Viherpiha

Voi ripsiäiset, kilpikirvat ja vihannespunkit! Tunnista huonekasvien tuholaiset ja valitse oikea torjuntakeino

Voi ripsiäiset, kilpikirvat ja vihannespunkit! Tunnista huonekasvien tuholaiset ja valitse oikea torjuntakeino
Tarkkaile, toimi vikkelästi ja kokeile biologista torjuntaa. Hankkiudu eroon huonekasvien ötököistä, ennen kuin ne ottavat vallan. Tästä jutusta löydät tarkat piirrokset tuholaisista ja vinkit, miten toimia.
Julkaistu: 27.9.2022

Tarkkaile kasveja!

  • Tutki luupilla tai suurennuslasilla lehtien alapintoja, lehtihankoja ja kasvupisteitä sekä lehtien keskelle ilmaantuvia vioituksia. Hyvä konsti on myös kuvata kasvi puhelimella tai kameralla ja suurentaa kuva. Tahmainen kohta kasvissa tai sen alustalla kielii mesikastetta erittävästä tuholaisesta.
  • Viritä kasvien läheisyyteen keltaisia liimapyydyksiä, joiden avulla voit tarkkailla ripsiäisten, jauhiaisten, kirvojen ja harsosääskien esiintymistä.
  • Syynää uudet huonekasvit ja pidä ne muista kasveista erillään mieluiten kuukauden ajan. Vältä sijoittamasta leikkoja, ruukkuyrttejä ja hedelmiä huonekasvien läheisyyteen.
  • Keväällä valon lisääntyessä huonekasvien tuholaiset lisääntyvät massoittain, mikä vaikeuttaa torjuntaa. Myös kasvivalot voivat edistää niiden lisääntymistä.

Älä aikaile torjunnassa

  • Eristä kasvi nopeasti, jos epäilet siinä olevan tuholaisia. Selvitä tuholainen ja sen elintavat, jotta osaat valita oikeat torjuntakeinot.
  • Älä aikaile torjunnassa: torjunta onnistuu sitä paremmin, mitä nopeammin käyt ötökän kimppuun.
  • Harkitse kasvin hävittämistä, jos tuholaisia on runsaasti. Useimmat niistä ovat sitkeitä ja vaativat useita käsittelyjä torjunta-aineella. Valmisteet eivät myöskään tehoa kaikkiin kehitysasteisiin, kuten muniin sekä seitin, villan tai kilven alla oleviin aikuisiin.
  • Poista ensin tuholaisen valtaamat lehdet ja kasvinosat, jos mahdollista. Pienennä leikkaamista sietävää kasvia torjunnan helpottamiseksi.
  • Upota pienen kasvin latvaosa liuokseen, jos käytät laimennettavaa torjunta-ainetta. Voit pitää kasvia vedessä useita minuutteja. Sumutettavan torjunta-aineen tehoa voit parantaa laittamalla kasvin muovipussiin käsittelyn ajaksi.
Huonekasvien tuholaisia. Jutun lopussa ötököiden tarkemmat kuvat, kuvaukset niiden tuhoista ja torjuntakeinot.

Onko vesipesusta hyötyä?

Usein toistettuna vesipesu tehoaa parhaiten kirvoihin, joiden kaikki kehitysasteet ovat kasvisolukon pinnalla. Se voi vähentää myös vihannespunkkien määrää. Ripsiäiset sen sijaan voivat hyötyä kosteudesta ja suihkuttelusta.

Älä tehosta käsittelyä pesuaineella tai mäntysuovalla, joita ei ole hyväksytty torjunta-aineeksi. Saippualiuos poistaa lehden pinnalta suojaavaa vahakerrosta, mistä voi olla haittaa kasville ja etua ötököille.

Kokeile biotorjuntaa

Biologisessa torjunnassa luonnon omat hyötyeliöt osallistuvat kasvintuhoojien hävittämiseen. Torjuntaeliöt ovat ihmisille ja eläimille vaaraton ja luonnonmukainen vaihtoehto torjunta-aineille. Biologinen torjunta sopii kotioloihin ja viherhuoneeseen, mutta lentävien torjuntaeliöiden käyttö ei kuitenkaan ole suositeltavaa hyvin avonaisissa tiloissa. Kasvien tarkkailu on avainasemassa torjunnan onnistumisessa, sillä hyötyeliöt kannattaa levittää kasveihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuholaisten ilmaannuttua.

Valitse hyväksytty valmiste

Jos mietit sopivaa torjunta-ainetta, hyödynnä Kasvinsuojeluainerekisteriä: kemidigi.fi/kasvinsuojeluainerekisteri. Valitse sisätiloihin ja kyseisen tuholaisen torjuntaan hyväksytty valmiste ja noudata käyttöohjeita. Huomioi torjunta-aineiden varoajat, jos käytät torjuntaeliöitä.

Huonekasvien tuholaiset: vihannespunkki

Tunnista: Noin puolen millin mittainen ja väritykseltään vaihteleva kehrääjäpunkki on vaikea havaita paljain silmin. Elää seitin suojissa lehtien alapinnoilla ja lehtihangoissa.

Tuho: Lehtien yläpinnalle ilmestyy keltaisia pilkkuja, ja lehdet kellastuvat ja kuihtuvat vähitellen. Viihtyy kuivassa ja lämpimässä huoneilmassa ja leviää seitin avulla uusiin kasveihin.

Suosikkikasveja: Erittäin monet lajit, kuten esimerkiksi maijat, muratit ja tuonenkielo.

Torjunta: Hankalaa, sillä tuholainen voi talvehtia kasvin lisäksi esimerkiksi ruukussa ja kasvituissa ja aloittaa lisääntymisen kevätpuolella. Lehtien alapintojen sumuttelu heikentää punkkien elinoloja. Kasvustoon voi ruiskuttaa luomuhyväksyttyä öljypohjoista Carbon kick booster -valmistetta. Biologinen torjunta: ansaripetopunkit ja kalifornianpetopunkit.

Huonekasvien tuholaiset: lehtikirvat

Tunnista: 2–4 millimetrin pituiset hyönteiset näkyvät paljain silmin ja elävät tiheinä yhdyskuntina nuorissa kasvinosissa, lehtien alapinnoilla ja nupuissa. Väritys vaihtelee lajin, olosuhteiden ja ravinnon mukaan.

Tuho: Imee kasvinesteitä, jolloin kasvu kärsii ja versoista voi tulla epämuodostuneita. Nuput voivat jäädä avautumatta. Erittää mesikastetta ja voi levittää virustauteja.

Suosikkikasveja: Esimerkiksi kiinanruusu ja ruukkuruusu.

Torjunta: Pehmeäihoisena helppo torjua suihkuttamalla vedellä useita kertoja. Biologinen torjunta: harsokorennon toukat ja kaksipistepirkot tehokkaita kirvojen yleispetoja.

Huonekasvien tuholaiset: ansarijauhiainen

Tunnista: 1–2 millimetrin pituinen valkoinen hyönteinen elää lehtien alapinnalla ja lähtee lentoon, kun kasvia heilauttaa.

Tuho: Imee kasvinesteitä, jolloin nuorista kasvinosista tulee epämuodostuneita. Erittää tahmaista mesikastetta.

Suosikkikasveja: Etenkin pehmeälehtiset lajit, kuten kiinanruusu, joulutähti ja verenpisara.

Torjunta: Vaatii useita käsittelyjä torjunta-aineella. Biologinen torjunta: keltaiset liima-ansat jauhiaisten tarkkailua ja lentävien aikuisten torjuntaa varten, swirskii-petopunkit ja jauhiaiskiilukaiset.

Huonekasvien tuholaiset: kilpikirvat

Tunnista: Villakilpikirva on pumpulimaisen vahavillan peitossa, kilpikirvaa suojaa puolestaan kova ruskea tai vaalea kuori. Paljain silmin havaittavat ja paikallaan kököttävät ötökät elävät lehtien alapinnoilla, lehtihangoissa ja varsissa sekä erittävät mesikastetta.

Tuho: Imevät kasvinesteitä, jolloin kasvu kärsii ja lehdistä tulee epämuodostuneita.

Suosikkikasveja: Kovalehtiset ja vahapintaiset kasvit, kuten palmut, viikunat, sitrukset, kämmekät ja kaktukset.

Torjunta: Vaatii sitkeyttä, sillä aikuinen munii kilven tai vahavillan suojissa valtavan määrän munia. Suihkutettavan torjunta-aineen tehoa voi edistää irrottamalla kilpikirvat ennen käsittelyä. Kädet ja työvälineet kannattaa pestä huolellisesti, jottei niiden mukana leviä pienen pieniä toukkia tai munia uusiin kasveihin. Villakilpikirvojen biologiseen torjuntaan sopivat amerikanleppäpirkot ja feromoniansat. Kilpikirvoja vastaan ei tällä hetkellä ole biologista torjuntakeinoa.

Huonekasvien tuholaiset: ripsiäiset

Tunnista: Noin millimetrin mittaisen ja pitkulaisen tuholaisen erottaa suurennuslasilla. Väri on harmaa, ruskehtava, musta tai kirjava, ripsireunaiset siivet vaaleat. Nuoren yksilön sotkee helposti koisokirvaan.

Tuho: Imee soluista kasvinesteen, jolloin lehtiin, kasvupisteisiin, nuppuihin ja kukkiin ilmestyy vaaleita tai hopeanhohtoisia viiruja. Lehdet ja kukat voivat kuihtua.

Suosikkikasveja: Palmut, vehkat, fiikukset ja monet kukkivat kasvit. Meillä yleiset ripsiäislajit ovat lähes kaikkiruokaisia.

Torjunta: Torjunta on haastavaa, sillä ripsiäinen elää suojaisissa paikoissa ja munii kasvusolukon sisään. Lisäksi se koteloituu kasvualustaan. Vältä lehtien sumuttelua. Biologinen torjunta: siniset ja keltaiset liima-ansat ripsiäisten tarkkailua ja aikuisten torjuntaa varten, ripsiäispetopunkit sekä kesärikkaluteet.

Lähteet: Biologisen torjunnan asiantuntija Katrianna Leino, Tarhurinapu, Biotus.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Kasteluvahdit kaikille kasveillesi! Tilaa omasi Meillä kotona -kaupoista
SISÄLTÖ JATKUU

Hyväksy evästeet

YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.

Youtube video placeholder
Kommentoi »