
Mistä sääsket tulevat?
Harsosääskiä voi elää ympäri vuoden huonekasveissa, joissa ne aiheuttavat harvoin näkyvää vahinkoa. Kaupasta kotiin hyönteinen voi kulkeutua mullan ja kasvien juuripaakkujen sekä ruukkuvihannesten mukana. Hyönteinen voi myös munia multapusseihin. Jos epäilet pakkauksen sisältävän harsosääskiä, pakasta se umpinaisessa muovipussissa kahteen kertaan muutaman päivän välein. Myös mullan kuivaminen ennen käyttöä tuhoaa munia, toukkia ja koteloita.
Mitä tuhoa harsosääsken toukka tekee?
Suurin haitta koituu pienille taimille ja juurtuville pistokkaille, joiden hentoja juuria toukat syövät. Ravinnoksi kelpaavat myös taimien kasvupisteet, mullan pinnalla olevat lehdet sekä lahoava eloperäinen aines ja levät.
Elämänkaari munasta aikuiseksi kestää 3–4 viikkoa. Noin viikon elävä naaras munii mullan pinnalle 100–150 munaa, jotka kuoriutuvat muutamassa päivässä. Toukat ovat 6–8 mm:n pituisia.
Voiko toukkia pyydystää?
Ruukun pinnassa, ohuelti mullalla peitellyt perunalohkot houkuttelevat toukkia puoleensa. Koe peruna-ansat päivittäin, nitistä toukat ja vaihda kuivahtaneet lohkot uusiin.
Auttaako biotorjunta harsosääskiin?
Toukkien biotorjuntaan sopivat harsosääskipetopunkit ja isosukkulamadot. Kasvualustan pinnalle levitettävät petopunkit ovat ahnaita rohmuja, ja niiden vaikutus kestää jopa kuukausia. Sukkulamadot ovat mikroskooppisen pieniä, kasteluveden mukana kasvualustaan levitettäviä hyötyeliöitä. Petopunkkeja ja sukkulamatoja voi käyttää myös samanaikaisesti.
Onko mullalla väliä?
Kylvöastiat tarjoavat harsosääsken toukille paitsi ravintoa, myös mieluisan kosteana pysyvän mullan. Harsosääskien lisääntymispaikkana voi toimia myös bokashin multatehdas ja matokompostori. Kuihtuvien lehtien poistaminen mullan pinnalta ja aluslautasen pitäminen puhtaana vähentää sääskille tarjolla olevaa ravintoa.
Entä kastelulla?
Liiallisen kastelun välttäminen ja pintamullan päästäminen mahdollisimman kuivaksi vähentää tuhoja. Taimien altakastelu auttaa pitämään kasvualustan pinnan kuivana, mutta sääskinaaras voi munia multaan myös astian sivuissa ja pohjassa olevista rei’istä. Siksi taimia kannattaa kastella välillä alustalle, välillä mullan pinnalle.
Lähteet: Biologisen torjunnan asiantuntija Katrianna Leino, Tarhurinapu, Biotus.