Aloita kirvojen torjunta aina ennaltaehkäisyllä. Pidä puutarhasi kasvit mahdollisimman hyväkuntoisina, jolloin ne myös selviävät paremmin tuholaisten, kuten esimerkiksi kirvojen, hyökkäykseltä. Huonokuntoinen kasvi on kasvintuhoojille kuin viesti: Tule ja syö!

Kirvat hyökkäävät usein esimerkiksi ruusujen nuppuihin. Ruusut tarvitsevat lannoitusta, joten anna niille fosforia ja kaliumia sisältävää ruusulannoitetta, joka vahvistaa niitä.

Rakenna pihalle ötökkähotelli, joka houkuttelee hyödyllisiä hyönteisiä pihaasi. Monimuotoisuus edesauttaa pihan kasvien terveyttä, koska tuholaisille löytyy pihapiiristä myös luonnollisia hyönteisvihollisia. Muista, että kirvoja popsivat muutkin kuin leppäkertut, kuten kukkakärpäsen toukat, pihtihäntäiset, harsokorennon toukat ja nokkaluteet sekä loispistiäiset. Leppäkertut on helppo havaita puutarhassa. Siirrä niitä kasveihin, joissa näet kirvoja. Leppäkerttu voi syödä elinaikanaan jopa tuhansia kirvoja.

Jos hedelmäpuissa ja marjapensaissa on joka vuosi kirvoja, tee kevätruiskutus öljypohjaisella aineella varhain ennen silmujen puhkeamista. Ruiskutuslämpötila ei saa olla alle seitsemän astetta. Aine muodostaa oksiin kalvon, jonka alla kirvojen munat tuhoutuvat.

Tarkkaile kasveja ja torju kirvat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tutki kasvustoja ja etenkin nuoria versoja sekä lehtien alapintoja, missä kirvat useimmiten lymyävät. Jos kasveissa marssii paljon muurahaisia, se on merkki siitä, että jossain on kirvoja, joita muurahaiset lypsävät.

Kirvojen torjunnan myrkyttömänä keinona on mekaaninen torjunta. Jos kirvoja on versojen päissä, pyyhi ne pois sormin tai muserra käsillä. Työhön voi halutessaan käyttää vaikkapa kumikäsineitä. Tutki versojen päät uudelleen muutaman päivän välein ja toista käsittely aina tarvittaessa, sillä kasveihin munituista munista syntyy taas uusi sukupolvi.

Toinen mekaaninen kirvojen torjuntatapa on kasvin suihkuttaminen vedellä. Suihkuta kovalla paineella, jolloin kirvat huuhtoutuvat pois. Toista käsittely parin päivän välein, koska kirvat palaavat nopeasti takaisin ja lehtiin jääneistä munista kuoriutuu lisää kirvoja.

Houkuttele puutarhaan kirvojen luonnollisia vihollisia, kuten pikkulintuja. Pikkuruinen sinitiainen ahkeroi omalta osaltaan kirvojen torjuntatalkoissa, sillä se voi syödä satakin kirvaa päivässä. Rakenna pönttöjä puutarhan linnuille, niin ne pitävät huolta tuholaisten torjunnasta.

Ennen kemikaaleja kirvojen torjuntaan kannattaa kokeilla kasvipohjaista ruiskutetta. Kerää noin 2,5 litraa raparperin lehtiä. Silppua ne ja keitä noin viidessä litrassa vettä. Jäähdytä, siivilöi ja suihkuta kasveihin sellaisenaan. Tarkkaile kasvustoa ja toista käsittely parin päivän kuluttua, jos uusia kirvoja on kuoriutunut munista.

Käytä mäntysuopalitkun sijaan pyretriini-pohjaista ainetta, joka on hyväksytty luonnonmukaiseen torjuntaan. Seuraa tarkasti pakkauksen käyttöohjetta. Älä ruiskuta ainetta paahteisella säällä. Vältä muutenkin ruiskutusta päivällä, jolloin pölyttäjähyönteiset ovat liikkeellä.

Torjunta-aineita käyttäessäsi muista, että myös mäntysuopa- ja pyretriini vahingoittavat hyödyllisiä hyönteisiä.

Istuta lempikasviesi ympärille suojakasvimuuri samettikukista. Ne karkottavat monia tuhohyönteisiä kirvat mukaan lukien ja tuovat puutarhaasi lisää kukkaloistoa!