Kotivinkki

”En ollut koskaan nähnyt niin kaunista leipää” – hapanjuurella leipova Mia taiteilee taikinan pintaan kuin maalaisi taulua

”En ollut koskaan nähnyt niin kaunista leipää” – hapanjuurella leipova Mia taiteilee taikinan pintaan kuin maalaisi taulua
Mia Nybergillä, 50, on leipien kuvioinnissa oma käsialansa. Hapanjuurella leipominen opettaa kärsivällisyyttä ja auttaa hidastamaan tahtia, Mia kertoo.
Julkaistu 30.12.2022

”Neljä vuotta sitten näin sosiaalisessa mediassa tuttavani julkaiseman kuvan hapanjuurileivästä, jonka pinnassa oli viiltoja. Kuvio muistutti vehnäntähkää. En ollut koskaan nähnyt niin kaunista leipää. Tykkään haasteista ja hifistelystä. Kun löydän jotain mielenkiintoista, uteliaisuuteni herää ja uppoudun. Ahmin kaiken tiedon, mitä on saatavilla.

Tein oman hapanjuuren, aloin leipoa. Myöhemmin kävin hapanjuurileivonnan kurssilla ja ostin sen vetäjältä toisen juuren, jonka nimesin Vildaksi. Se on ruotsia ja tarkoittaa villiä.

Mia Nyberg tuntee suurta iloa siitä, että hän voi leipoa hyvää leipää perheelleen ja tuttavilleen.
Jokainen käsintehty leipä on yksilöllinen. Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa jauhot, leivonta­menetelmät ja koristelu.
Mia on nimennyt juurensa Vildaksi, joka on ruotsia ja tarkoittaa suomeksi villiä. Mian Instagram-tili on @vilda_surdegen eli villi hapanjuuri.
”Olen oppinut lukemaan taikinasta, mitä se tarvitsee ja milloin se on valmis.”

Hapanjuurella leipominen on erilaista verrattuna teolliseen hiivaan. Tarvitaan vain vettä, vehnäjauhoa ja suolaa. Se on hidas prosessi, joka kestää jopa pari vuorokautta. Samalla se opettaa kärsivällisyyttä ja auttaa hidastamaan tahtia.

Onnistuneen taikinan tekeminen vaatii harjoittelua sekä oikeanlaiset raaka-aineet ja olosuhteet. Satoja leipiä leivottuani olen oppinut lukemaan taikinasta, mitä se tarvitsee ja milloin se on valmis.

Isot viillot auttavat leipää kohoamaan uunissa niin, ettei se räjähdä. Koristelu tehdään pienemmillä viilloilla.
Leivän valmistuksessa on monta vaihetta. Mia kannustaa kotileipureita nauttimaan matkasta ja arvostamaan tekemistä. ”Jokainen leipä on syötävää riippumatta lopputuloksesta.”
Leivän koristelun voi tehdä esimerkiksi partaterällä ja viimeistellä saksilla.

Ennen paistamista koristelen leivät. Koristelu on loppuhuipennus, piste iin päälle. Leivän kupera pinta on kuin tyhjä taulu maalarille. Se on alusta, jolle voin luoda maailmoja ja jolla voin toteuttaa itseäni.

Kuviot tehdään viiltämällä taikinaan esimerkiksi partaterällä. Lopputulos on aina yllätys: kuvion näkee vasta, kun valmiin leivän ottaa uunista.

Aikoinaan leipiä saatettiin paistaa kylissä suurissa uuneissa, ja viillot olivat kuin nimikirjoitus. Kuviosta tunnisti, kenen leipä oli kyseessä. Hapanjuurileipureilla on edelleen oma tunnistettava käsialansa.

Teen sekä yksinkertaisia että pikkutarkkoja ja koristeellisia kuvioita. Viiltäminen on kuin piirtämistä. Poimin aiheita luonnosta ja teen usein kasviaiheita, mutta olen tehnyt myös kasvoja ja Muumien Pikku Myyn. Inspiraatio voi tulla mistä vain.

”Lopputulos on aina yllätys: kuvion näkee vasta, kun valmiin leivän ottaa uunista.”

Mia Nybergin mielestä vehnän tähkä on yksi kauneimmista kuvioista. Sitä voi muokata erilaiseksi lukuisilla tavoilla.
Halkaistua leipää voi lukea kuin avointa kirjaa. Leivän kauneus ja leivonnan onnistuminen paljastuvat niin päältä kuin sisältä. Hapanjuurileivässä on pehmeä, mutta sitkeä sisus ja rapea kuori.
Jättitähkän kuvio syntyy rohkeilla ja syvillä viilloilla.

Aluksi kuvioiden tekeminen oli kiehtovinta koko prosessissa, mutta nyt tärkeämpää minulle ovat leivän koostumus ja maku. Hyvässä hapanjuurileivässä on aromikas, pehmeä, vähän sitkeä sisus ja ihanan rapea kuori.

Hapanjuurileipominen on jatkuvaa harjoittelua, sillä aina löytyy jotain uutta opittavaa. Seuraavaksi haluan oppia leipomaan ruisleipää.”

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Uusia ideoita kokkailuun! Tilaa inspiroivat ruokakirjat Meillä kotona -kaupoista
SISÄLTÖ JATKUU
Kommentoi »