Antti ja Taina hyödyntävät maalaispuutarhassaan ”kaikkea romua, jota nurkista löytyy” – katseenvangitsija on vanhoista ikkunoista tehty kasvihuone
Antti ja Taina Lautalan hyötytarhan keskipiste on vanhoista ikkunoista tehty kasvihuone, jossa viihtyvät niin vihannekset kuin asukkaatkin. Kierrätysteema näkyy sekä maalaispihassa että kasvihuoneessa.
Mäkimeiramin suloinen tuoksu leijailee ilmassa. Kasvihuoneen takana kukkii päivänkakkaroita ja kurjenkelloja, kimalaiset pörräävät ruiskukissa. Kasvilaatikot pursuavat vihanneksia ja niiden lomassa kasvavia luonnonkukkia.
Kun Antti ja Taina Lautala muuttivat Antin lapsuudenkotiin Ruovedelle kaksikymmentä vuotta sitten, tontilla oli vain omenapuita ja marjapensaita. Nyt hyötytarhassa kasvaa muun muassa herneitä, papuja, kaaleja, spagettikurpitsaa, yrttejä ja tomaatteja.
Näkymää koristavat heinäseipäät, risut sekä vanhasta maatalosta tutut työvälineet, kuten talikot ja maitotonkat. Pariskunta on hyödyntänyt hyötytarhassaan Antin sanoin ”kaikkea romua, jota nurkista löytyi”.
Vaikutelma on silti viimeistelty. Taina huolehtii koristekasveista, leikkaa nurmikon ja tekee suunnitelmat, Antti nikkaroi, laittaa siemenet multaan ja lannoittaa hyötytarhan.
Omenapuut ovat puutarhan harvoja alkuperäisiä kasveja.
Jämälaudoista tehdyt kasvilaatikot reunustavat Antin oman metsän puista ja vanhoista ikkunoista pystyttämää kasvihuonetta. Ajatus kierrätysmateriaaleista rakennettavasta kasvihuoneesta kypsyi, kun Antti remontoi perheen taloa kahdeksan vuotta sitten ja vanhoille ikkunoille piti keksiä käyttöä.
Lisäkimmokkeena toimi muovinen kasvihuone, jonka maapohja puski nokkosta. Taina etsi kasvihuoneeseen inspiraatiota lehdistä ja sosiaalisesta mediasta ja piirsi suunnitelmat rakennustöistä vastaavalle Antille. Ansarista piti saada iso, jotta siellä voisi oleskella.
Tomaattien, paprikoiden ja chilien täyttämät kasvialtaat vievät ison osan 15-neliöisestä kasvihuoneesta, mutta tilaa on myös kahvittelulle ja päivänokosille. Tainan aamulla leipoman omenapiirakan kanelin aromi sekoittuu tomaattien lehtien tuoksuun.
Pihaa koristavat heinäseipäät, talikot ja tonkat.
Katse tarttuu sohvan takana amppelissa roikkuvaan rypälekurkkuun eli ”kuolemattomien yrttiin”. Taina ihastui puutarhamesuilla sen rehevään köynnösmäiseen kasvutapaan ja siihen, että sen tuoreista lehdistä keitetty tee muistuttaa maultaan vihreää teetä. Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä kasvin uskotaan pidentävän elämää.
– Ajattelin, että tuo pitää saada, Taina sanoo pilke silmissään.
Kasvihuoneen päädyssä maissit seisovat tukevasti tiiviissä ryhmässä. Kun Antti siirsi toukokuun puolivälissä koulimansa taimet kuukaudeksi tukevoitumaan lämpölampulla varustettuun kasvihuoneeseen, ne olivat 20-senttisiä. Nyt kasvulavaan istutetut maissit ovat venähtäneet miestä pidemmiksi, ja jokainen tuottaa tähkiä.
– Siemenpussissa taisi olla virhe. Sen mukaan näiden kasvukorkeus on 170 senttiä, mutta se taitaakin olla kaksi metriä, Antti sanoo ja nauraa.
Aina näin ei ole kuitenkaan ollut. Ensimmäisenä kolmena kesänä satoa ei tullut lainkaan.
– Epäonnistuimme ehkä siksi, että olimme istuttaneet taimet liian harvaan emmekä lannoittaneet niitä tarpeeksi.
Antti ei luovuttanut, vaan istutti maissit tiiviisti ja alkoi lannoittaa niitä kanankakalla, kompostilla sekä ruohosilpulla.
”Jos en jaksa kitkeä, nokkoset saavat kasvaa.”
Lautalat valitsevat vuosittain vuosittain pääasiassa samoja vihanneksia, mutta kokeilevat myös uusia viljeltäviä. Antti kasvattaa osan siemenistä, mutta ostaa välillä tomaatit taimina, jolloin ne tuottavat satoa aiemmin. Esikasvatusta rajoittavat myös tilanpuute ja ruukkuja tutkivat kissat Tupu, Topi ja Teppo.
Suosikkiaan silpoydinhernettä Antti kylvää joka vuosi kesäkuun alussa suoraan kasvulavoihin. Sadon hän nauttii voisulassa kypsennettynä – kuten jo lapsena mummolassa. Muun lannoituksen lisäksi Lautalat ravitsevat kasveja silloin tällöin nokkoskäytteellä, jonka aineksia kasvaa Tainan mukaan tontilla tolkuttomasti.
– Minä vastaan rikkakasvien kurissapitämisestä. Jos en jaksa kitkeä, niin sitten nokkoset saavatkin kasvaa. Tosin Anttikin joskus kitkee, mutta minä viimeistelen homman, hän naurahtaa.
Tainan ja Antin vinkit hyötytarhaan
- Korvaa keväällä puolet kasvulaatikoiden mullasta luomulannoitetun kasvusäkin mullalla. Lisää vielä kompostia ennen istutusta. Lisälannoituksen tarve on sen jälkeen pieni; meillä riittää 10 litran kannu kanankakkaa koko kesäksi.
- Viiniköynnös ’Zilga’ kasvattaa isoja rypäleitä, kun poistat siitä kesällä kaikki liian alhaalla kasvavat ja rypäleettömät versot sekä sivuversot. Leikkaa muut versot niin, että jätät niihin vain kaksi tai kolme rypäleterttua.
- Istuta hyötytarhaan yrttejä, jotka vetävät loppukesällä kukkiessaan perhosia puoleensa kuin magneetit. Sellaisia ovat esimerkiksi mäkimeirami, iisoppi ja minttu. Iisopin kukista tykkäävät myös mehiläiset.
- Hyödynnä tila. Istuta maata pitkin kasvavan kurpitsan kanssa samaan kasvulaatikkoon papuja, jotka kiipeävät tukea vasten. Myös avomaankurkku menestyy, kun sen tukee kepillä.
- Ota meloneista ja kurpitsoista siemenet talteen. Poista niiden ympärillä oleva massa ja kuivata siemenet lautasella. Laita ne suljettaviin pakastepusseihin odottamaan kevättä.
- Ajasta sadetin kastelemaan kasvit helteellä kolmen–neljän aikaan yöllä, jolloin on normaalisti tyyntä ja kasteluhyöty suurin.
- Mitä enemmän eri lajeja kasvatat, sitä varmemmin jotkin menestyvät joka vuosi. Kokeile, viihtyvätkö taimet parhaiten kasvimaalla, kasvihuoneessa vai ulkona harson alla.
- Nokkoset sopivat mausteeksi vaikka pinaattikeittoon. Laita ne roikkumaan kimppuna. Kun kimppu on kuivunut, murenna lehdet kannella suljettavaan purkkiin.
- Suojaa härmekaali ’Kailaan’ – ja muutkin kaalit – harsolla hyvin siihen asti, kunnes se alkaa tuottaa satoa. Näin kaali välttyy tuholaisilta ja hallalta. Harso pitää myös kosteutta hyvin sisällään.
