Missä vaiheessa lapsuuttasi asuit talossa?
Muutin sinne mummolaani asumaan 2,5-vuotiaana ja asuin peruskoulun kuudenteen luokkaan saakka, jolloin isä ja äitipuoli ostivat oman talon keskustasta.
Millainen pohja talossa oli?
Siinä oli kaksi kammaria ja tupakeittiö. Minä nukuin toisessa kammarissa ja pikkusisko toisessa. Mummo ja pappa nukkuivat tuvassa levitettävässä sängyssä. Navetan toisessa päässä oli sauna. Siellä lämmitettiin pesuvettä padassa ja pesuvedet kauhottiin napulla niskaan.
Millaista elämä oli silloin?
Elämä maaseudulla keskellä ei-mitään oli rauhallista ja turvallista. Pihalla sai temmeltää, miten halusi. Jos karhu ei vienyt, ei kyllä muutakaan pahaa tapahtunut. Elämä oli aika omavaraista. Juurekset kasvatettiin itse ja syksyllä haettiin marjat ja sienet metsästä. Kyläkaupasta ostettiin lähinnä kahvia, sokeria ja suolaa. Ruokaa oli kuitenkin aina pöydässä.
Millaisia leikkejä leikitte?
Olen lähtenyt tähän maailmaan hyvin vaatimattomista olosuhteista. Ei ollut juuri urheiluvälineitä ja leikkikaluja, vaan piti itse oivaltaa ja soveltaa. Leikimme käpylehmäleikkejä ja mitä ikinä keksimmekin.
Mitä lapsuudenkotisi opetti sinulle?
Mummu opetti, että pitää olla kohtelias vanhempia ihmisiä kohtaan, avata heille ovi ja sanoa kiitos, ole hyvä ja anteeksi. Mansikat poimittiin omasta maasta ja muut marjat syksyllä metsästä. Autoa ei ollut, eikä aina pyörääkään. Kaupassa kävimme traktorilla. Kaikki se elämän vaatimattomuus opetti, että ei tarvitse kurottaa kuuta taivaalta ollakseen onnellinen.
Mitä talolle kuuluu nyt?
Mummon ja papan sekä isäni ja hänen siskonsa kuoleman jälkeen kukaan suvusta ei halunnut sinne keskelle metsää pitämään majataloa. Niinpä se myytiin. Nykyisen omistajan harrastuksiin tilat sopivat hyvin.
