HAAPAJÄRVI. Suomen ensimmäisen presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin (1865–1952) synnyinkoti oli Karhulan pappila Suomussalmella, mutta suurimman osan lapsuudestaan Ståhlberg vietti vuonna 1784 rakennetussa Ronkaalan pappilassa Haapajärvellä. Pappilassa oli varta vasten Pietarista hankittuja huonekaluja ja astioita sekä muun muassa Haapajärven ensimmäinen kaakeliuuni. K.J. Ståhlberg nukkui yläkerran lasten- ja palvelijoidenhuoneessa, kesäisin piha-aitassa.

Kun perheen isä kuoli 1873, leski sai tuomiokapitulilta yhteensä kuusi ”armovuotta”. Sen jälkeen leski muutti neljän lapsensa kanssa Ouluun, josta hän sai työtä tyttökoulun vahtimestarina. Koulutalosta saatu asunto oli niin pieni, että Kaarlo joutui nukkumaan koulun käytävässä. Vuonna 1969 alkuperäiselle paikalleen siirretty ja kunnostettu pappila toimii museona ja on avoinna kesäisin, muina aikoina sopimuksesta.

KURKIJOKI. Lauri Kristian Relander (1883–1942) eli Laatokan rannalla sijainneella Kurkijoella elämänsä ensimmäiset kymmenen vuotta, minkä jälkeen hän siirtyi käymään koulua Viipurissa. Hänen isänsä työskenteli Kurkijoen maanviljelysopistossa, jonka asunnossa Relanderit asuivat.

Relanderin elämästä Kurkijoella on vain vähän tietoja. Kerrotaan, että hän viisivuotiaana istui postin rappusilla ja huuteli ohikulkijoille: ”Tulkaa meille vaan, kyllä äiti keittää kahvia”. Relandereiden kotitalo on sotien jälkeen ollut opistokäytössä ja myöhemmin asuintalona. Toinen talon nykyisistä omistajista on kunnostanut talonsa koristeellisen sinivalkoiseksi.

SÄÄKSMÄKI. Tasavallan kolmas presidentti Pehr Evind Svinhufvud (1861–1944) syntyi Rapolan kartanossa Sääksmäellä (nykyisin Valkeakoskea) ja vietti siellä ensimmäiset kaksi vuotta elämästään. Isoisä kasvatti pojanpoikaansa ankarasti ja yritti esimerkiksi karkottaa pojasta pelkoa pitämällä tätä ulkona ukkosenilmalla. Tulevan presidentin merikapteeni-isä kuoli pojan ollessa kaksivuotias, ja pian sen jälkeen kartano jouduttiin myymään pakkohuutokaupalla. Leski Olga Svinhufvud muutti lapsineen Helsinkiin ja hankki itselleen työpaikan.

YLIVIESKA. Talonpoikaispresidenttinä tunnettu Kyösti Kallio (1873–1940) syntyi Ylivieskassa talonpoikaiseen sukuun. Niemelänkylässä sijainnut vauras tila oli iso ja lapsia kahdeksan. Kustu-nimellä kutsuttu poika työskenteli mielellään tallissa ja karjakartanossa.

Kotitalo purettiin 90-luvulla, eikä siitä ole säilynyt paljon tietoja. Aikuisena Kallio viljeli maata Nivalassa, jossa sijaitsevassa Kyösti ja Kalervo Kallion museossa on osasto Kallion lapsuuden ajan esineistä.

HUITTINEN. Risto Ryti (1889–1956) syntyi Huittisten Loiman kylässä kymmenlapsiseen talonpoikaisperheeseen. Tila oli iso, ainakin 400 hehtaaria. Risto oli lukutoukka ja viihtyi sisaruksiaan paremmin sisällä lukemassa kirjoja. Sukutalosta ei ole juuri säilynyt tietoja, koska se purettiin jo 1929. Elämäkertatietojen ja ainoan tunnetun valokuvan perusteella voi kuitenkin tehdä jotain päätelmiä.

ASKAINEN. Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951) syntyi Askaisissa (nykyisin Maskua) aatelissukuun. Suvun omistama Louhisaaren kartanolinna edustaa Suomessa harvinaista palatsiarkkitehtuuria.

Lapsuusvuosinaan nuori Gustaf oli varsinainen rasavilli ja joutui useisiin onnettomuuksiin. Kerran hän hyppäsi navetan vintillä parrulta toiselle, putosi ja loukkasi itsensä pahasti lattian teräviin hirsiin. Kartano jouduttiin myymään talousvaikeuksien vuoksi vuonna 1880. Museoviraston omistama Louhisaari on avoinna yleisölle kesäaikaan ja ryhmille syyskuussa.

LAHTI. Juho Kusti Paasikiven (1870–1956) lapsuudenkodeista ei juuri ole säilynyt tietoja. J. K. Paasikiven äiti kuoli 1875 ja sen jälkeen hänen miehensä, kauppias Johan Hellsten muutti poikansa ja adoptiotyttärensä kanssa Tampereelta Lahteen. Isä-Hellsten perusti kangaskaupan, jonka oletetaan sijainneen nykyisten Rautatienkadun ja Vapaudenkadun luoteiskulmauksen tienoilla. Talon rakennusmateriaali oli puu, mutta muutoin siitä ei ole tietoja.

Lahden kylä paloi vuonna 1877, ja tuli tuhosi myös Hellstenin kauppiastalon. Lahden kylästä tuli kauppala seuraavana vuonna, ja samalla kyläalue kaavoitettiin. Hellsten osti kauppalan ensimmäisessä huutokaupassa 24.7.1878 tontin Hämeenkatu 14 / Mariankatu 19 ja rakennutti siihen talon ja ulkorakennuksen seuraavana vuonna. Talo paloi 1890. Kuvassa Hämeenkatu 14:n tontti oikealla.

PIELAVESI. Urho Kaleva Kekkonen (1900–1986) syntyi Pielavedellä Lepikon torpassa. Toisin kuin nimestä voisi päätellä, Kekkoset eivät olleet torppareita, vaan torppa hankittiin perheen asunnoksi.

Kekkoset muuttivat torppaan, ja esikoinen Urho syntyi. Torppaa laajennettiin alkuperäisestä savupirtistä, savutuvan kiuas korvattiin piipullisella uunilla ja pienet ikkunat muutettiin T-mallisiksi. Urholla oli pikkupoikana iltarituaalina käydä Kalle-setänsä kanssa iltapissalla talon seinustalla ja samalla kilpailtiin, kumman kaari nousee korkeammalle. Torppa on nykyään museona ja avoinna kesäaikaan.

TURKU. Mauno Koiviston (1923–2017) syntymäkoti sijaitsee Turussa Tehtaankadun ja Piispankadun kulmassa sijaitsevassa puutalossa. Kyseessä on vaatimaton 30 neliön korkea hellahuone. Nykyään asunto tunnetaan nimellä Manun kammari ja se on Turun yliopiston omistuksessa. Asukkaaksi otetaan hakemuksesta yksi väitöskirjantekijä vuoden ajaksi. Pian Koiviston syntymän jälkeen perhe muutti Kivilinna-nimiseen opettajien asuntoyhtiöön Sirkkalankadun ja Kellonsoittajankadun kulmaan. Asunto oli talonmiehen asunto, mutta Hymni-äitiä ei rappujen siivoaminen kiinnostanut. Niinpä perhe osti asunnon Itäiseltä Pitkäkadulta.

KUOPIO. Martti Ahtisaari (1937–) vietti suuren osan lapsuuttaan Kuopiossa, jonne vanhemmat Oiva ja Tyyne Ahtisaari olivat muuttaneet Viipurista sodan aikana. Ahtisaaret asuivat Kuopion kasarmilla isän työn takia.

Asunto sijaitsi punatiilirakennuksessa numero 45. Rakennuksessa oli kolme kerrosta, ja Ahtisaaret saivat toisesta kerroksesta käyttöönsä 27 neliön suuruisen korkean huoneen. Asunnossa oli keittiö ja sisävessa, joka oli erotettu naapurin vastaavasta vain kevyellä lautaseinällä. Keittiöön tuli juokseva kylmä vesi.

HELSINKI. Presidentti Tarja Halonen (1943–) vietti lapsuutensa aina toiselle kymmenelle saakka Helsingissä Hämeentie 34:ssa. Talo on valmistunut vuonna 1939 ja edustaa funktionalismia. Sen erityispiirre ovat suorakaide-erkkerit.

SALO. Sauli Niinistö syntyi 1948 Salossa nelilapsisen perheen kuopuksena. Tuleva presidentti perheineen asui ensimmäiset viisi vuottaan Salon Alhaisten kaupunginosassa. Alhaisiin oli vuosina 1940–1941 pystytetty ruotsalaisilta lahjoituksena saatuja niin sanottuja ruotsalaistaloja. Kun Niinistö oli viisivuotias, perhe muutti isompaan taloon Rappulan kaupunginosaan. Tämä talo on nykyään purettu, ja sen tilalla on kerrostalo.

Juttua muokattu 7.12.2018: Lisätty Mauno Koiviston kuolinvuosi.