Voiko harvalta näyttävä mänty kaatua, ja saako kuusen alle tehtyä kukkapenkin? 7 kysymystä ja vastausta havukasveista

1. Pihallamme on vanha mänty, jonka oksat näyttävät aika harvoilta. Voiko se kaatua?

Männyn kasvu päättyy Suomessa noin 200-vuotiaana, minkä jälkeen puu elää hyvinkin toisen mokoman. Männyn puuaines sisältää pihkaa ja muita lahoamista estäviä yhdisteitä, joiden ansiosta myös täysin kuollut mänty voi säilyä pystyssä pitkään. Kelo on arvokas asuinpaikka monelle lajille.

Kaatumisvaara on suuri vasta siinä vaiheessa, kun puun maahan kiinnittävät juuret alkavat lahota. Jos mänty saa tyvitervastautitartunnan, se kuivuu pystyyn muutamassa vuodessa samalla kun juuret lahoavat.

2. Haluaisin siirtää katajan omasta metsästä pihalle. Miten onnistun?

Valitse sen kokoinen kataja, että saat paakkuun mukaan mahdollisimman paljon juuristoa. Huolehdi, että juuripaakku pysyy siirrettäessä ehjänä eikä pääse kuivumaan. Kastele ja varjosta tarvittaessa, kunnes kataja on juurtunut kunnolla uuteen paikkaansa.

3. Mikä havupuu mahtuu pieneen pihaan?

Esimerkiksi kuusien, pihtojen ja katajien suvuissa on useita kääpiömuotoja. Kapeakasvuinen surukuusi tai pilarikataja kasvaa kääpiöpuita huomattavasti korkeammaksi, mutta vaatii vain vähän tilaa sivusuunnassa.

4. Voiko kuusen tai männyn alle tehdä kukkapenkin?

Kukkapenkin teko onnistuu korotetun kasvualustan avulla. Puiden juuristo tarvitsee happea, joten hyvä tapa on tehdä korotettu penkki vain puun toiselle puolelle. Mänty ja kuusi kestävät noin 20–30 sentin maanpinnan noston juuristoalueellaan. Korotus ei saa ulottua puun tyvelle saakka, vaan maanpinta on hyvä jättää entiseen tasoonsa noin metrin etäisyydelle rungosta. Etenkin pintajuurisen kuusen juuret löytävät ennen pitkää uuteen kasvualustaan, joten paikkaan kannattaa valita kilpailua ja kuivuutta sietäviä lajeja.

5. Miten leikkaan kuusiaitaa?

Leikkaa istutuksen jälkeisinä vuosina taimia vain sivuilta. Kun taimet ovat kasvaneet sopivan korkuisiksi, tasaa latvat. Muotoile aita hiukan ylöspäin kapenevaksi ja käytä tarvittaessa linjalankoja. Hyvä leikkausaika on kevättalvella tai loppukesästä–alkusyksystä.

Lue myös juttu: Kuusiaita – asiantuntijan vinkit istutukseen, kasvatukseen ja leikkaukseen

6. Voiko havupuiden kerkkiä syödä?

Lähes kaikkien havupuiden kerkkiä voi syödä. Kuusen ja douglaskuusen kerkät ovat haluttuja ravintola-annoksiin, ja männynkin nuoret kukinnot ovat maukkaita. Marjakuusi on poikkeus. Marjakuuset ovat tappavan myrkyllisiä. Myrkytystietokeskuksen mukaan myös kataja on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

7. Missä on havujen näytepuistoja?

Hyviä kohteita havukierrokseen ovat esimerkiksi Mustilan, Joensuun, Piikkiön ja Punkaharjun puulajipuistot sekä Siperian puulajipolku Rovaniemellä.

Lähteinä myös: Luonnonvarakeskus ja Luontoportti.