Viherpiha

Kasvien erilaiset lisäystavat – 24 hyvää vinkkiä!

Mainos
Pienestä siemenestä tai lehdenpalasesta voi kehittyä vähitellen kokonainen kasvi. Kokeile rohkeasti kasvien lisäämistä. 
Teksti Kirsi Tuominen
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Suvullinen lisäys eli lisäys siemenistä

1. Suvullinen lisäys

Jos lisäät kasveja siemenistä, se on suvullista lisäämistä. Siemenet ovat useimmille kasveille yksinkertaisin ja luonnollisin tapa lisääntyä. Siemenistä kasvaneet kasvit eivät ole aina välttämättä täysin samanlaisia, esimerkiksi kukan väri vaihtelee. Jos olet kokeilunhaluinen, voit kehittää oman lajikkeen.

2. Siemenlisäyksen edut

Jos tarvitset paljon kasveja, lisää niitä siemenistä. Vihannekset, yrtit ja kesäkukat kasvavat nopeasti itämisen jälkeen. Luonnonkasvien ja vähän jalostettujen lajien siementaimet ovat lähes emonsa kaltaisia. Jos et löydä haluamaasi kasvilajia tai lajiketta mistään, tutki siemenluetteloita tarkkaan. Siemenlisäys voi olla myös ainoa mahdollisuus, jos haluat kasvattaa jotain todella harvinaista lajia. Muistathan kuitenkin, että rauhoitettujen lajien siemeniä ei saa kerätä luonnosta.

3. Kimppu samanlaisia

Samasta kasvilajista saattaa olla tarjolla sekä tavallisia että F1-merkittyjä siemeniä. Kun haluat, että kehittyvät taimet ovat ominaisuuksiltaan täysin toistensa kaltaisia, osta siemeniä, joiden lajikkeen perässä on merkintä F1.

4. Kerää siemeniä

Pyydä maanomistajalta lupa, jos keräät siemeniä muualta kuin omasta puutarhastasi. Merkitse kukinta-aikaan ne kasvit, joista haluat ottaa siemenet talteen. Tarkkaile niitä säännöllisesti ja kerää kypsät siemenet kuivana ja aurinkoisena päivänä. Voit katkaista kuivan siemenlatvuksen ja laittaa sen paperipussiin. Kypsät siemenet varisevat pussin pohjalle. Itämiskykyiset siemenet ovat kiinteitä ja täyden oloisia. Tarkista halutessasi tuoreiden siementen kelpoisuus vedellä täytetyssä astiassa: tyhjät siemenet kelluvat pinnassa, kun taas elinkelpoiset painuvat pohjaan. Testi ei kuitenkaan aina päde, sillä esimerkiksi ruusujen ja vesilevintäisten lajien itämiskykyiset siemenet kelluvat. Kuivaa keräämäsi siemenet huolella, jos aiot säilyttää niitä seuraavaan vuoteen. Kosteus herkistää siemenet itämään.

kuva
Kerää siemeniä alppikärhöstä.

5. Säilytä oikein

Siementen itävyyden säilyminen on lajikohtaista, usein muutamia vuosia. Säilytä siemeniä kuivassa, viileässä ja pimeässä paikassa. Älä kuitenkaan pidä niitä samassa tilassa hedelmien kanssa, sillä kypsistä hedelmistä erittyvät kaasut estävät siementen itämisen.

6. Siementen itäminen

Eri lajit tarvitsevat erilaisia itämisolosuhteita. Erityisesti monivuotisten kasvien siemenet saattavat tarvita itääkseen erilaisia esikäsittelyitä, kuten kylmä- tai lämminkäsittelyä. Pehmitä kovakuoristen siementen kuorta liottamalla niitä vedessä ennen kylvöä. Tarvittaessa voit hangata siemenen päätä kevyesti hiekkapaperilla. Kylvä siemenet vähäravinteiseen multaan, niin ne itävät nopeasti ja tasaisesti.

7. Odota kärsivällisesti

Kasvin kasvunopeus vaihtelee itämisen jälkeen. Lisätessäsi sipulikukkia, kuten laukkoja, idänsinililjoja tai pikarililjoja, varaudu odottelemaan kukintaa muutamia vuosia.

8. Vaihtelevat siementaimet

Mitä jalostetumpi kasvi on, sitä todennäköisemmin sen siemenistä kasvaa ulkonäöltään vaihtelevia kasveja. Jos haluat ehdottomasti säilyttää kasvin ominaisuuden – esimerkiksi mintun hyvän maun – lisää kasvia kasvullisesti.

Kasvullinen lisäys eli lisäys pistokkaista, taivukkaista ja muista kasvinosista

9. Kasvullinen lisäys

Kun lisäät kasvia jostakin muusta osasta kuin siemenestä, se on kasvullista lisäystä. Lisäysmateriaalina käytetään erilaisia kasvinosia, kuten juurivesoja, rönsyjä, sipuleita, lehtiä, taivukkaita, pistokasoksia, varrenpaloja tai itusilmuja. Kun lisäät kasveja kasvullisesti, saat taimia, jotka ovat emokasvin kopioita ja keskenään samanlaisia.

10. Jakamisen jalo taito

Monivuotisten kukkien ja yrttien helpoin ja nopein lisäystapa on jakaminen. Kaiva jaettavan kasvin juuripaakku maasta irti niin, että saat juuriston mahdollisimman ehjänä ylös. Jaa juurakko paloihin ja huolehdi, että jokaisessa palassa on runsaasti juuria ja silmuja. Poista pilaantuneet juuret. Juurakon jakaminen onnistuu joko käsin, veitsellä, sahalla tai saksilla. Hyvä aika jakamiseen on keväällä, kevätkukkijat ja yrtit voit jakaa myös syksyllä. Jaa myös sipulikukkakasvustoja, kun ne ovat lakastuneet. Irrota sipulit ja sivusipulit toisistaan ja istuta uudelleen kunnon istutusvälein.

11. Huonekasveja jakamalla

Jaa mullanvaihdon yhteydessä runsaasti sivuversoja kasvattavat huonekasvit, kuten begoniat, palmuvehka ja koristeananas. Kastele juuripaakku ennen jakamista, niin sitä on helpompi käsitellä. Palmuja ja muita hitaasti kasvavia, herkkiä lajeja ei kannata lisätä jakamalla.

12. Joutavat juurivesat

Hyödynnä puuvartisten, omajuuristen kasvien kasvattamat juurivesat lisäysmateriaalina. Kaiva maasta keväällä tai myöhään syksyllä lepotilassa oleva verso, jossa on mukana lyhyt juurenpätkä. Typistä se 10–15 sentin mittaiseksi juurtumisen edistämiseksi. Muista kastella runsaasti. Juurivesoista on helppo lisätä esimerkiksi syreenejä ja pensasruusuja. Jos lisäät tyrniä juurivesoista, selvitä ensin, onko emokasvi hede- vai emipensas.

13. Notkea taivutus

Taivukaslisäys sopii puuvartisille kasveille, joiden nuoret versot taipuvat niin, että saat ne painettua maata vasten. Paras aika taivukkaiden tekemiseen on kevät, ennen kuin silmut avautuvat. Ankkuroi verso maahan esimerkiksi puuhakasella ja multaa kevyesti. Jätä maan pinnalle noin 10 senttiä taivukkaan kärkeä. Mullan sisällä pitää olla ainakin yksi silmu. Juurtuminen kestää vähintään kasvukauden, yleensä kauemmin. Lisää taivukkaista alppiruusuja, herukoita ja piippuköynnöstä sekä sisällä köynnöstäviä viherkasveja.

kuva
Mustaherukkaa voi lisätä taivukkaista.

14. Ilmajuurrutus

Jos haluat taivukkaita jäykkäversoisesta kasvista, jonka oksat eivät taivu maahan, kokeile ilmajuurrutusta. Vedä nuoren verson kuoreen silmun alapuolelle viilto koko kuoren ympäri. Pakkaa silmu ja viiltokohta kosteaan turpeeseen tai multaan ja sido sen ympärille muovipussi. Huolehdi, että turve tai multa pysyy tasaisen kosteana. Tue verso esimerkiksi yläpuolella olevaan oksaan tai tukikeppiin. Irrota verso, kun juuret ovat kasvaneet turpeeseen. Istuta se ruukkuun ja anna juurtua siinä ainakin yksi kasvukausi ennen varsinaista istutusta. Lisää keväällä ilmajuurrutuksella myös hidaskasvuisia huonekasveja, kuten peikonlehteä, jukkapalmua eli kiiltojukkaa sekä lohikäärmepuita.

15. Rennot rönsyt

Uudista mansikkamaa rönsytaimista, parhaimmat taimet saat nuorista kasvustoista. Vanhat kasvustot ovat usein tautien ja tuholaisten vaivaamia. Jos rönsy ei ole valmiiksi juurtunut, istuta se pieneen ruukkuun tai maahan. Aseta rönsyn päälle pieni kivi tai muu paino, jotta rönsy varmasti koskettaa multaa. Lisää rönsyansikkaa ja akankaalia tai huonekasveista rönsyliljaa samalla tavalla.

16. Varttamalla kestävä

Varttamista eli jalontamista, oksastusta tai ymppäämistä käytetään erityisesti hedelmäpuiden ja ruusujen lisäykseen, mutta se sopii myös kasveille, jotka ovat läheistä sukua toisilleen. Siinä kaksi eri kasviyksilöä liitetään yhteen niin, että niiden solukot kasvavat lopulta kiinni toisiinsa. Käytä talvenkestävää juuriosaa eli perusrunkoa ja yhdistä siihen jaloverso, jolla on tietyt lajikeominaisuudet, kuten hyvänmakuiset omenat. Varttaminen on hieman haastavaa, harjoittele sen tekemistä rauhassa. Varttaminen tehdään kasvien ollessa lepotilassa.

Pistokkaita voi ottaa kasvin eri osista

17. Palasta uutta

Kun leikkaat kasveja, saat huomaamatta hyvää pistokasmateriaalia. Voit lisätä kasveja juuresta, lehdestä tai versosta otetusta palasesta. Uuden juuriston muodostuminen vaatii huolellista seurantaa, pidä huoli tasaisista kosteusolosuhteista juurtumisen alkuviikkoina. Juurtumisen nopeus on lajikohtaista, yleensä havupuiden pistokkaat ovat kaikkein hitaimpia.

18. Juuripistokas

Saat juuripistokkaita kasveista, jotka kasvattavat paalumaisen pääjuuren ja siihen paksuja sivujuuria. Sellaisia ovat esimerkiksi tilli- ja tarhapioni, piparjuuri ja pihasyreeni, monet pensasruusut sekä haapa. Paras aika juuripistokkaiden ottoon on kevät. Nosta kasvi maasta ja puhdista juuret vesisuihkulla. Leikkaa perennojen sivujuuret noin 5 senttiä ja puuvartisten kasvien juuret noin 20 senttiä pitkiksi pätkiksi. Laita pistokkaat hiekkamullalla täytettyihin ruukkuihin tai maahan pitkittäin, samaan kasvusuuntaan kuin ne olivat ennen. Leikkaa päät niin, että tiedät, kumpi puoli kasvoi lähempänä pääjuurta. Peitä lähempänä pääjuurta kasvanut pää parin sentin syvyyteen ja toinen pää syvemmälle. Kastele kunnolla ja jää odottamaan versomista. Se voi viedä parikin vuotta, erityisesti pioni on hidas.

19. Pistokkaiden juurrutus

Kokeile muiden paitsi juuripistokkaiden juurrutusta vesilasissa. Varmista, että lasissa on aina vettä. Kun lasi on täynnä juuria, istuta kasvi varovasti kosteaan multaan. Suojaa kasvia vielä täydeltä auringonpaisteelta viikon ajan. Kaikille kasveille vesilasissa juurrutus ei kuitenkaan sovi, ne vain mätänevät sinne. Käytä sen sijaan hiekkamultaa, jossa on kolmasosa karkeaa hiekkaa ja loput vähäravinteista multaa. Pidä multa kosteana, muttei liian märkänä. Juurtumista voi edistää kaupasta saatavalla juurrutushormonilla.

kuva
Rönsyliljan pistokkaita juurtumassa vesilasissa.

20. Talvipistokas

Voit lisätä talvella useita pihan pensaita ja köynnöksiä, esimerkiksi hortensioita ja villiviiniä. Talvipistokkaat kerätään kasvien ollessa lepotilassa marras–maaliskuussa. Leikkaa terävillä oksasaksilla edellisen kesän puutuneesta kasvusta noin lyijykynän paksuisia versoja, joissa on 2–5 silmua. Pidä huoli, että tiedät, kumpi pää on juurrutettava tyvipää. Säilytä pistokkaita pystyssä kosteassa hiekassa tai turpeessa ulkona tai jääkaapissa. Talvipistokkaiden juurrutus voi alkaa sisällä. Käytä ruukuissa kasvualustana hiekansekaista turvetta. Pistä pistokkaat niin syvälle, että niistä jää maanpinnan yläpuolelle vain yksi tai kaksi silmua. Estä kosteuden haihtuminen laittamalla muovi pistokkaiden päälle. Kastele säännöllisesti. Ulkona pistokkaat voi juurruttaa vasta, kun maa on kunnolla sulanut.

21. Kesäpistokas

Leikkaa kesäpistokas kasvin nuoren verson pää- tai sivuverson latvasta, missä ei ole kukintoja tai poista nuput tarvittaessa. Lajista riippuen pistokkaan tulee olla noin 5–15 senttiä pitkä. Poista alimmat lehdet ja pistä juurtumaan multaan. Jotkut kasvit, kuten pelargonin kesäpistokas, mätänevät herkästi. Pidä niitä yön yli kuivana ja pistä vasta seuraavana päivänä multaan. Ota kesäpistokkaita eri kasveista pitkin kesää. Aloita juurrutus kuitenkin hyvissä ajoin loppukesällä, jotta valo riittää juurtumiseen. Leikkaa perennoista, huonekasveista ja yrteistä samalla tavalla latvapistokkaita, mielellään kuitenkin heti alkukesästä.

22. Tyvipistokas

Saat tyvipistokkaita keväällä perennoista ja esimerkiksi daalioista, kun ne aloittavat kasvun. Irrota verso juurakosta varovasti leikkaamalla tai taivuttamalla niin, että pieni juurakkolastu tulee verson mukaan. Juurruta ruukussa tai matalassa laatikossa. Tyvipistokasta ei tarvitse peittää multaan kovin syvään.

23. Lehtipistokas

Lisää huonekasveista esimerkiksi paavalinkukkia ja isokokoisia maksaruohoja lehtipistokkaasta keväällä. Irrota nuori lehti niin, että siihen jää mahdollisimman pitkä lehtiruoti. Juurruta se vesilasissa tai työnnä mieluiten suoraan multaan. Uusi taimi kasvaa lehden tyveltä.

kuva
Paavalinkukkaa voi lisätä lehtipistokkaista.

24. Lisää liljoja

Pura liljan sipuli yksittäisiksi suomuiksi, käytä mehevät, paksut ja vaaleat suomut. Laita ne kosteaan hiekansekaiseen multaan ruukkuun tai lado ne kerroksittain mullan kanssa muovipussiin. Huolehdi kosteudesta. Muutaman viikon kuluttua sipulisuomu on kasvattanut pienen sipulin. Istuta se parin sentin syvyyteen avomaalle. Jotkut liljat muodostavat itusilmuja lehtien tyveen. Irrota ne varovasti ja istuta laatikkoon hiekkamultaan parin sentin välein. Peitä kevyesti ja siirrä seuraavana vuonna kasvamaan lopulliselle kasvupaikalle. Molemmissa tapauksissa saat nauttia kukinnasta 3–4 vuoden kuluttua.

Lue lisää:

Ohjeet perennojen jakamiseen

Herukoiden ja karviaisen pistokaslisäys

Perennojen lisäys pistokkaista

Julkaistu: 19.4.2017
Katso myös nämä