Jovelan puutarha muuttui ryteiköstä satoisaksi runsaudensarveksi, jossa on tilaa myös wasabille, pesusienikurkuille ja muille hauskoille kokeiluille!

"Puutarhassani kasvaa yli 100 erilaista hyötykasvia: vihanneksia, juureksia, yrttejä, salaattikasveja ja paljon eri marjapensaita ja hedelmäpuita.

Käytän ravinnoksi mahdollisimman paljon oman puutarhan antimia, mutta en pyri täyteen omavaraisuuteen. Puhun mieluummin omavaraistelusta. Kaupastakin ostan asioita hyvällä omallatunnolla, jos tekee mieli jotakin, jota meillä ei kasva.

Omavaraistelu on minulle elämäntapa ja harrastus ja suhtaudun siihen lempeästi. Kasvatan sitä, mistä pidän. Tärkeää on, että puutarha tuottaa itselleni iloa. Kutsun sitä hyvän mielen puutarhuroinniksi.

Omavaraisuus tuo turvaa epävarmemmaksi muuttuneessa maailmantilanteessa. Eteen saattaa tulla tilanteita, jolloin kaupasta ei välttämättä saakaan ihan kaikkea.

Johanna ja hänen puolisonsa antoivat vuonna 1868 rakennetulle hirsitalolleen nimeksi Jovela. Se tulee sanoista Johannan ja Veikon shangri-la.

Täysin punamaltoinen, kiinteä ’Baya Marisa’ on Johannan mielestä täydellinen omena. Hyvän, makeankirpsakan maun lisäksi se kestää paistamista ja kuivatusta menettämättä upeaa väriään.

Kriikunat ovat säilyneet Johannan puutarhassa edellisen asukkaan ajoilta, vaikka pihaa ei ollut hoidettu enää vuosiin.

Asuin ennen kerrostalossa pääkaupunkiseudulla, mutta kaipasin yksinkertaisempaa elämää ja enemmän vaikutusmahdollisuuksia omaan arkeen. Halusin olla edes vähän vähemmän riippuvainen yhteiskunnasta.

Kymmenisen vuotta sitten ostimme mieheni Veikon kanssa vanhan, hylätyn talon Varsinais-Suomesta ja remontoimme sen kodiksemme. Alusta saakka oli selvää, että kasvattaisimme itse osan ravinnostamme.

Puutarha oli umpeenkasvanutta ryteikköä. Raivasimme pois lähes puun kokoisiksi kasvaneita pensaita ja lohkeilleita puita, jotka eivät enää olleet elinkelpoisia. Oksista ja risuista poltimme biohiiltä maanparannusaineeksi.

Olemme istuttaneet pihaan paljon monivuotisia kasveja, kuten mansikkaa, tyrniä, pensasmustikoita, päärynää ja aivan mahtavaa punamaltoista ’Baya Marisa’ -omenaa. On helpompaa ja taloudellisempaa, että osa puutarhan kasveista tuottaa satoa ilman, että niitä tarvitsee joka vuosi laittaa kasvamaan.

Kasvihuoneessa kasvaa tomaatteja, munakoisoa, paprikaa, kasvihuonekurkkuja ja luffaa eli pesusienikurkkua. Veikon rakentamassa laatikkopuutarhassa kasvatamme valtaosan yksivuotisista viljelykasveistamme.

Vanhasta hoitamattomasta puutarhasta on säilynyt meille paljon hyötykasveja: hapankirsikkaa, kriikunoita, raparperia, maa-artisokkaa, piparjuurta ja rohtosuopayrttiä.

Johanna kärsii selkävaivoista, minkä vuoksi hänen miehensä rakensi puutarhaan 60 senttiä korkeat kasvatuslaatikot. Niitä on helpompi kitkeä ja hoitaa. Laatikot ovat paahteisella paikalla. Multana Johanna käyttää osin osto- ja osin omaa kompostimultaa ja lisää sekaan oman pihan risuista polttamaansa biohiiltä vedenpidätyskyvyn parantamiseksi. ”Olen miettinyt, pitäisikö viljelylaatikkoalueen kulmiin laittaa tolpat ja vaijerit ja virittää niihin vähän harsokangasta suojaksi auringonpaisteelta”, Johanna sanoo.

Tyrniä Johanna kuivaa ja pakastaa talven varalle. Hän tekee marjoista myös upean väristä likööriä ja hilloa.

Johanna kerää basilikan siemenet kuivamaan sisälle, ettei tuuli riepottele niitä irti.

Satokausi alkaa heti, kun routa on sulanut. Silloin nostamme ensimmäiset maa-artisokat. Ne ovat makeampia kuin syksyllä nostetut. Raparperi ja lipstikan ensimmäiset tupsut ovat myös varhain korjattavissa, ja kasvihuoneesta poimimme sinne alkukeväällä istuttamiani salaatteja ja yrttejä.

Jotta saamme juhannukseksi kattilallisen omia pottuja, laitan maaliskuun loppupuolella vähän perunoita esikasvatukseen kestokasseihin tai ämpäreihin.

5 x värikäs satokasvi

1. Tyrni, josta Johanna tekee usein likööriä 1800-luvulta peräisin olevalla reseptillä, jossa käytetään kirkasta alkoholia ja kuivaa valkoviiniä.
2. Mustikkakoiso, jonka lehdet ovat myrkyllisiä, mutta miedosti mustikalta maistuvista hedelmistä tulee hyvä hillo.
3. Vesipippuri on mausteyrtti, joka toimii tuoreeltaan mauntuojana pastan tai salaatin päällä. Kypsennettynä tai kuivattuna sen pippurinen maku häviää.
4. Peruna. Johannan suosikkeja värillisistä lajikkeista ovat paljon antioksidantteja sisältävät pinkki ’Mulberry Beauty’ ja liila ’Violet Queen’.
5. Tarhamaltsan fuksianpunaisia lehtiä voi käyttää pinaatin tavoin tai salaattina. Kasvin kauniit siemenoksat säväyttävät esimerkiksi leikkokukka-asetelmissa.

Pyrimme kasvattamaan satoa sen verran kuin saamme käytettyä. Meillä ei ole maakellaria, joten satomäärien kanssa on oltava tarkkana. Mikään ei ole niin kurjaa kuin kottikärryittäin porkkanoita ilman paikkaa.

Maakellarin puute on pakottanut keksimään vaihtoehtoisia säilöntätapoja. Kuivatan porkkanaa ja lempijuurestani palsternakkaa. Kuivattujen juuresten salaisuutena on viipaleiden esikeittäminen. Näin värit pysyvät kauniina ja kypsennys on nopeampaa.

Marjoja pakastan ja teen niistä syksyllä etikoita, likööreitä ja mehuja. Lisäksi teen sadosta erilaisia pikkelssejä ja hillokkeita.

Metallisen huvimajan suojana kasvaa valtava villiviini. Seassa luikertelee myös humala ja ruusuja.

Johanna pitää visuaalisesta ruoasta. Mangoldia löytyy hänen puutarhastaan oranssina, keltaisena, liilana ja punaisena.

Jovelassa käytetään paljon sipuleita. Satoa tarjoavat muun muassa punasipuli ’Red Baron’, ruokasipuli ’Stur BC’ ja salottisipuli ’Red Sun’ sekä talvivalkosipuli.

Puutarhassamme kukillakin on hyötyaspekti. Samettikukkaa istutan hyötykasvien väleihin tuholaisten houkutuskasviksi. Pölyttäjiä varten on iisoppia. Annan myös loppukesällä osan mintuista kukkia, jotta pölyttäjille on ravintoa. Pakkasten kynnyksellä nipsuttelen minttujen kukat talteen ja kuivaan ne talven varalle. Niistä tulee ihanan aromaattinen tuoksu löylyveteen.

Rohtosuopayrtistä keitän pyykinpesuainetta, jonka pesuominaisuudet ovat paremmat kuin pesupähkinällä.

Johanna lisää omavaraisuutta keräämällä talteen siemeniä. Auringonkukan siemensato on runsas ja helppo kerätä.

Sikurin taivaansininen kukka muistuttaa hieman ruiskaunokkia. Johanna ihastui vuosia sitten kahvin korvikkeena käytettävään sikurijauheeseen, eikä ole enää sen jälkeen juonut kahvia. Nyt hän yrittää kasvattaa sikurijuurta itse. ”Ensimmäisen sadon saamiseen menee pari kolme vuotta”, hän kertoo.

Liilapalkoiset ’Shiraz’-sokeriherneet ovat makeita, ja niiden satokausi on pitkä.

Aikuiselle elämä ei tarjoa samalla lailla uusia juttuja kuin lapsille. Minulle puutarha on loputon runsauden sarvi, josta saan hyvää mieltä ja uusia kokemuksia.

Pidän perinteisistä hyötykasveista ja yrteistä, mutta innostun myös kokeilemaan kaikkea uutta. Aina pitää olla vähän tilaa hifistelylle. Olen muun muassa kasvattanut pesusieniä pesusienikurkusta. Uusin kokeiluni on wasabi, josta en vielä ole saanut satoa.”

Myös itsepoimintapellolta kerätyt kukat tarjoavat iloa.

’Baya Marisa’ -omenasta voi tehdä vaikkapa joulunpunaista hilloa.

Wasabi on Johannan uusi kokeilu. Hän on ehtinyt huomata, että kasvi kaipaa säännöllistä kastelua.

Johanna on Instagramissa @jovelan_johanna ja ylläpitää sivustoa omavarainen.fi.