Istutussuunnitelma: tasaisen pihan kasvit
Piha ja puutarha
Istutussuunnitelma: tasaisen pihan kasvit
Tasainen piha saa vaihtelua kerroksellisiin ryhmiin istutetuista kasveista. Olemassa olevia lajeja kannattaa säilyttää mahdollisuuksien mukaan, sillä ne muodostavat pihan kehyksen.
Julkaistu 25.4.2015
Viherpiha

Tasainen piha ei kaipaa muotoilua tai leikkauksia, veden ohjailu on helppoa, eikä tukimuureja, luiskia tai portaita tarvitse rakentaa. Toisaalta tasaiselta tontilta puuttuvat usein luonnonelementit, jotka muodostavat pihan raamit.

Metsäisellä tontilla olevaa kasvillisuutta kannattaa säilyttää mahdollisuuksien mukaan ja suojaa se rakentamisen ajaksi. Suuret puut ovat arvokkaita, sillä taimelta kestää vuosikymmeniä päästä samoihin mittoihin. Myös pienempiä puita kannattaa vaalia, sillä paikoilleen juurtuneina ne kasvavat entistä paremmin saadessaan tilaa ympärilleen.

Pihan tasaisuutta voi häivyttää kerroksellisilla kasviryhmillä, joissa ylimmän kerroksen muodostavat puiden latvukset. Leveälatvuksisia lehtipuita ovat esimerkiksi vaahtera, tervaleppä ja hopeasalava sekä eksoottisen näköiset jalopähkinät ja siipipähkinät. Ne vaativat runsaasti tilaa eivätkä sovi pienille tonteille. Pikkupihalle kerroksellisuutta tuovat kapeakasvuiset lajit, kuten pilaritervaleppä ja pylvästuija. Riippapuilla saa ryhmään vaihtelevia muotoja.

Puiden seuraksi sopivat lehti- ja havupensaat sekä perennat. Kasvivalinnoissa on hyvä huomioida pihan mittakaava: suurella tontilla ryhmät saavat olla laajoja ja lajit kookkaita. Komeita ryhmiä muodostuu isoista perennoista, kuten nauhuksista, piiskuista ja päivänliljoista. Pienellä pihalla kasveja katsotaan läheltä ja niiden yksityiskohdat pääsevät hyvin oikeuksiinsa.

Avoimella paikalla tarvitaan näkö- ja tuulensuojaa, jota saa istuttamalla alhaalta asti tuuheina kasvavia lehtipensaita. Pensaiden avulla saa myös muodostettua pihaan erilaisia tiloja ja lehteviä seinämiä, jotka piilottavat tontin tasaisuutta. Jos pihalle haluaa nopeasti vihreää, se onnistuu istuttamalla esimerkiksi pajuja tai tuoksuvatukkaa. Myös kookkaat ja jäykkäversoiset perennat, kuten töyhtöangervo, tarjoavat nopeasti suojaisan taustan.

Tasaisen pihan istutussuunnitelma

Esimerkkisuunnitelman istutusalueen koko on noin 8,5 x 4,5 metriä.

Kasvimäärät

  • 2 saarnivaahteraa
  • 2 pikkulehtikatsuraa
  • 7 kultaherukkaa
  • 5 atsaleaa
  • 8 rohtokatajaa
  • 6 perhoangervoa
  • 16 korallikeijunkukkaa.

Malli-istutuksen kasvit noin 650 euroa.

Kasvien korkeudet

  • korkeimmat saarnivaahtera ja pikkulehtikatsura, 5–15 m
  • keskikokoiset kultaherukka, kevätatsalea ja perhoangervo, 0,80–2 m
  • matalimmat rohtokataja ja korallikeijunkukka 0,20–0,50 m.

1. Saarnivaahtera, Acer negundo

Nopeakasvuinen puu, jonka yleensä viisilehdykkäiset lehdet muistuttavat saarnen lehtiä. Vanhemmiten runko on muhkurainen ja latvus leveä. Menestyy hyvin kaupunkiympäristössä ja sietää sekä märkyyttä että kuivuutta. Lehdet saavat aikaisin keltaisen ruskan. Sopii yksittäispuuksi, istutus ryhmässä 3–5 metrin välein.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 10–(15) m Kukinta-aika: toukokuu Kasvuvyöhykkeet: I–IV (V)

Hoito: Vuotaa voimakkaasti keväisin, joten paras leikkausaika on elokuussa. Leikataan vain tarvittaessa poistamalla vioittuneet, repeytyneet ja kuivat oksat. Puun luontaista kasvutapaa kannattaa noudattaa: saarnivaahteran latvuksesta kehittyy epäsäännöllisen muotoinen ja useimmiten monihaarainen.

2. Pikkulehtikatsura, Cercidiphyllum japonicum

Kaunis puuerikoisuus, jonka lähes pyöreät lehdet ovat puhjetessaan punertavia ja syksyisin kirkkaankeltaisia tai oransseja. Syksyllä maahan varisevat lehdet tuoksuvat piparkakulle. Istutus tuoreeseen ja ravinteikkaaseen multaan lämpimälle paikalle. Istutusetäisyys ryhmässä on 2–4 metriä.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 5–8 m Kukinta-aika: toukokuu Kasvuvyöhykkeet: I–III

Hoito: Ei yleensä tarvitse leikkausta, vaan monesti kuivien tai vioittuneiden versojen poisto riittää. Jos katsura istutetaan nurmikolle, alustalle olisi hyvä levittää kate tai istuttaa tyvelle maanpeitekasveja, jotta kasvualusta ei tiivisty. Sopii hyvin myös pensas- ja perennaryhmiin.

3. Kultaherukka, Ribes aureum

Kiiltävät, liuskaiset lehdet puhkeavat aikaisin keväällä ja värittyvät syksyllä kirkkaanpunaisiksi. Keltaiset kukat ovat tuoksuvia ja syyskesällä kypsyvät mustat marjat herkullisia. Kasvualustan suhteen vaatimaton, nopeakasvuinen pensas sopii hyvin esimerkiksi tausta-, aidanne- ja suojapensaaksi. Sietää tuulta ja maantiesuolaa. Istutus metrin välein.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 100–200 cm Kukinta-aika: kesäkuu Kasvuvyöhykkeet: I–V (VI)

Hoito: Ei vaadi vuosittaista hoitoa. Pensasta voi harventaa leikkaamalla vanhimpia versoja tyveä myöten tai uudistaa leikkaamalla se alas.

4. Kevätatsalea, Rhododendron x fraseri

Kestävä lajike kukkii runsaasti miltei lehdettömänä kevätkesällä. Violetinpunaiset kukat ovat perhosmaisia ja tuoksuvia. Kesävihannat lehdet saavat kauniin oranssin tai punaisen ruskan. Kasvutavaltaan tiheä pikkupensas viihtyy happamassa, turvepitoisessa ja hikevässä maassa. Taimien istutus noin 60 sentin välein.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 100–130 cm Kukinta-aika: touko–kesäkuu Kasvuvyöhykkeet: I–IV

Hoito: Kesävihantana kasvina ei kärsi kuivattavasta kevätahavasta alppiruusujen tavoin. Hento juuristo sijaitsee lähellä maanpintaa, ja se pärjää huonosti rikkakasveja vastaan. Kasvualustaksi kannattaa sekoittaa hiekka- ja turvepitoista multaa ja tyvelle istuttaa matalia peittoperennoja. Vaihtoehtoisesti voi käyttää katetta. Vain kuivuneet ja vioittuneet versot poistetaan tarvittaessa. Kastelu ja lannoitus säännöllisesti kasvukaudella.

5. Rohtokataja, Juniperus sabina

Matala- ja leveäkasvuinen havupensas kasvaa parhaiten tuoremultaisessa, läpäisevässä ja kalkitussa maassa. Tummanvihreissä lehdissä on murskatessa voimakas tuoksu. Myynnissä usein lajikkeita, kuten sinivihreälehtinen ’Mas’ ja hyvin leveä, puolipallomainen ’Tamariscifilia’. Taimien istutus noin metrin välein.

Valon tarve: aurinkoinen Korkeus: 20–50 cm Kukinta-aika: kesäkuu Kasvuvyöhykkeet: I–III

Hoito: Nuoret rohtokatajat suojataan kevätahavalta avoimilla paikoilla kankaalla tai kuusenhavuilla. Kuivuneet oksat leikataan pois. Kesän mittaan liian pitkiksi kasvaneita versoja voi myös typistää.

6. Perhoangervo, Gillenia trifoliata

Pensasmainen ja tukevavartinen perenna on olemukseltaan keveä kapeiden, kolmisormisten lehtiensä ja pienten, tähtimäisten kukkiensa ansiosta. Auringossa lehdet saavat voimakkaan punaisen syysvärin. Aluksi hidaskasvuinen. Istutus tuoreeseen ja ravinteikkaaseen maahan. Sopiva taimiväli on 50–60 senttiä.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 80 cm Kukinta-aika: heinä–elokuu

Hoito: Perennan on hyvä antaa juurtua rauhassa kasvupaikalleen, sillä se ei pidä jakamisesta. Lannoitus keväisin kompostimullalla ja kastelu poutakausina.

7. Korallikeijunkukka, Heuchera sanguinea

Keskikesällä pitkään kukkiva perenna, jonka sirot kukkavanat nousevat herttamaisten, marmorikuvioisten lehtien yläpuolelle. Menestyy hyvin kalkitussa, savensekaisessa hiekkamaassa. Taimien istutus 35–40 sentin välein.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 20/40 cm Kukinta-aika: kesä–heinäkuu

Hoito: Taimet istutetaan hieman aiempaa syvempään ja tyvelle lisätään vuosittain uutta multaa, sillä kasvilla on taipumusta nousta ylös ajan mittaan. Suojataan talveksi lumettomilla paikoilla esimerkiksi havunoksilla. Halutessa taimet voi jakaa keväisin tai elokuussa kukinnan jälkeen. Kastelu kuivina kausina.

Lue lisää:

Kommentoi »