Aikoinaan maksoit keskuspölynimurista pitkän pennin. Nyt kiikutat romuraudan jäteasemalle, joka saa siitä rahaa, samoin metallin jatkokäsittelijä. Sinulle tulee vain uusi lasku, kun ostat metallin seuraavassa imurissa. Huijattiinko sinua?
– Metallin tuotoilla kustannetaan kokonaispalvelua, sillä suuri osa jätteistä tuottaa kustannuksia, toteaa toimitusjohtaja Tuula Honkanen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä.
Hänen mukaansa muun muassa lasin ja sekajätteen hyödyntäminen on tappiollista.
Jos metallista alettaisiin maksaa ihmisille, peräkärryllisestä sekajätettä veloitettaisiin sen jälkeen nykyistä enemmän. Lisäksi olisi kallista luoda palautusjärjestelmä.
– Tarvittaisiin melkoisesti väkeä hinnoittelemaan laitteita, Honkanen sanoo.
Helsingissä ollaan samoilla linjoilla lahtelaisten kanssa, vahvistaa jäteasemista vastaava käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY).
Yksityistalouksien metallijäte on suurille jatkojalostajillekin marginaalista, vain muutama prosentti raaka-aineesta.
Kustannukset vaihtelevat kaupungeittain
Metalli on Helsingin seudullakin jäteasemien eli Sortti-asemien arvotavara. Arvoa on myös puu- ja energiajätteellä, paperilla ja kartongilla. Valitettavasti niistä on myös kuluja.
Pääkaupunkiseudun jäteasemat ottavat ilmaiseksi vastaan tuotteet, joista kuluttaja maksaa jo tavaran ostohetkellä kierrätysmaksun – kunhan tuot erän vain yhtä tuotetta, kuten painekyllästettyä puuta.
Sen sijaan tavallisesta puusta ja muusta hyötyjätteestä pääkaupunkiseudulla joutuu maksamaan vähintään 17 euroa satsista, kun esimerkiksi Lahden alueella puuta voi tuoda jätepisteeseen ilmaiseksi. Lahdessa energiaa tuotetaan Lahti Energian Kaasutusvoimalaitoksessa, joten kuljetuskustannukset ovat siedettävät.
HSY pitää jäteasemien taksoja kurissa myös ohjaamalla perusjätehuollon tuottoja jäteasemien rakentamiseen ja ylläpitoon.
– Tämä on tärkeää, jotta metsiä ei aleta pitää kaatopaikkoina, Mäntynen sanoo.
Mutta olisitko hyötynyt, jos olisit vienyt 10 kiloa painavan metalli-imurisi suoraan Kuusakoski Oy:lle? Yhtiön yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Risto Pohjanpalo arvioi, että yhtiö maksaa tuhannesta kilosta kierrätysmetallia noin 150 euroa. Näin lompakkosi lihoisi peräti 1,5 euroa.
