Ensimmäiseksi kannattaa kartoittaa omat kulutustottumuksensa ja seurata, millaista jätettä kotona syntyy. Helpointa on lajitella jätteet, joita tulee eniten. Paperia on kerätty Suomessa lähes sadan vuoden ajan, minkä vuoksi se on kaikille tuttua. Biojäte kannattaa lajitella erikseen, koska sen osuus sekajätteestä on jopa kolmannes. Pahvipakkaukset, maitopurkit ja muut kartongit on helppo viedä omaan keräysastiaansa. Myös lasin ja metallin lajittelu on helppoa.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta ja paikallisilta jätehuoltoyhtiöiltä saa tietoa lajittelusta ja jätteiden keräyksen järjestämisestä omalla paikkakunnalla. Jokaisella kunnalla on omat jätehuoltomääräyksensä, joiden on täytettävä jätelain asettamat vaatimukset.

Lajittelu on helppoa sen jälkeen kun on selvittänyt itselleen, mitä ja mihin lajitellaan ja kuka kuljettaa jätteet. Jätehuoltosopimus hyöty- ja sekajätteestä tehdään joko kunnan tai palveluyrityksen kanssa. Hanki asianmukaiset astiat pihaan ja järjestä lajittelupiste keittiöön tai kodinhoitohuoneeseen. Keräysastioiden tule olla ehjiä ja kannellisia, ja niissä pitää olla pyörät liikuttelun helpottamiseksi. Jäteastioita hankkiessaan taloyhtiöiden kannattaa noudattaa eri jätejakeiden värikoodeja: vihreä astia keräyspaperille, harmaa seka- eli kaatopaikkajätteelle ja ruskea biojätteelle.

Keittiöjätettä kompostoitaessa kompostorin on oltava umpinainen ja pohjastaan eristetty, jotta rotat ja muut haittaeläimet eivät pääse sinne. Lämpöeristys nopeuttaa jätemassan hajoamista, koska kompostoituminen jatkuu myös talvella. Keittiöjätteen kompostointi kannattaa, koska sillä pystyy pidentämään sekajäteastian tyhjennysvälejä. Kompostori kannattaa sijoittaa luonnollisen kulkureitin varteen, jonne on helppo mennä myös lumisena aikana.

Keittiöjätekompostoriin lisätään kuiviketta aina, kun sinne tuodaan uutta keittiöjätettä, varsinkin jos jätteen joukossa on lihaa tai kalaa. Kuivikkeen ohella myös puutarhajätteen lisäys pitää kompostoitavan massan sopivan kosteana. Mitä enemmän jätettä lisätään, sitä nopeammin se hajoaa. Tuore nurmikonleikkuujäte käynnistää prosessin tehokkaasti, jos kompostorin sisältö on päässyt kuivumaan. Jos hajoava massa on tiivistynyt ilmattomaksi, sitä voi möyhiä talikolla tai sekoitussauvalla. Kompostoituvan aineksen pintaan ilmestyvää hometta tai sienirihmastoa ei pidä säikähtää, sillä sienirihmastot ja muut pieneliöt ovat merkki terveestä hajoamisprosessista.

Tutustu mökkikuntasi jätehuoltomääräyksiin. Yleensä kausiasukkaat maksavat ekomaksun, jolloin he voivat käyttää alueellisia keräyspisteitä. Puutarha- ja keittiöjätteen kompostointi onnistuu umpinaisessa kompostorissa. Samaa kompostoria voidaan käyttää myös käymälä- jätteen jälkikompostointiin. Käymäläjätettä pitää jälkikompostoida kaksi vuotta, ennen kuin se levitetään koristekasveille. Kasvimaalle tai syötäville kasveille sitä ei suositella.

Puutarhasta syntyvät kasvinjätteet kompostoidaan tai hyödynnetään muuten omalla tontilla. Puiden lehtiä voi levittää pensaiden juurelle ja talvenarkojen kasvien suojaksi. Oksat kannattaa silputa ja käyttää katteeksi tai kompostin väliaineeksi. Missään nimessä kasvijätettä ei pidä kuljettaa metsään tai joutomaalle. Jos pihatalkoissa leikataan paljon pensaita, on hyvä tilata siirtolava ja kerätä sille risut ja lehdet. Sovi selkeät pelisäännöt siitä, että lavalle tulee vain yhdenlaista jätettä, sillä sekajätteestä joutuu maksamaan enemmän kuin lajitellusta jätteestä.

Vanhat kasvinsuojeluaineet, maalit, akut ja muut ongelmajätteet sekä elektroniikkaromu eivät kuulu aluekeräyspisteisiin, vaan ne on vietävä ongelmajätteen vastaanottopaikkoihin. Näistä saa tietoa kunnan jätehuoltoviranomaisilta. Kannattaa seurata, milloin alueella liikkuu ongelmajätteen keräysauto, joka on kunnan asukkailleen järjestämää maksutonta palvelua. Kyllästetyn puun vastaanottopisteitä on puutavaraliikkeiden ja rautakauppojen yhteydessä.

Mieti, mitä ja kuinka paljon ostat ja ovatko kaikki ostokset ylipäätään tarpeellisia. Tarkkaile erityisesti ruokajätteen määrää. Biojätteen määrä vähenee, jos mitoitat ruokaostokset kulutuksen mukaan. Valitse kevyesti pakattuja tuotteita. Osta tavaroita, joita pystyy korjaamaan ja korjaa itse tai korjauta rikkinäiset. Huolla ja pidä huolta kalusteista, työkaluista ja muista tavaroista. Keksi uutta käyttöä vanhoille tavaroille ja lahjoita tarpeettomat kierrätykseen.

Jätelakia ollaan parhaillaan uudistamassa, mikä saattaa tuoda uusia määräyksiä. Jätteen lajittelua jo sen syntypaikalla tullaan vaatimaan tiukemmin. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä yhdyskuntajätteen kierrättäminen eli hyödyntäminen materiaalina nousee nykyisestä 30 prosentista 50 prosenttiin. Se edellyttää kierrätyksen tehostamista kaikkialla. Myös tuotteiden kierrätettävyyteen ja ympäristövaikutuksiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

Lisätietoja: Tietoa keräyspaperin kierrätyksestä: Suomen Keräystuote Oy

Tietoa eri jätteiden kierrätyksestä ja kierrätyspisteiden sijainnit: Kierrätys.info

Asiantuntija: ympäristönhuollon asiantuntija Mirva Väisänen, Lassila & Tikanoja