Pieni japanilainen ruokasanasto
Dashi liemipohja, joka tehdään merilevästä ja kuivatuista kalahiutaleista.
Fugu myrkyllinen pallokala, joka oikein käsiteltynä on suurta herkkua.
Gari ohuiksi viipaleiksi leikattua etikkamarinoitua inkivääriä.
Goma seesamisiemen. Vaaleat paahdetaan ja jauhetaan usein kastikkeisiin. Voimakkaammat mustat sopivat mm. makeisten raaka-aineeksi.
Makisushi keitetty, etikalla maustettu riisi kiedotaan esim. kalan ja kasvisten kanssa leväarkkiin bambumaton avulla ja viipaloidaan annospaloiksi.
Mirin makea ruoanlaittosake.
Misotahna soijapavusta, ohrasta tai vehnästä käyttämällä valmistettua, tummaa tai vaaleaa tahnaa.
Nori yleisnimi syötäville merilevälajeille. Niistä tehdään ohuita ja rapeita kuivattuja hiutaleita ja arkkeja, joita käytetään mm. sushien tekemisessä.
Ramen alun perin kiinalainen keittomainen nuudeliruoka.
Sake käymismenetelmällä valmistettu riisiviini.
Sashimi tyypillisin tapa valmistaa ja tarjota kalaa. Ehdottoman tuore kala, oikein leikattu tarjotaan soijakastikkeen ja wasabin kanssa.
Soba ohut, harmaa tattarinuudeli.
Soijakastike soijapavuista käymismenetelmällä valmistettava maustekastike.
Tofu soijapavuista valmistettava tuorejuusto. Sen neutraalia makua maustetaan ja marinoidaan. Sopii myös vegaanille, maitoallergikolle ja laktoosi-intolerantille.
Udon paksu vaalea vehnänuudeli.
Wasabi väkevä ja vihreä piparjuuritahna tai -jauhe.
Japanilaiset juomat
Japanin perinteisimmät juomat ovat tee ja sake. Vihreää teetä juodaan pitkin päivää ja aterian yhteydessä. Teelaatuja on useita. Arkiteestä poikkeaa teeseremoniatee, johon käytetään pulverimaista maccha-teelaatua.
Sake-riisiviinin alkoholipitoisuus on 15–17 %. Sakea on kuivaa ja makeaa. Sitä tarjotaan pienen pienistä keraamisista kupeista viileänä tai 40–50-asteiseksi lämmitettynä aterian aluksi.
Japanilainen ruokailuetiketti
- Perinteisesti ateria nautitaan tatamilla, matalan pöydän ääressä, kengät riisuttuina, tyynyllä istuen.
- Ennen ruokailun alkua kädet pyyhitään kosteilla, lämpimillä pyyhkeillä.
- Yleensä kaikki ruokalajit tuodaan pöytään samalla kertaa. Jos ilma on kylmä, aloitetaan lämpimistä ruoista.
- Lämpimällä säällä aloitetaan kylmistä.
- Perinteisesti aterian aikana ei juoda, vaan ruokailijalle tarjotaan sakea ennen ja vihreää teetä sen jälkeen.
- Nykyään käytäntö on länsimaistunut ja juomia tarjotaan myös aterian kuluessa.
- Riisiä tai keittoa syödään nostamalla kulho vasempaan käteen ja käyttäen syömäpuikkoja oikealla kädellä.
- Keiton voi hörppiä kupin reunalta, mutta riisiastiaa ei saa nostaa huulille.
- Soijakastiketta ei pitäisi koskaan kaataa riisiin tai keittoon. Soijakastike ohentaisi riisinjyviä toisissaan kiinni pitävän tärkkelyksen, jolloin riisin syöminen syömäpuikoilla muuttuisi erittäin hankalaksi.
- Syömäpuikot katetaan vaakasuoraan lähelle pöydänreunaa lepuuttimien päälle, paksumpi ”otepää” oikealle. Puikkoja ei jätetä koskaan pystyyn riisikulhoon; tällä tavalla tarjotaan alttariateria kuolleille esi-isien hengille.
- Syömäpuikoilla ei tulisi myöskään keihästää ruokia eikä osoittaa asioita.
- Omalta lautaselta voi siirtää ruokaa toisen aterioijan lautaselle kääntämällä ensin puikkojen tylpät päät käyttöön.
- Kaikkea tulisi maistaa eikä ravintoloissa katsota hyvällä erikoistoiveita tai pyyntöjä vaihtaa jokin ruoka-aine annoksessa.
- Riisi symboloi runsautta, rikkautta ja hyvinvointia ja sitä pidetään jumalten lahjana. Onkin suotavaa syödä hieman jotain ruokalajia ja sen jälkeen riisiä.
- Nuudeleita syödään hörppimällä ja kovaäänisesti ryystämällä.
- Niistämistä pöydässä pidetään erittäin loukkaavana.
