Aurinkopaneeli, joka on integroitu vesikatteeseen, toi Fagerholmien perheelle oman aurinkosähkövoimalan vähän vahingossa.

Helsinkiläiset Henri ja Aleksandra Fagerholm sekä teini-ikäiset lapset Amanda ja Joona ovat remontoineet vauhdilla rintamamiestaloaan Helsingin Vartioharjussa. Viiden vuoden aikana perhe on tehnyt isoja remontteja, kuten vaihtanut sähkölämmityksen maalämpöön.

Viime syksynä he teettivät vesikattoremontin, jonka yhteydessä vanhat, aaltokuvioiset varttilevyt vaihtuivat lukkosaumattuun peltiin. Lähes puolessa uusista katelevyistä oli tehtaalla valmiiksi liimatut kalvomaiset CIGS-puolijohdepaneelit. Niillä perhe kattaa jatkossa suuren osan talon sähköntarpeesta.

Aurinkopaneeli, joka on integroitu vesikatteeseen, tarjoaa selkeitä hyötyjä.

– Pellin mukana aurinkopaneeli tuli asennettua samalla vaivalla. Kun ei tarvittu paneelikannattimia läpipulttauksin, vuotoriskit ovat pienemmät, Henri Fagerholm perustelee.

Huomaamaton rakenne on ilo silmälle. Lisäksi huollon tarve on vähäinen.

– Sileät aurinkopaneelit katon tasalla eivät kerää lumia ja roskia, kuten tavalliset piipaneelit kiinnityskiskoineen.

Fagerholmien innostusta aurinkoenergiaan ovat siivittäneen hyvät kokemukset kesämökiltä. Laskelmin perhe vakuuttui, että kotivoimalan hankinta myös omaan taloon kannattaa.

Valintaa helpotti se, että aurinkopaneelien hinnat ovat viime vuosina suorastaan romahtaneet. Lisäksi kaiken ylijäämäsähkön voi myydä sähköverkkoon, tosin korvaus on vain muutamia senttejä kilowattitunnilta.

Isäntä pyysi avaimet käteen -tarjoukset sekä integroidusta aurinkokatosta että muutamista verrokeista, joissa katto ja aurinkopaneelit ovat erillisiä.

– Halusimme, että kaikki valmistuu kertaheitolla. Lisäksi päätökseen vaikuttivat aurinkokaton keveys ja pieni huollontarve.

Varsinainen urakka alkoi vanhan varttikatteen purkamisella. Mineriittilevyissä oli asbestia, mikä varmistui kartoituksessa. Koska remonttiyrityksellä oli asbestipurkuvaltuutus, urakka aloitettiin sen jälkeen, kun purkutyöstä oli ilmoitettu valvovalle viranomaiselle eli AVI:lle. Katelevyt päätyivät ongelmajätteenä käsittelylaitokselle.

Varttikaton alusrakenteetkin poistettiin, mutta alla ollut ehjä bitumihuopa jäi aluskatteeksi. Murut ja pölyt imaistiin pois bitumin pinnalta rakennusimurilla.

Purkamisen jälkeen miehet nikkaroivat uudet alusrakenteet, sitten mustanhohtoiset pellit nostettiin ylös. Kolmen ammattilaisen rivakalla tahdilla uutta vesikattoa syntyi kymmeniä neliötä tunnissa.

Aurinkopaneelia tuli sekä varsinaiseen taloon että siipeen. Kaakkoislappeelle aurinkopaneelipeltejä tuli 16 kappaletta ja siiven matalalle lounaislappeelle 10.

Ammattilaiset vaihtuivat, kun tuli sähkötöiden aika. Asentajista toinen veti kaapelit ulkoseinän turvakytkimeltä kummankin lappeen paneelikentälle. Maan kamaralla toinen asentaja asensi samaan aikaan kellariin verkkoinvertterin, veti kaapelin sähkökeskukseen ja kytki loput johtimet.

Turvakytkin tarvitaan, jotta aurinkosähköjärjestelmän saa tarvittaessa irti sähköverkosta. Invertteri puolestaan kytkee aurinkopaneelit kodin sähköjärjestelmään. Paneelit tuottavat tasavirtaa, mutta kodin sähköverkko kaipaa vaihtovirtaa.

Lopuksi asentajat antoivat Fagerholmille käyttöopastuksen ja laativat käyttöönottopöytäkirjan. Isännän kännykkään ladattu pilvipalvelu näytti heti, kuinka aurinkopaneelit alkoivat tuottaa puhdasta energiaa loppusyksyn harmaudessakin.

– Nyt odotellaan maaliskuuta ja kesää, sillä keskitalvella sähköä saa niukasti.

Jatkossa ajantasaiset lukemat helpottavat kulutuksen ohjailua ja vertailuja. Lisäksi esille saa kertyneen energian halutuilla ajanjaksoilla.

– Vasta lokakuun puolella selviää, mikä on toteutunut hyöty.

Suoraan kattopeltiin liimattujen aurinkopaneeleiden kulmaa ei voi säätää, mutta mahdollisimman esteetöntä paahdetta voi kuitenkin avittaa. Toistaiseksi talon lounaislapetta varjostaa hiukan vanha, raihnainen koivu, josta isäntä aikoo hankkiutua eroon.

Vaikka aurinkosähköjärjestelmän todellista tuottoa ei vielä tiedetä, hyöty on helppo laskea alustavasti.

Fagerholmien sähkönkulutus on vuodessa noin 12 000 kWh. Aurinkojärjestelmä, jonka teho on 3,3 kW, tuottaa omaan käyttöön Helsingin korkeudella noin 2 300 kWh vuodessa. Säästöä kertyy melkein viidennes.

Vuosituoton arvo on noin 270 euroa, jos sähkön kokonaishinta on 0,12 e/kWh. Sähkön myynnistä kertyy niin vähän tuloja, ettei isäntä laske niiden varaan.

Koko kattoremontin hinta oli 25 000 euroa, josta aurinkopaneelien osuus oli pyöreästi 6 000 euroa. Isäntä uskoo, että sijoitukselle kertyy vuodessa tuottoa noin 4,5 prosenttia.

Investoinnin takaisinmaksuaika voi venyä noin 20 vuoteen. Toki aurinkosähkön tuottaminen on myös henkilökohtainen panostus kestävämpään tulevaisuuteen.