Tunnetko ihmisen, jonka ajatteleminenkin saa sinut raivoihisi? Silloin olet jäänyt negatiivisen tunteen vangiksi, niin sanottuun tunnekoukkuun.

– Anteeksi antaminen on sitä, että uskaltaa mennä omaa ahdistustaan päin: kokea uudelleen negatiiviset tunteet ja työstää ne pois elämästään, työyhteisökouluttaja ja terapeutti Pekka Hämäläinen selittää.

Usein ajattelemme, että vihasta irrottaminen tekee heikommaksi. Jos antaa anteeksi, ajattelee päästävänsä toisen kuin koiran veräjästä. Se ei kuitenkaan tarkoita vääryyksien unohtamista vaan epätäydellisyyden hyväksymistä.

Tutkimusten mukaan anteeksianto vähentää masennusta ja stressiä. Viha ja katkeruus vievät energiaa, jota voisit käyttää johonkin muuhun.

Anteeksi antaminen on aktiivista mielen toimintaa, jota voi harjoitella. Siksi sitä varten ei ole edes pakko tuntea suurta halua. Psykoterapeutti Tuulikki Saaristo vertaa anteeksiantoa kirjassaan hampaiden pesuun: hampaiden ei tarvitse olla puhtaat, kun niitä alkaa harjata.

Ala toistaa ennen nukku­maanmenoa muutaman kerran lausetta ”Minä annan sinulle äiti/eksä anteeksi.” Voit tehdä sen ääneen tai hiljaa itseksesi. Usein jo muutaman viikon kuluttua suhtautuminen anteeksiannon kohteeseen muuttuu.

Kyseessä on pohjimmiltaan yksipuolinen, sisäinen prosessi. Siihen ei välttämättä tarvita anteeksipyyntöä, ja siksi anteeksi voi antaa silloinkin, kun toinen on jo kuollut.

Kirjoita kirje, jossa kerrot esimerkiksi äidillesi, miltä sinusta tuntui, kun hän piti siskoasi sinua parempana. Kirjettä ei tarvitse lähettää, mutta jos haluat tehdä niin, älä postita sitä tunnekuohussa. Kirjeen tarkoitus on auttaa sinua tunteidesi setvimisessä. Voit myös polttaa sen ikään kuin rituaalina.

Anteeksi antamista seuraa tunne siitä, että hallitsee omaa elämäänsä. Sen sijaan, että toinen pitää sinua otteessaan, toimit itse aktiivisesti. Siksi anteeksi antaminen voi auttaa sinua myös pitämään jatkossa paremmin puolesi.

Prosessi antaa uusia näkökulmia ihmissuhteisiin, ja se voi muuttaa ihmisten välistä voimatasapainoa. Kun vaikea suhde muuttuu neutraaliksi, yhteisestä historiasta pystyy taas puhumaan. Mieti, miten paljon hyvää sinun anteeksiantosi säteilee ympäristöösi. Aikuisille lapsillekin voi olla tärkeää nähdä vanhempiensa tekevän sovinnon.

Anteeksi antaminen vie ihmisen epämukavuusalueelleen, ja siksi se voi olla pitkä matka. Kyky antaa anteeksi kasvaa iän myötä: vanhana olet todennäköisesti siihen valmiimpi kuin nuorena.

Joskus tekee hyvää katsella asioita laajemmasta näkökulmasta. Mieti Etelä-Afrikan entistä presidenttiä Nelson Mandelaa, joka vietti 27 vuotta vankilassa. Kun hän sitten pääsi valtaan, hän ei ryhtynyt kostamaan vangitsijoilleen vaan ilmoitti, että on sovinnon aika.

Ennen kuin voi antaa anteeksi, ihmisen on tärkeää kokea tulleensa kuulluksi. Siksi isojen traumojen käsittelemiseen kannattaa harkita ammattilaisen apua.

Joskus on arveltu, että psykoterapia tehoaa juuri siksi, että sen aikana opitaan antamaan anteeksi. Kun terapeutti kuuntelee asiakasta, hän opettaa tätä hyväksymään itsensä paremmin. Vaikeita tunteita ei tuomita vaan niiden annetaan olla olemassa – siis suhtaudutaan niihin anteeksiantavasti.*

Lähteenä myös Tuulikki Saaristo, Taikasanat – eli miksi antaa anteeksi (Dialogia, 2000), Paul Gilbert, Myötätuntoinen mieli (Viisas elämä 2015) sekä terveyskirjasto.fi.