”Pihalammen ansiosta en tarvitse kesämökkiä” – Ritva pulahtaa joka päivä omakotitalon pihalle kaivettuun uimalampeen
Ritva Ikonen ja Ilkka Halminen haaveilivat, että he voisivat asua mökillä ympäri vuoden. Siksi omakotitalon pihaan kaivettiin yli 200-kuutioinen uimalampi. Vesi pysyy puhtaana vesikasvien ja allassubstraatin ansiosta, ja Ritva ui lammessa myös talvella.
”Jokainen päiväni alkaa sillä, että pulahdan veteen. Toinen koiristamme yleensä seuraa minua kotipihaamme tehdyn lammen rantaan. Se odottaa, kun uin ja vesijuoksen lampea ympäri. Aamuhetkeni on meditatiivinen tapahtuma. Lammen vesi tuntuu iholla raikkaalta. Tontiltamme aukeaa maisema pellon yli Lohjanjärvelle, missä on keväisin kurkia ja laulujoutsenia. Kun nousen vedestä, olen virkistynyt. Siitä on hyvä hipsiä sisään aamiaiselle ja aloittaa päivä.
Rakensimme puolisoni kanssa talomme Lohjansaareen vuonna 2022. Ensin haaveilimme talosta rantatontilla. Kun emme löytäneet sopivaa, harkitsimme lyhyesti uima-altaan rakentamista. Sellainen ei kuitenkaan olisi sopinut luonnontilaiselle tontillemme lehtometsässä. Uima-altaan olisi pitänyt olla tosi suuri, että siinä oikeasti olisi voinut uida. Talvisin se olisi ollut pois käytöstä. Siksi päätimme rakentaa lammen.
Kun nousen vedestä, olen virkistynyt. Siitä on hyvä hipsiä sisään aamiaiselle ja aloittaa päivä.
Koko puutarhafilosofiani perustuu siihen, että haluan tehdä asiat luonnonmukaisesti. Vältän muovia ja kemiallisia lannoitteita, koska haluan säilyttää ja parantaa biodiversiteettiä omalla tontillani. Siksi oli selvää, että lampeenkaan ei tulisi kemikaaleja. Niiden sijaan vesi pysyy puhtaana vesikasvien ja allassubstraatin ansiosta. Substraatti on kiviaineseosta, joka toimii ikään kuin biologisena suodattimena.
Myös veden kierto on tärkeää. Lammessa on pumppu, joka nostaa vettä lähtöaltaaseen. Sieltä se laskee takaisin lampeen puroa pitkin.
Lampi on myös kaunis. Siinä kasvaa vaaleanpunaisia ja valkoisia allaslumpeita ja vaaleanpunaista sarjarimpeä. Sinne on myös kylväytynyt ratamosarpiota ja osmankäämiä. Siemeniä lentää järveltä tuulen mukana. Ratamosarpion olen pitänyt, mutta osmankäämi täytyy altaasta poistaa. Sillä on paalujuuri, joka voisi puhkaista altaan pohjalla olevan allaskumin. Lisäksi altaassa kasvaa sahalehteä. Se on erityisen hauska kasvi, koska se liikkuu vedessä. Välillä se kasvattaa hetkeksi juuren, jolla se ankkuroituu pohjaan. Sitten se taas irtoaa ja siirtyy jonnekin muualle.
Kasveille on altaassa oma osionsa, joka on erotettu hiekkapohjaisesta lammen osasta väliseinän kaltaisella kohoumalla. En siis ui kasvien seassa, vaan ne kasvavat lammen reunamalla.
Uiminen on ennen kaikkea minun juttuni. Mieheni ui lähinnä kesällä ja saunoessaan. Kuitenkin lampi on tärkeä hänellekin, sillä se on samalla hyödyllinen vesielementti. Lampi haihduttaa ympäristöönsä kosteutta ja lämmittää tonttimme mikroilmastoa syksyisin. Siksi monet kasvit menestyvät lammen ympärillä. Sen vieressä viihtyy esimerkiksi persikkapuu. Lammessa on myös valtavasti sudenkorennon toukkia, vesiliskoja ja hyönteisiä. Keväisin sammakot laskevat sinne kutunsa. Myös linnut juovat lammen vettä ja kylpevät siinä.
Lampea ei tarvitse kovin paljon hoitaa. Vettä pitää lisätä, jos sitä haihtuu kesähelteillä paljon. Jos vesi samenee paljon, voi allassubstraattia lisätä. Levän kasvua vuorostaan voi hillitä esimerkiksi lisäämällä UV-suodattimen lammen veden kiertoon. Talvisin erillinen pumppu pitää avantoa auki, mutta kovilla pakkasilla lammen pinta voi vaatia vähän kirvestä. Käyn vedessä silloinkin, kun sataa räntää tai on 20 astetta pakkasta.
Kodissamme yhdistyy kaksi asiaa, joista haaveilin: se, että voisimme asua mökillä ympäri vuoden, ja se, että voisin uida joka päivä.”
Haluatko tietää, miten lampi rakennettiin? Katso myös tämä juttumme: Kuivan maan tontista rantakeidas! Ritva ja Ilkka rakensivat pihalleen lammen, hiekkarannan ja pärekattoisen saunan
