Kuivan maan tontista rantakeidas! Ritva ja Ilkka rakensivat pihalleen lammen, hiekkarannan ja pärekattoisen saunan

Veden vieno solina rauhoittaa. Puro polveilee kivien lomasta ja jatkaa matkaa kalliota pitkin kohti lampea. Sen pinnasta peilautuvat taivaan sini, pilvet ja ympäröivät puut. Lohjansaarelaisten Ritva Ikosen ja Ilkka Halmisen puutarhan katseenvangitsija on luontoon maisemoitu, yli 200-kuutioinen lampi, jonka äärellä on tyylikäs pihasauna ja terassialue.

– Olimme haaveilleet talosta järven rannalla, mutta emme löytäneet meille sopivaa taloa tai tonttia. Täällä ihastuimme lehtometsäiseen tunnelmaan, Ritva kertaa.

Ryteikköisestä kasvillisuudesta huolimatta pariskunta näki paikan potentiaalin ja pienellä raivauksella aukenevat näkymät.

– Meillä on täältä etäinen näkymä järvelle, mutta tonttia tutkiessa pohdimme, voisiko meillä olla pihalla oma lampi, Ritva kertoo.

Ritva ja Ilkka halusivat luonnolliselta vaikuttavan ja ympäristöön maisemoituvan lammen kasveineen ja pieneliöstöineen, vaikka lampi olisikin uimiseen tarkoitettu. Avuksi pihan ja lammen suunnitteluun ja rakentamiseen he pyysivät tuttua puutarha-asiantuntijaa, jonka kautta löytyi vesiaiheiden rakentamiseen vihkiytynyt viherrakentaja-hortonomi Jorma Kymäläinen.

– Tontilla oli lammen paikaksi sopiva alava kohta. Maata kaivettaessa paljastui kalliota, jota halusimme myös jättää näkyviin, Ilkka kertoo.

Maan muokkauksesta kertyneillä massoilla luotiin lammelle toinen reuna.

Lammen suunnittelua tehtiin osittain siltä pohjalta, mitä maanmuokkaus toi esiin. Kallio asetti rakentamiseen omat vaikeutensa, mutta toisaalta se tarjosi persoonallisen kulkureitin rakennettavalle purolle. Kalliossa oli kuin luonnostaan veden kulkuun pieni uoma, jota hyödynnettiin puroa rakentaessa.

Pumppu nostaa veden puron yläpäähän tehtyyn lähtöaltaaseen. Sieltä vesi valuu liuskekivistä tehtyjen tasanteiden kautta pieninä putouksina kallion uomaan ja siitä takaisin altaalle.

Itse lampi rakennettiin mahdollisimman yksinkertaisella tekniikalla. Siihen haluttiin luonnollinen, suodattava kerros ja puhdistavia kasveja. Tätä varten lammen pohjaan tehtiin oma osio kasveille ja sen viereen hiekkaranta. Jotta hiekka ja kasveille laitettu savimaa pysyvät paikallaan, muokattiin pohjaan väliseinämän kaltainen kohouma: toiselle puolelle jää kasviosio ja hiekkaranta, toiselle puolelle uintiin tarkoitettu alue. Alueiden välissä pystyy toki uimaan, mutta kohouma estää maa-ainesten valumista syvempään uimaosioon.

– En halua käyttää lammessa kemikaaleja. Toiveena oli mahdollisimman luonnollinen vesiaihe. Ammattilaisten avulla pääsimme hyvään lopputulokseen, vaikka työmäärä oli valtava ja rahallinen investointi iso, Ritva kertoo.

Lammen ja puron rakentamisessa päädyttiin käyttämään Firestonen allaskumia, joka on tavallista allasmuovia kestävämpää. Kahden ammattilaisen lisäksi sen asennuksessa tarvittiin lisäkäsiä, jotta yhtenä palana hankittu kumi ja sen alle levitettävä suodatinkangas saatiin paikoilleen.

Allaskumin kiinnittämistä varten kallioon tehtiin ura timanttiterällä. Sen jälkeen kumi saumattiin kiinni massalla.

Lammen reunat vahvistettiin puukehikolla, jonka päälle levitettiin vielä allaskumia ja aseteltiin lampea maisemoivat kivet.

– Kiviä käsiteltiin silkkihansikkain, varsinkin silloin, jos niiden päällä kasvoi sammalta. Sammaloituneet kivet tuovat luonnollisuutta, jota ei voi saada kuin ajan kuluessa, Ilkka kertoo.

Kaikki lammen alueella käytetyt kivet ovat tontilta tai talon alta louhittuja.

Vesikasvien istutusta varten lammen pohjalle levitettiin läheiseltä maanviljelijältä tilattua savea, jonka päälle maakerrosten erottamiseksi laitettiin suodatinkangas. Savi muokattiin siten, että siihen saatiin istutettua eri syvyydessä viihtyviä vesikasveja. Suodatinkankaan päälle tilattiin allassubstraatti, joka sitoo likaa ja toimii biologisena suodattimena.

Kallion vieressä, vettä puhdistavalla ja suodattavalla alueella, kukkivat lumpeet. Lisäksi vesikasvialueella viihtyvät sarjarimpi, raate ja sahalehti, joka vaeltelee veden alla ympäri lampea kiinnittyen välillä löyhästi pohjaan.

Lampeen on tullut myös luontaisesti vesikasveja, joista kaunis ratamosarpio ilahduttaa erityisesti. Se kukkii korkealla veden yläpuolella valkoisin kukin.

– Ensimmäisenä keväänä levää kertyi vähän, mutta kun kasvit kasvoivat, ne alkoivat hapettaa vettä paremmin, Ritva iloitsee.

Kasveilla, substraatilla ja vedenkierrolla vesi on nyt pysynyt kirkkaana ja levättömänä.

– Tällä tavoin lampi lisää myös luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa elinoloja monenlaisille pieneliöille, mikä on meille tärkeää, Ritva sanoo.

Hiekkarannalla ja purossa näkee toisinaan lintuja pesupuuhissa. Vesiliskot, vesimittarit ja suursukeltajat ilmaantuivat lammelle itsestään. Sudenkorennot kisailevat lammen äärellä, eivätkä häiriinny lammen päivittäisistä uimareista.

Ritva ui päivittäin, talvella hän pulahtaa avantoon. Ilkka nauttii enemmän kesän uintihetkistä, mutta saattaa joskus kastautua avannossa.

Saunan eteen rakennettiin terassi, joka on tehty eri tasoihin.

– Halusimme lammen äärelle puulämmitteisen pihasaunan ja tilasimme sopivan Virosta. On aika luksusta päästä saunan löylyistä uimaan, oli sitten kesä tai talvi, Ilkka toteaa.

Lammen ympärille tehtiin mittavat istutukset, jotta lehtometsäisen tontin ja lammen alueesta saatiin yhtenäinen. Hiekkarannan tuntumaan istutettiin tyrnejä ja erilaisia havuja.

Matalampien perennojen ja ilmavien heinien alue avaa terassilla istujalle näkymät etäällä siintävälle järvelle ja pelloille.

Muutoin kasvillisuus pyrittiin säilyttämään mahdollisimman alkuperäisenä. Rakennetun ja luonnonvaraisen alueen siirtymäkohdissa istutusten kasvit valittiin maisemaan ja talon arkkitehtuuriin sopiviksi.

Toki Ritva ja Ilkka ovat valinneet puutarhaan kauniita ja heitä miellyttäviä kasveja, mutta myös sellaisia, jotka hyödyttävät luontoa ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

– Halusimme kompensoida rakentamisessa vaurioitunutta luontoa istuttamalla uutta kasvillisuutta. Alusta lähtien pyrimme säilyttämään tontin luontoa, pähkinäpensaita ja puita mahdollisimman tarkasti, Ritva kertoo.