
Kun maailman myllerrykset kuormittavat, pappi Tuuli Aitolehti löytää rauhaa puutarhasta – ”Ei ole niin pientä ötökkää, ettei se olisi tärkeä”
Pappi Tuuli Aitolehti, 52, pitää puutarhassaan luonnon kiertokulkua arvossaan. Kompostointi on yhtä mieluisa osa puutarhaharrastusta kuin kylvö ja taimien istutus, ja pienet ötökät ovat tärkeä kumppani.

Tuuli, mitä puutarha merkitsee sinulle?
Työssäni pappina olen oppinut ajattelemaan monia asioita myös syvemmällä tasolla. Minulle kaikki on konkreettisen lisäksi myös hengellistä ja merkityksellistä. Ei ole niin pientä ötökkää, ettei se olisi Jumalalle ja tälle maailmalle tärkeä.
Sodat ja yhteiskunnissa tapahtuvat myllerrykset kuormittavat, ja kuitenkin käsien työntäminen multaan tasapainottaa mieltä aina. Viljelypenkkien perustaminen kompostimultaa hyödyntäen on mukava tapa työstää maailmaa ja muotoilla omaa todellisuutta omaa hyvinvointia tukevaksi. Samana toistuvat tehtävät ja työt sekä eläminen vuodenaikojen rytmissä on antanut minulle syvää tyydytystä ja levollisuutta.

Miksi annoit lämpökompostorillesi nimen?
Lämpökompostorini on puutarhan toiminnallinen keskipiste. En osaisi kuvitella puutarhanhoitoa ilman Frankia. Kompostointi on minulle luksusta. On ihmeellistä, miten hienosti luonto toimii; laitan kompostoriin tuoreita aineksia ja sieltä tulee ruskeaa ja lähes maatunutta ainesta ulos. Jo pelkkä ajatuskin tuntuu mukavalta!
Sillä on valtava merkitys, miten ravitsee kasveja. Maan hoitaminen on kokonaisvaltaista, ja kompostointi on oleellinen osa luonnonmukaista viljelyä. Yksi avomaankurkun taimi tuotti viime kesänä yli 80 kurkkua. Se kasvoi kasvilavassa, joka oli perustettu bokashikompostoinnista saadulla mullalla, ja lisäksi lannoitteena oli käytetty nokkoskäytettä, bokashinestettä ja kanankakkaa.

”Samana toistuvat tehtävät ja työt sekä eläminen vuodenaikojen rytmissä on antanut minulle syvää tyydytystä ja levollisuutta.”

Miten kompostointi rullaa pihassasi?
Kävelen pihassa tämän tästä ämpäri kädessä, saksin kasveja ja kerään huonoja kukkia ja lehtiä pois. Kaikkia pihalta kertyviä aineksia voi hyödyntää.
Kompostointiin kuluu aikaa, koska pilkon kasvit ensin pieneksi. Joskus kompostointipaikan edustalle kertyy kottikärryllinen odottamaan pilkkomista. Siellä se odottaa sopivaa hetkeä. Minulla on paljon aikaa pihapuuhiin, sillä olen MS-taudin takia sairauseläkkeellä.
Kun täytän kompostoria, huolehdin samalla, että kuiviketta tulee joka puolelle. Välillä joudun sekoituspuuhiin, mikä on vähän kuin vellin keittelemistä.
Tyhjennän kompostoria monta kertaa vuodessa. Jälkikompostoria syötän sillä, mikä tulee ulos Frankin tyhjennyksestä. Tähän jälkikompostoriin lisään välillä myös kasvimaan jätteitä ja kuiviketta, ja teen sillä tavalla sopivan sekoituksen. Jälkikompostorin tyhjennän 1–2 kertaa vuodessa. Käytän siitä tulevan mullan kasvimaalla, marjapensaiden alla ja kukkapenkeissä.


”Pienet ötökät ovat tärkein liittolainen kompostoinnissa. Olen oppinut arvostamaan esimerkiksi siiroja.”

Käytät myös bokashia, miten se toimii?
Kotona olevan bokashin avulla pystyn hyödyntämään mökkipihassa myös kotona tulevan keittiöjätteen vuoden ympäri. Siinä jäte pitää pilkkoa parin kolmen sentin kokoisiksi paloiksi. Perheestäni se tuntuu työläältä, joten keittiössä on myös tavallinen biojäteastia.
Bokashisäiliöistä kertyvän aineksen sekoitan multaan keväällä, kun maa sulaa. Talven aikana kertyneet jätteet pääsevät siten kasvukaudella heti käyttöön. Bokashi tuottaa myös ravinteikasta nestettä, jota annan keväällä ja kesällä kaikille pihakasveille perennoista kesäkukkiin ja omenapuihin.
Mökin aiempi omistaja kertoi, ettei vanha omenapuu ollut tuottanut koskaan kunnolla hedelmää. Annoin sille keväällä monen viikon aikana nestemäisen bokashikuurin, jonka levitin kastelukannulla puun latvuksen alle. Omenapuu tuotti jo samana vuonna paljon hedelmiä, jotka olivat tosi hyviä.


Millaisia puutarhaan liittyviä suunnitelmia ja tavoitteita sinulla on?
Minulla on vasta ensimmäinen kesä takana nykyisessä pihassani. Toivon, että saan luotua toimivan kiertokulun ja saan hyödynnettyä kaiken eloperäisen aineksen huussijätteistä naatteihin. Toiveena on, että tulevaisuudessa emme osta uutta multaa kaupasta, vaan saamme kaiken tarvitsemamme kompostorien kautta.
Jatkossa yritän mahdollisimman vähän häiritä maata kuopimisella ja kääntämisellä. Olen kiinnostunut no dig -viljelystä, jossa maanpinta peitetään katteella, kuten puiden lehdillä ja vihersilpulla.
Haluaisin puutarhan olevan paikka, joka tarjoaa suojan ja kodin monenlaisille pienille ötököille. Ne ovat tärkein liittolainen kompostoinnissa. Olen oppinut arvostamaan esimerkiksi siiroja, jotka tekevät jälkikompostoinnissa tärkeää hajotustyötä.
Tuulin vinkit kompostin hoitoon
- Perennojen varret ja oksat kannattaa saksia pieneksi ennen niiden laittamista kompostiin. Näin kompostoituminen nopeutuu.
- Kuivikkeella on tärkeä osa. Aina kun kompostoriin lisää keittiöjätettä, kannattaa lisätä kolmannes tai jopa puolet kuiviketta.
- Lämpökompostori menee talvella lepotilaan, kun jätettä ei kerry. Säiden lämmetessä se kuitenkin herää ja toimii taas täydellä höyryllä.