Vanhoihin hirsirunkoisiin ja purueristeisiin taloihin on aiheutettu usein vahinkoja toteuttamalla lisäeristys väärin.
– Korjauksissa pitää ottaa huomioon monia asioita, kuten rakenteissa olevat vanhat vauriot ja talossa sattuneet vesivuodot. Jos ryhtyy tekemään lisäeristystä rakenteita tutkimatta, saattaa tehdä pahoja virheitä, kuntotutkija Pera Heikkinen sanoo.
– Lisäeristyksen suunnittelijan pitää ymmärtää vanhan talon rakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa ja vanhan talon sielua. Näitä eivät ymmärrä edes kaikki alan asiantuntijat, ja sen vuoksi meillä on nykyisin niin paljon homeongelmia.
Lisäeristystyön suunnittelu on syytä antaa pätevän rakennesuunnittelijan tai homevaurioihin ja niiden korjauksen suunnitteluun perehtyneen ammattilaisen tehtäväksi.Kun talo on huolellisesti tutkittu ja eristysremontti taitavasti suunniteltu, remontti on tavallaan jo puoliksi tehty.
1. Miten hirsirunkoisen talon ulkoseiniin voi laittaa lisäeristyksen?
Konservaattorit haluavat hirren näkyviin ulkopinnalla, mutta kyllä hirsitalon lisäeristys lähtee pääsääntöisesti ulkopuolelle asennettavasta eristeestä.
Hirsitalon sisäpuoliseen eristykseen liittyy aina homehtumisen riski. Jos seinän sisäpinnalle laitetaan esimerkiksi 10 senttiä villaa, rakenteen nollapiste siirtyy kylmänä vuodenaikana villan ensimmäiseen kolmannekseen ja hirsi jää täysin kylmäksi. Seinärakenteeseen syntyy hyvinkin nopeasti kosteus- ja homevaurioita, jos rakenne lisäksi vuotaa sisältäpäin ja lämmintä kosteaa sisäilmaa pääsee kondensoitumaan hirren sisäpinnalle.
Ulkopuolelta eristettäessä koko seinärakenne sen sijaan muuttuu lämpimäksi. Uusi seinärakenne on suunniteltava hyvin tuulettuvaksi.
2. Voiko seiniin mitenkään tehdä lisäeristyksen sisäpuolelle?
Jos hirsirakenne ei ole sisäpinnalta tiivis, siihen voidaan kiinnittää ohut huokoinen puukuitulevy. Se on ainoa turvallinen materiaali hirsitalon sisäpuoliseen eristykseen. Levy estää tehokkaasti sisäilman kosteuden siirtymisen rakenteeseen. Kuitulevyn pintaan asennetaan ilmansuluksi pahvi- tai paperimateriaali, johon on sekoitettu polymeeriä. Näin rakenteesta saadaan höyrynpitävä.
3. Mitkä materiaalit sopivat ulkopuoliseen lisäeristykseen?
Puukuitupohjaiset eristeet ovat turvallisia. Ne sietävät monikymmenkertaisia määriä enemmän kosteutta kuin mineraalivilla, jonka kuidut eivät ime kosteutta lainkaan. Kosteus kertyy siis mineraalivillan ilmatilaan, ja sen seurauksena eriste menettää lämmöneristyskykynsä hyvin nopeasti ja rakenteen homehtumisriski lisääntyy.
Mineraalivillan käyttäminen vaatii ehdottomasti rakenteeseen sisäpuolisen höyrynsulun. Ihmiset pelkäävätkin ihan turhaan muovisen höyrynsulun käyttämistä hirsitalossa.
Myös kovat eristemateriaalit, kuten EPS- ja XPS-eristeet, sopivat ulkopuoliseen eristämiseen.
4. Millaiset lisäeristysvahvuudet ovat turvallisia?
Mielestäni 100–150 mm eristettä riittää, yhtään enempää ei tarvita.
5. Miten kivirunkoisen talon seinien lisäeristys pitäisi toteuttaa?
Ulkopuolelta, ehdottomasti. Tiilirunkoisia tai muita kivitaloja ei missään tapauksessa saa lämmöneristää sisäpuolelta, vaikka tästä asiasta on vielä vallalla kädenvääntöä. Sisäpuolinen eristäminen aiheuttaa rakennusfysikaalisen riskirakenteen.
Kivimateriaali johtaa erittäin hyvin lämpöä ulos, ja sisäpuolinen eriste jättää kivirungon pakkasen puolelle. Siitä aiheutuu takuuvarmasti kondensoitumisongelma, ja sisäpuolinen eristäminen aiheuttaa homehtumisriskin alta aikayksikön. Samalla korostan, että myöskään kellarin seiniä ei saa eristää sisäpuolelta.
6. Mitkä eristemateriaalit ovat sopivia?
Kivitalojen ulkopinnoilla voi huoletta käyttää kovia eristeitä, mutta tämäkin rakenne on suunniteltava todella hyvin.
Lämpörappaus on muovipohjaisena melko tiivis ja hyvä kivitalon eristemateriaali. Senkin kanssa on kyllä esiintynyt ongelmia uudemmissa betonielementtitaloissa, jos elementtien saumat ovat vuotaneet ja kondensoitumista on kertynyt rappauksen sisäpintaan saumojen kohdalle.
7. Millaiset eristevahvuudet ovat kiviseinissä turvallisia?
Samat vahvuudet kuin hirsitaloissakin. Tuskin on järkevää lähteä suunnittelemaan vanhoista taloista passiivi- tai nollaenergiataloja.
8. Mitä on huomioitava ullakon muuttamisessa asuinkäyttöön?
Jos kylmä ullakko halutaan muuttaa lämpimäksi tilaksi tai lämpimäksi käyttöullakoksi, ammattilaisen on ensin tutkittava, voidaanko tulevan välipohjan eli entisen yläpohjan eristeet säilyttää. Oravat, hiiret, rotat ja muut eläimet ovat saattaneet viilettää vuosikausia kylmällä ullakolla, ja ne ovat ulostaneet yläpohjan eristeisiin. Eläinten jätöksistä alkaa irrota kaasuja, kun ne lämpenevät.
Jos ullakko on muutettu lämpimäksi tilaksi, on tällaisesta välipohjasta levinnyt päästöjä eli emissioita muualle taloon. Hajuja ei ole huomattu ullakon ollessa kylmänä tilana. On siis mietittävä tarkkaan, jätetäänkö vanhat eristeet paikoilleen, korvataanko ne uusilla vai eristetäänkö välipohjaa ollenkaan.
Ullakkohuoneen ulkoseinän eristeet on liitettävä yläpohjan eristeeseen, mutta eristämisessä ei missään tapauksessa saa tukkia vesikatteen ja yläpohjan välistä tuuletusrakoa. Se on yksi suurimpia virheitä, mitä yläpohjien eristämisessä tehdään.
Harjakattoisen talon sivu-ullakot, jotka muutetaan esimerkiksi vaatehuoneiksi, kannattaa suunnitella tuulettuviksi, kylmiksi käyttötiloiksi. Olen käynyt monissa taloissa, joissa nämä vaatehuoneet on tehty tiiviiksi tuulettumattomiksi tiloiksi, ja sitten vaatteet ovat alkaneet haista rakenteeseen kehittyneen homekasvuston vuoksi.
9. Mitä materiaaleja ullakon lisäeristyksessä voi käyttää?
Polyuretaani on mainio materiaali ullakkotilan eristykseen. Polyuretaanilevyt tosin liimataan alustaansa, joten niiden taustan tuulettuminen pitää aina varmistaa eikä eristelevyjä saa liimata vesikatteeseen kiinni. Vaihtoehtoisesti voi toki käyttää mineraalivillaa tai puukuitueristeitä. Lentomelualueilla kannattaa huomioida rakenteiden ääneneristävyys etenkin peltikatolla varustetuissa taloissa.
10. Mitä pitää ottaa huomioon ylipäänsä yläpohjan eristyksessä?
Jos yläpohjassa on vino sisäkatto, joka on kiinni vesikattorakenteessa, on yläpohjan eristeen ja vesikatteen välissä oltava riittävä tuuletusrako räystäille asti. Vinoharjainen sisäkatto vaatii myös harjan alle asennettavat alipaineventtiilit, jotta ilma kiertää tuuletusraossa. Tällainen katto tarvitsee ehdottomasti höyrynsulun, muuten eristäminen ei onnistu. Höyrynsulkuna voi käyttää muovin sijasta myös esimerkiksi kipsilevyjä tai tiivissaumaisia puukuitulevyjä, jotka kiinnitetään huolellisesti niin, etteivät saumat vuoda.
Tiiveys on yläpohjarakenteissa ykkösasia. Jos käytettävä höyrynsulkumateriaali ei ole tiivis, vuotokohtiin voi kehittyä kosteuskondenssia tai jäätä. Sulaessaan jää alkaa valua rakenteessa alaspäin ja aiheuttaa ajan mittaan kosteusvaurioita.
11. Miten kylmän lattian vetoisuus poistetaan?
Vanhan talon lattian vetoisuus ei johdu niinkään eristeen huonoudesta, vaan siitä, että lattian ja seinien rajakohdassa tai lattian läpivienneissä on ilmavuotoja. Vetoisuus loppuu yleensä sillä, että rakenteen läpiviennit sekä seinien ja lattian rajakohta tiivistetään. Se on tärkeää siksikin, että alapohjassa on enemmän tai vähemmän orgaanisia aineita ja todennäköisesti myös mikrobeja eli homeitiöitä, joita ei missään tapauksessa pidä imeä sisäilmaan.
Tiivistäminen vaatii seinien ja lattian rajakohdan aukaisun, jotta ilmansulku saadaan asennettua paikalleen. Samalla päästään tarkastamaan alapohjan eristeen kunto. Eristeenä näissä vanhoissa taloissa voi olla sahanpurua, sammalta, hiekkaa, savea tai turvetta. Vanhat eristeet ovat painuneet, ja pintalattian ja eristeen väliin on syntynyt ilmatila. Jos siihen pääsee vuotamaan kylmää ilmaa, se jäähdyttää koko lattiapinnan. Tuossa tilassa mahdollisesti seisova ilma taas on hyvä eriste lattian alla.
Tervapaperi tai pahvi on sopiva ilmansulkumateriaali käytettäväksi vanhojen eristemateriaalien kanssa. Se on asennettava tiiviisti lattialistojen alle ja läpivientien ympärille. Silikonin tai uretaanivaahdon sijasta asentamisessa kannattaa käyttää esimerkiksi rimoja. Uretaanivaahto ja silikoni eivät kiinnity alustaansa niin hyvin, että ne kestäisivät pitkiä aikoja murtumatta.
12. Eikö vanhoja eristeitä siis tarvitse poistaa?
Ei, jos ne ovat kuivia ja vaurioitumattomia, eikä alapohjassa ole liikkunut hiiriä tai muita eläimiä.
Mutta jos alapohjaan on syntynyt laho- tai mikrobivaurioita, se on uusittava kokonaan. Ja taas tarvitaan asiantuntija suunnittelemaan, miten alapohja korjataan. Jos vanhat eristeet joudutaan korvaamaan uusilla, suosittelen käyttämään puukuitueristeitä.
Turvaa talon ilmanvaihto
Vanhan talon ilmanvaihto on alun pitäen perustunut siihen, että hatarien seinäpintojen läpi on tullut sisälle vuotoilmaa ja poistosta ovat huolehtineet talon uunit. Kun rakenteet lisäeristetään, lopahtaa samalla alkuperäinen ”ilmanvaihto”. Koneellisen ilmanvaihdon asennuttaminen taloon lisäeristystöiden yhteydessä on järkevää, mutta vähintäänkin on syytä asennuttaa kuivien huonetilojen ikkunoiden yhteyteen raitisilmaventtiilit ja varustaa kosteat tilat poistoilmanvaihdolla. Ilmanvaihdon suunnittelu on lvi-alan ammattilaisen työ.
