Kukkiiko pioni jo toukokuussa? Paleltuvatko krookukset? Selvitimme, miten Etelä-Suomen talveton talvi vaikuttaa puutarhaan

Lumikellot ja krookukset kukoistavat paikoin kauneimmillaan ja raparperit puskevat vartta terhakoina – ja nyt on helmikuu. Kuinka puutarhan kasvit kestävät Etelä-Suomen lumettoman ja lämpimän talven? Kysyimme asiantuntijalta.

Helmikuu on uusi huhtikuu – tai siltä ainakin tuntuu, kun selailee Etelä-Suomessa otettuja kuvia sosiaalisen median puutarharyhmissä. Kas tuolla kukkivat lumikellot ja jouluruusut, tuolla krookukset. Raparperikin on puskenut vartta jo kymmenkunta senttiä. Syreenien lehdet vihertävät, myös nokkonen on innostunut kasvuun.

Kalannissa Uudessakaupungissa asuva Eija Lindevall huomasi ensimmäiset kasvuunlähdöt jo tammikuussa.

– Minulla on tapana kierrellä pihalla ja tutkia penkkieni kuntoa. Silloin huomasin ensimmäiset pilkistykset. Peittelin niitä mullalla, mutta ei se auttanut, kasvoivat läpi.

Eija Lindevallin pihassa Uudessakaupungissa krookukset ovat jo pian parhaassa loistossaan. Kuva: Eija Lindevall

Lindevallin puutarhassa on satoja sipulikukkia – ja suurin osa pilkottaa jo mullasta. Lumikellot kukkivat jo tammikuun lopulla, krookukset aloittelivat helmikuun puolivälissä.

– En muista, että moista olisi tapahtunut aiemmin. Harmittaa, kun miettii myöhempää kevättä, jos kaikki paleltuvat ja menetän kukinnan.

Helsingissä lumikellot antavat jo parastaan.
Tarja Vitikainen kuvasi sinivuokkojen nuput kotipihallaan Taipalsaaren Vehkataipaleella helmikuun 12. päivän tienoilla. "Nämä ovat vieläpä talon pohjoisseinustalla. Nyt kukat jo aukovat nuppujaan." Kuva: Tarja Vitikainen
Maarianhaminassa voi nähdä jo näin komeita krookuksia. Eevi Maaninka kuvasi kukkaloiston puistossa 19. helmikuuta.

Kysyimme Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ylipuutarhurilta Simo Laineelta, mitä talveton talvi merkitsee kotipuutarhurille.

Mitä tästä talvesta pitäisi ajatella: pitääkö olla huolissaan vai saako iloita aikaisesta keväästä, ylipuutarhuri Simo Laine?

Tämä on kyllä erikoinen tilanne. Yleensä tähän aikaan vuodesta maa on jäässä ja lunta päällä ja itse saa keskittyä siemenluetteloiden selailuun. Nyt ulkona voi hyvin jo tehdä kevään puutarhatöitä eli haravoida, kunnostaa rakenteita ynnä muuta.

Kannattaako kotipuutarhurin tehdä jotakin kasvien hyväksi?

Maa on nyt tosi märkää. Siksi kotipihassa kannattaa tarkkailla tilannetta: jääkö vesi seisomaan johonkin kohtiin vaikka istutusalueille. Tarvittaessa kannattaa tehdä ojituksia. Nyt on hyvä hetki tarkistaa myös salaojia, ettei putkia ole tukossa. Tavallaan tämä on hyvä tilanne – nyt on aikaa hoitaa jo pois alta esimerkiksi erilaisia piharakennustöitä.

Talvettomuus vaikuttaa myös niin, että joitain töitä jää kokonaan pois: tuijia ja muita havuja ei tarvitse suojata, jos maa ei ole jäässä. Lisäksi kuiva ja lumeton kevät voi aiheuttaa sen, että kasveja pitää alkaa kastella tavanomaista aiemmin.

Mitä kevääseen heränneille kasveille tapahtuu, jos pakkaset vielä iskevät?

Aikaisin keväällä normaalisti kukkivat sipulikasvit, kuten lumikellot, kestävät kyllä pakkastakin, vaikka ne kukkisivat jo. Joillekin kasvuun lähteneille lajeille pakkanen olisi kuitenkin kova paikka. Esimerkiksi meillä täällä Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa viitapihlaja-angervon lehdet ovat jo reippaassa kasvussa, ja kova pakkanen olisi lehdille tuhoisa. Toisaalta suurin osa kasveista on kyllä sitkeitä: vaikka lehdet tai kukinta kärsisi pakkasista, eivät kasvit kokonaan kuole.

Jos kovia pakkasia vielä tulee, kotipuutarhuri voi yrittää suojata hallaharsoilla itselleen arvokkaita kasveja, jotka ovat jo selvässä kasvussa. Alppiruusujen juurille voi kasata lehtiä tai havuja suojattomilla paikoilla, kuten kuusien alla.

Entä, jos talvea ei tule ollenkaan? Kukkivatko pionit jo toukokuussa?

Jos kehitys jatkuu tällaisena, on se mahdollista! Jos talvisäätä ei enää tule, kasvien kukinta aikaistuu.

No kannattaisiko kasvimaalla ryhtyä jo kylvöhommiin aikaisen sadon toivossa?

Maahan voi koekylvää kylmää sietäviä lajeja, kuten persiljaa. Kannattaa silti muistaa, että vaikka talvi on ollut poikkeuksellisen lämmin, pakkasia voi yhä tulla ja hallan riski on vielä myöhemminkin keväällä. Maan lämpötilan pitää olla kylvettävälle lajille suotuisa.

Eli kaiken kaikkiaan: oman puutarhansa puolesta ei tarvitse olla kovin huolissaan?

Ei. Tilannetta kannattaa tarkkailla, mutta keväästä voi myös nauttia. Miksipä sitä ei vaikka kantaisi jo pihakalusteita terassille. Viltin alla tarkenee jo kahvitellakin!

Miten käy mansikkasadon?

Rannikon puutarhan marjaviljelijä ja yrittäjä Esa Rannikko Halikosta elää jännittäviä aikoja. Jos pakkasia vielä tulee, se tietäisi tuhoja marjaviljelmillä. Helmikuun 18. päivänä lämpötila kipusi paikkakunnalla jo yhdeksään asteeseen. Mansikat tekevät "hätäkukkia", eli kasvupisteistä kasvaa jo kukkien varsia. Niistä ei kuitenkaan marjoja saada.

– Jokainen ulos tullut kukka on menetetty marja. Liian aikainen kukinta pienentää satoa. On erittäin todennäköistä, että vielä tulee kylmä. Siitä seuraa taimikuolleisuutta, Rannikko sanoo.

Rannikko ei ole kokenut viljelijäurallaan vastaavaa, mutta hänen tietojensa mukaan vuodet 1973 ja 1924 olivat samanlaisia. Seuraavat kuukaudet ratkaisevat, miten mansikkasadon käy.

– Pahinta ovat suuret lämpötilavaihtelut. Jos seuraavaan kuukauteen ei olisi kovia pakkasia eikä olisi niin lämmintä kuin nyt, se olisi taimien kannalta parasta.

Julkaistu: 19.2.2020
Kommentoi »