Kun tontti jaettiin kahtia, Seija tiesi heti haluavansa sen puolen, jolla kasvaa tammi – vanhan puun ympärille syntyi suurenmoinen puutarha

Kiviportaiden päässä odottaa yllätys. Pienen kukkulan laella on pyöreä näköalapaikka ja kupolikattoinen huvimaja. Ohuesta metallista tehty koristeellinen, neljä metriä korkea rakennelma voisi näyttää suureelliselta toisessa ympäristössä, mutta Seija ja Toni Sjöbergin puutarhaan se istuu kuin olisi siihen tehty.

Hyvä mittatikku huvimajalle – sjöbergiläisittäin “Paviljehville” – on sen vieressä kasvava majesteettinen tammi, jonka syksyn kultaamat lehdet loistavat auringossa.

– Tammi on kuulemma istutettu 1950-luvulla. Se on kaivettu tikulla 15-senttisenä taimena Helsingistä Kätilöopiston pihasta, Seija kertoo.

Paviljehvi on saanut lempinimensä Pirunpelto-tv-sarjan Kovaljehviksi nimetyltä konnalta. Paviljongin alla on pihan vesivaranto, jossa sijaitsee neljä 1 000-litran vesitankkia. Niihin pumpataan katolta pihan kaivoon johdettua sadevettä. Paviljonki tulee vielä joskus peittymään ’Pohjantähti’-köynnösruusun, tuoksuköynnöskuusaman ja köynnöshortensian valkoisten kukkien alle.

Amerikkalaisen lastenkirjailijan Tasha Tudorin cottage garden -tyylinen puutarha toimi Seijalle inspiraation lähteenä pihan alkuaikoina. Myöhemmin hän innostui myös japanilaisesta puutarhatyylistä.

Hortensiat ilahduttavat kukinnallaan kesän lopulta syksyyn. Seijan pihalla kukkivat muun muassa kuutamo-, mustilan-, syys-, pallo-, sametti- ja kiinanhortensiat.

Mantšurianvaahteran kaunis syysväri ei petä. Lyhdyn takana kasvaa atsaleoita, kivien välissä liuskalehtinen mustaselja ’Golden Tower’, joka on kestävämpi vaihtoehto japaninvaahteroille.

Pantterikuvioiseen huppariin ja pinkkeihin puutarhakäsineisiin sonnustautunut Seija on henkeen ja vereen puutarhaihminen. Hän on hoitanut puutarhaa yhdessä Tonin kanssa yli 20 vuotta. Kaikki alkoi, kun Tonin vanhemmat laittoivat tontinhakuilmoituksen paikallislehti Ulvilan Seutuun.

– He saivat yhden vastauksen.

Tonin vanhempia tarjottu tontti ei kuitenkaan kiinnostanut, sillä se sijaitsi heidän mielestään liian syrjässä, muutaman kilometrin päässä Ulvilan keskustasta. Seija sen sijaan oli myyty.

– Tontti sijaitsi nuoruuteni lenkkireitin varrella. Olin aina ihaillut sen maalaismaista miljöötä, soratietä ja reunalla kasvavaa komeaa syreeniaitaa.

Seija piti myös tontin mäkisestä maastonmuodosta. Talon taakse jäänyttä tammea hän ei kuitenkaan ollut nuorena rekisteröinyt.

Alkujaan neliön muotoinen tontti jaettiin keskeltä kahtia. Toisen puoliskon hankki Tonin veli perheineen.

– Tiesin heti, että haluan sen puolen, jossa on tammi.

Tammen kanssa syysloistosta kilpailee rusokirsikan hehkuvan punainen ruska. Muurin päällä kasvavat japaninhappomarja ja pikkusyreeni sekä kääpiökoreanpihta ’Silberlocke’. Sorapiha vaihtuu talon edessä betonikiveykseen.

Mantšurianvaahtera.

Riippajalava antaa pihalle luonnetta. Sen edessä ovat pikkukanadanhemlokki ’Jeddeloh’, tuivio ja kartioalbertankuusia. Väriä tuo komeamaksaruoho.

Tammen alla on aina kasvanut kielomatto. Kivimuurin takana pilkistävät tuivio ja keltajapaninangervo ’Golden Princess’. Koristeomenapuu ’Kirjailija’ on kasvanut 20 vuodessa komeaan mittaan.

Atsaleoiden syysvärit vaihtelevat vuodesta riippuen oranssista punaiseen.

Harava viuhuu Seijan käsissä rytmikkäästi.

– Vaikka joka kivenkolosta en lehtiä haravoikaan, pidän yleensä ainakin kulkuväylät siistinä.

Puutarha on 1 200 neliön kokoinen, mutta siitä on saatu hyvällä suunnittelulla kokoaan suuremman oloinen. Seija ja Toni teettivät pihasuunnitelman porilaisella Juhani Moisiolla heti, kun he olivat ostaneet tontin. Ennen kuin talo oli valmis.

– Ihailin Moision taimiston hienoja cottage garden -tyylisiä näyteistutuksia ja halusin pihallemme jotain samanlaista. Olen ammatiltani kampaaja ja pidän värien sommittelusta.

Myös anoppilan hyvin hoidettu ja kaunis puutarha innostivat panostamaan omaan pihaan.

Pihasuunnitelman lähtökohdat löytyivät valmiiksi tontilta.

– Tammi antoi heti vanhan puutarhan tuntua.

Pihaa kaivettaessa löytyi myös runsaasti kiviä, ja Seija halusi käyttää niitä mahdollisimman paljon.

– En osaa selittää, miksi pidän kivistä. Ehkä se liittyy siihen, että ne tuovat pihaan ikiaikaisuutta.

Tontilta puretuista rakennuksista saatiin lisää kiviä ja niistä tehtiin pengerryksiä ja muureja.

Tontti rajautuu tiestä komealla syreeniaidalla. Seija haaveilee saavansa pihaan vielä oikean kivestä tehdyn japanilaisen lyhdyn. Komeamaksaruoho, pikkukanadanhemlokki ’Jeddeloh’ ja vuoritatar viihtyvät istutuksen etualalla, rusokirsikka leimuaa niiden takana.

Sisäänkäyntiä somistaa muun muassa lumikärhö. Avokuistin suojaan Seija kokoaa hallanarkoja kasveja, kuten sinisarjoja, ennen talvisuojaan viemistä.

Seija halusi tammen pariksi toisenkin isoksi kasvan lehtipuun. Balkaninhevoskastanjan hieno lehtimuoto ja näyttävät kukinnot miellyttävät hänen silmäänsä. Pergolaan on istutettu köynnöshortensia ja tarha-alppikärhö ’Albina Plena’.

Pihasuunnitelman runko on säilynyt alkuperäisenä, vaikka osa kasveista on ehtinyt vaihtua. Uudemmissa istutuksissa Seija on hakenut vaikutteita japanilaisen puutarhan kasveista, kuten kelta-atsaleasta, puistoatsalea ’Illusiasta’ ja ’Tarleenasta’ sekä sinialppiruususta.

– Niiden väriyhdistelmä on keväisin mieletön.

Pihan keskelle jääneen tammen seuraksi Seija on istuttanut monia puita. Ilman niitä puutarha ei olisi hänen mielestään oikea puutarha.

– Lehtipuiden mutkittelevat rungot ovat kauniita myös talvella, kun niissä on lumikuorrute. Havut tuovat talvipihaan väriä.

Pihalla ovat menestyneet hienosti erikoisuudet kuten amurinkorkkipuu, amerikanlakkipuu ja pikkulehtikatsura. Japaninsiipipähkinä on nyt viisimetrinen, mutta vielä Seija odottaa sen kukintaa, 30–50 senttiä pitkiä norkkoja.

Takapihalla on Seijan japanilaishenkinen puutarha. Amurinkorkkipuun alla viihtyy yakushimanalppiruusu ’Schneekissen’.

Talon itäpuolella, autotallin päädyssä kohoaa kaksi rautatienomenapuuta

Vanha tammipuu on läsnä myös sisätiloissa.

Puutarha ei ole Seijalle enää vain rakas harrastus, vaan siitä on kehkeytymässä hänelle uusi ura. Kolmannen vuoden hortonomiopiskelija on päässyt jo jakamaan puutarhaosaamistaan lähipiirissä. Seijalla on tällä hetkellä työn alla Anette-tyttären puutarha, jonne on tulossa tuttuja elementtejä.

– Ainakin kiviä ja japanilaisvaikutteita suomalaisella otteella.

Tuleva bonsai? Mänty on sinnitellyt 10 vuotta ruukussa. Seija on ohjannut sen kasvua taivutetulla harjateräksellä.

Seijalla on parikymmentä ruukkuistutusta. Uurnassa komeilevat kanerva, keijunkukka ja koristeheinä.

Seija hyödyntää ruukuissaan sammalta ja muita luonnon omia materiaaleja.

Seijan kasvivinkit syyspihaan

1. Kukkapenkin yllättäjä

Istuta kukkasipuleita myös syksyksi. Syysmyrkkyliljan isoa krookusta muistuttava kukinta on syyspihalla iloinen yllättäjä.

Syys-lokakuussa kukkiva syysmyrkkylilja on nimensä mukaisesti myrkyllinen. Kuva Ritva Tuomi / A-lehtien arkisto.

2. Kukintaa pakkasiin saakka

Muista yksivuotiset köynnökset. Ne voivat parhaimmillaan kukkia loka–marraskuulle asti. Esimerkiksi kelloköynnös kukkii pakkasiin saakka kauniisti. Siitä on saatavilla valko- ja violettikukkainen lajike.

Kelloköynnöksen voi talvettaa viileässä, pakkasettomassa tilassa. Kuva A-lehtien arkisto.

3. Vaniljan tuoksua

Tiesitkö, että katsura tuoksuu vaniljaiselta, kun sen lehdet kellastuvat syksyllä? Tuoksu voi säilyä myös jo varisseissa lehdissä.

Katsuran lehtien tuoksu tuntuu voimakkaalta, kun lehtiä murskaa käsissään. Kuva A-lehtien kuva-arkisto

4. Räiskyvää punaa

Jos kaipaat syyspihaan kirkkaanpunaisen ruskan saavia kasveja, kokeile mantšurianvaahteraa, rusokirsikkaa, pallesorvarinpensasta tai pensasmustikkaa. Perennoista myös enkelinperhoangervo saa syksyllä leiskuvan punaisen värin.

Perhoangervo säväyttää syksyllä. Kuva Hanna Marttinen / A-lehtien arkisto.