Maku

Superruoka: mustikka

Superruoka: mustikka

Vähäenerginen ja -rasvainen mustikka on hyvä kuidun ja fenolisten yhdisteiden lähde. Maistuvat mustikat kannattaa kerätä metsästä talteen ja hyödyntää säännöllisesti omassa ruokapöydässä.
Teksti Uura Hagberg
Kuvat Satu Nyström
Mainos

Metsissämme kasvavat mustikat tuottavat satoa vuosittain yli 160 miljoonaa kiloa. Kuitenkin vain muutama prosentti kypsyneistä marjoista poimitaan talteen. Jokamiehenoikeudet takaavat jokaiselle suomalaiselle luvan kerätä metsistä luonnonvaraisia marjoja ja sieniä. Tätä ainutlaatuista mahdollisuutta kannattaisi meidän jokaisen hyödyntää. Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun lopusta syyskuun alkuun.

Marjoja suositellaan syötäväksi 2 desiä päivittäin monipuolisesti lajeja ja värejä vaihdellen. Parista desistä marjoja saa huomattavan osan päivän C-vitamiinitarpeesta, tärkeitä kivennäis- ja hivenaineita, kuitua sekä polyfenoleja.

Marjojen syönnin on todettu tasaavan aterian jälkeistä veren sokeripitoisuuden kasvua. Kuopion yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että sokeri marjojen kanssa nautittuna ei aiheuta yhtä voimakasta veren sokeri- ja insuliinipitoisuuden nousua kuin sokeri sellaisenaan, koska marjojen sisältämät polyfenolit hidastavat ja tasaavat marja-aterian yhteydessä nautitun sokerin aiheuttamaa verensokerin nousua.

Mustikka sisältää C- ja E-vitamiineja. Lisäksi mustikka on hyvä ravintokuidun lähde. Mustikan valtti ovat sen sisältämät fenoliset yhdisteet, tarkemmin antosyaaniyhdisteet, joita luonnonmustikassa on nelinkertainen määrä viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna. Luonnonmustikan sininen malto on täynnä luonnollisia sinisen värin tuovia antosyaaneja, kun taas pensasmustikka on sisältä vaalea.

Mustikan flavonoidien on eläinkokeissa todettu estävän haitallisen kolesterolin hapettumista ja suolistosyöpien syntyä. Flavonoidit ovat parhaiten tallella sellaisenaan syötävissä tuoreissa ja pakastetuissa marjoissa. Myös kuumennetussa mehussa ja hillossa flavonoideja on vielä runsaasti jäljellä.

Perinnetiedon varassa mustikkakeittoa on käytetty jo kauan sitten tasapainottamaan suoliston toimintaa. Lentäjille on puolestaan annettu mustikoita sodan aikana hämäränäkökyvyn parantamiseksi. Tutkimukset mustikan terveysvaikutuksista ovat kesken. Tulevaisuudessa saamme varmasti tuloksia myös kliinisistä tutkimuksista.

Mustikka ruoanlaitossa

Mustikat maistuvat viilin, jogurtin ja puuron kanssa. Mustikka sopii mainiosti raaka-aineeksi rahkajälkiruokiin, marjakeittoihin, kiisseleihin, puuroihin ja pannukakkuihin sekä suomalaisten rakastamaan mustikkakukkoon. Myös mustikkaiset jäätelöt, sorbetit, pirtelöt ja smoothiet ovat ihania välipaloja. Mustikkaleivonnaisista suosituimpia ovat piirakat, kakut ja muffinit.

Pensasmustikan marjat ovat jopa kolme kertaa suurempia kuin metsämustikan. Ne ovat vähemmän happoisia ja aromikkaita, mutta makeampia kuin metsämustikat. Pensasmustikka on parhaimmillaan tuoreena nautittuna, mutta se sopii myös pakastettavaksi. Metsämustikasta poiketen se pysyy pakastettaessa kiinteänä, eikä värjää.

Säilö mustikat pakastamalla, kuivaamalla tai keittämällä hilloiksi ja mehuiksi. Nettisivuiltamme löydät perinteisten reseptien lisäksi myös mustikkamarmeladin ja -siirapin ohjeet.

Mustikkajauhe ja kuivatut mustikat ovat uusia tulokkaita. Niitä on helppo lisätä jogurtin, murojen, puuron tai teen joukkoon. Mustikkajauhe sopii hyvin leipä- ja pullataikinan raaka-aineeksi. Teelusikallinen marjajauhetta vastaa noin desiä tuoreita marjoja. Desi kuivattuja mustikoita vastaa noin puolta litraa tuoreita marjoja.

Julkaistu: 2.8.2011
Katso myös nämä