Kokeile biohiiltä, tattariakanaa, kaarnaa ja vermikuliittia, niin löydät parhaiten eri kasvilajeille ja omiin hoitotapoihisi sopivan kasvualustan. Epäorgaaniset ainekset, kuten kevytsora, viherkasvisora ja savirouhe, sopivat sekä mullattomaan viljelyyn että kukkamullan parantamiseen.

Valmiit multaseokset, kuten kukka-, kaktus- ja viherkasvimulta, sopivat kasveille sellaisenaan, mutta niitä on myös helppo räätälöidä ostetuilla ja kotoa kertyvillä aineksilla. Voit parantaa niillä kasvualustan ilmavuutta, läpäisevyyttä ja vedenpidätyskykyä kunkin lajin toiveiden mukaisesti.

Savirouhe, biohiili ja vermikuliitti pidentävät kasteluvälejä tuntuvasti tavalliseen kukkamultaan verrattuna. Niinpä kasvia tulee helposti kasteltua aluksi liikaa. Jos tartut usein vesikannuun, valitse kohtuullisen kokoinen, pohjareiällinen ja hengittävä saviruukku.

Komposti ravitsee kasveja, elävöittää multaa ja lisää kukkamullan veden- ja ravinteidenpidätyskykyä. Kypsä puutarha- ja talousjätteistä koostuva komposti saattaa sopia monille huonekasveille jopa sellaisenaan. Koska kompostin sisältö vaihtelee, varminta on sekoittaa sitä kukkamullan joukkoon. Mukaan voi lisätä myös pitkäkestoista ilmavuutta tuovia aineksia, kuten vaikkapa soraa, kevytsoraa tai perliittiä.

Bokashimulta tuottaa samanlaisia etuja kuin kompostimulta, mutta siinä on myös kasveille hyödyllisiä maitohappobakteereita, hiivasieniä ja yhteyttäviä bakteereita sisältäviä EM-mikrobeja. Valmiin bokashimullan ominaisuudet riippuvat bokashiin lisätyistä aineksista ja ”multatehtaassa” – bokashin viimeisen valmistumisvaiheen astiassa – käytetystä mullasta. Bokashimulta sisältää normaalisti typpeä ja muita kasvin tarvitsemia ravinteita.

Sekoita valmista bokashimultaa mullan joukkoon varovasti, esimerkiksi noin kymmenesosan verran. Liian vahva seos saattaa haitata kasvua ja kellastuttaa ruukkukasvien lehdet.

Bokashi- ja kompostimullassa olevat hajoamattomat kasvijätteiden palaset voivat hyödyttää harsosääskiä, jotka aiheuttavat vahinkoa etenkin pienten kasvien ja taimien juurille. Siksi sattumat on varminta siivilöidä mullan joukosta ennen käyttöä.

Komposti- ja bokashimulta voivat sisältää ötököitä samoin kuin kaikki ulkoa tuotu multa. Siksi ne kannattaa laittaa hyönteisverkolla suojattuun astiaan pariksi viikoksi ennen käyttöä. Vaihtoehtoisesti voit myös kuivattaa mullan ennen käyttöä. Kuumentaminen sen sijaan tuhoaa mullassa olevan hyödyllisen mikrobiston ja pilaa sen rakenteen.

Mehikasvien multaan saat ilmavuutta ja läpäisevyyttä perliitillä, soralla tai ruukku- eli kevytsoralla. Kuivasta mullasta pitävät lajit viihtyvät myös savirouheessa ja viherkasvisorassa, kunhan varot liiallista kastelua. Pohjareiällinen ja hengittävä saviruukku vähentää märkyyden riskiä kasvualustasta riippumatta.

Vehkakasvit sekä esimerkiksi nukkumatit ja maijakit pitävät kuohkeasta mullasta, joka ei pääse kastelujen välillä rutikuivaksi. Voit sekoittaa niiden kasvualustan useista eri aineksista. Kosteusoloja tasaavat esimerkiksi biohiili, savirouhe, viherkasvisora, sammalmulta ja vermikuliitti sekä bokashi- ja kompostimulta. Perliitti, ruukkusora, kookosmulta ja -hake, kaarnan palaset ja tattari­akana antavat kasvualustalle ilmavuutta. Tattariakana sisältää myös ravinteita.

Biohiili auttaa pitämään mullan sopivan kosteana. Karkea biohiili antaa ilmavuutta, hienojakoinen (0–4 mm) parantaa hyödyllisen mikrobiston elin­oloja. Tavallinen biohiili pitää ladata eli kastella ravinteita sisältävällä liuoksella ennen käyttöä, jottei se ime mullasta ravinteita. Lataamiseen sopivat EMa-mikrobiliuos, bokashista valutettu neste, kananlantavesi ja vedellä laimennettu virtsa. Saatavana on myös valmiiksi EM-mikrobeilla aktivoitua biohiiltä, jota lisätään kasvualustaan viitisen prosenttia. Tavallista biohiiltä lisätään 10 prosenttia.

Jutun vinkit antoi puutarhayrittäjä Linda Wirtanen / Viidakkotohtori.