Viherpiha

Bokashi-kompostointi onnistuu vaikka kotikeittiössä – mistä ihmeestä on kyse? Kokosimme tietopaketin bokashista kiinnostuneille

Bokashi-kompostointi onnistuu vaikka kotikeittiössä – mistä ihmeestä on kyse? Kokosimme tietopaketin bokashista kiinnostuneille
Bokashi-kompostoinnissa omista ruoantähteistä voi saada multaa ja lannoitetta kasveille. Prosessissa ruokajäte fermentoituu mikrobien avulla. Kokosimme perustiedot bokashista – näillä pääset alkuun!
Julkaistu: 14.7.2020

Bokashi tarkoittaa tiettyjen mikrobien avulla aikaansaatua, hapettomassa tilassa tapahtuvaa orgaanisen aineksen fermentointumista. Kompostointitapa on lähtöisin Japanista, jossa boka shi -sanapari tarkoittaa käynyttä eloperäistä ainetta.

Tarvitset ilmatiiviin astian – osta valmiina tai askartele ämpäreistä

Fermentointiin tarvitaan hanallinen ja kannellinen bokashi-astia. Sen voi ostaa valmiina tai tehdä itse kahdesta ilmatiiviistä ämpäristä, jotka laitetaan sisäkkäin. Ämpäreistä sisempään tehdään reikä, josta ravinteikas suotoneste pääsee valumaan toisen astian pohjalle.

Juju on EM-mikrobeissa

Bokashi-kompostointi perustuu EM-mikrobeihin (effective microorganisms), jotka edistävät ruokajätteen fermentoitumista. Mikrobit koostuvat maitohappobakteereista, hiivasienistä ja yhteyttävistä bakteereista.

Sekoita rouhe tai hanki valmiina

EM-mikrobeja sisältävän bokashi-rouheen voi sekoittaa leseistä, melassista ja EM-kantalioksesta tai hankkia valmiina pakkauksena. Bokashi-rouhetta tai -astiaa ei pidä laittaa liian kuumaan paikkaan, sillä yli 40 asteen lämpötila tuhoaa mikrobit.

Jätteet pilkkoutuvat ravinteiksi

EM-mikrobit sitovat ruokajätteen hiilen, fosforin ja typen maahan, mikä vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään. Mikrobien ansiosta ravinteet pilkkoutuvat kasveille käyttökelpoiseen muotoon.

Mitä bokashiin voi ja ei voi laittaa?

+ Normaalit biojätteet, kuten vihannekset ja hedelmät sekä niiden kuoret, kuihtuneet kukat, kananmunan kuoret, kahvinporot ja teepussit sekä ruoantähteet. Lihaa ja kalaa voi laittaa vain vähäisiä määriä.

Nesteet, kuten etikka, öljy tai mehu. Isot luut tai suuret määrät lihaa, kalaa tai maitotaloustuotteita. Myöskään tuhka, paperi ja lemmikkieläinten jätökset eivät sovi bokashiin.

Näin bokashi-multa syntyy

1. Lisää jäte ja rouhe

Pilko ruokajäte pieneksi ja painele tiiviisti astiaan, sillä bokashointi tapahtuu hapettomissa oloissa. Sirottele kerroksen päälle bokashi-rouhetta käyttöohjeen mukainen määrä. Pidä astia huoneenlämmössä, jolloin maitohappobakteerit hapattavat ruokajätettä.

2. Valuta suotovettä

Hiivasienet pehmentävät ja kuivattavat ainesta, jolloin astian pohjalle valuu suotovettä. Valuta hapanta ja vahvaa liuosta hanasta noin neljän päivän välein. Laimennettuna veteen 1:200 se sopii lannoitteeksi kaikille kasveille kasvukaudella. Jätteiden koostumus vaikuttaa suotonesteen ravinnepitoisuuksiin. Usein siinä on paljon kaliumia ja fosforia.

3. Sekoita multaan

Anna täytetyn astian seistä lämpimässä paikassa 2–4 viikkoa. Kun ruokajätteiden väri on tummunut, sekoita se multaan erillisessä, multatehtaaksi kutsutussa astiassa tai laatikossa. Lisää multaa vähintään sama määrä kuin fermentoitua ruokajätettä eli bokashia, jos haluat käyttää bokashi-multaa maanparannukseen. Istutuksiin sopii seos, jossa on kolmannes bokashia.

4. Säilytä sisällä tai ulkona

Multatehdas voi olla sisätiloissa tai jyrsijöiltä ja sateelta suojattuna ulkona. Jos lämpötila pysyy plussan puolella, bokashi-multa on käyttövalmis jo parin viikon kuluttua.

1 kommentti