Kotivinkki

”Älä siivoa kotoa elämää pois”, sanoo sisustusarkkitehti Maaretta Tukiainen – kotona tärkeintä on tekeminen, ei se, miltä siellä näyttää

”Älä siivoa kotoa elämää pois”, sanoo sisustusarkkitehti Maaretta Tukiainen – kotona tärkeintä on tekeminen, ei se, miltä siellä näyttää
Kodin sisustus voi parantaa hyvinvointia, sisustusarkkitehti Maaretta Tukiainen sanoo. Tämä sääntö on tärkeä muistaa: jokaisella asukkaalla on oikeus tehdä asioita, joista tulee sotkua.
Julkaistu: 28.5.2021

Asuntonäytössä moni keskittyy siihen, miltä mahdollisessa uudessa kodissa näyttää – tai voisi näyttää, jos suunnitelmissa on remontti ennen muuttoa.

Sisustusarkkitehti Maaretta Tukiaiselle keskittyminen kodin ulkonäköön tuo mieleen mieleen arkkitehti ja huonekalusuunnittelija Eileen Grayn ajatukset silmän ylivallasta: kotien suunnittelijoita tuntuu usein kiinnostavan enemmän ulkoiset puitteet kuin se, miten hyvin kodissa on mahdollista voida.

Ikään kuin kodit rakennettaisiin ja myös sisustettaisiin pelkästään silmän nautintoa, ei juuri ollenkaan muuta hyvinvointia, varten, Tukiainen kummastelee.

Tukiaiselta ilmestyi maaliskuun 2021 lopulla kirja Hyvän mielen koti. Siinä hän haluaa purkaa näköaistin ylivaltaa eli kodin ulkonäköön keskittynyttä ajattelua.

– Koti vaikuttaa monella tavalla hyvinvointiimme. Kivan­näköisen sisustuksen sijaan kaikkein tärkeintä olisi miettiä sitä, millaiselle tekemiselle kodissa on tilaa, Tukiainen sanoo.

Mieti kodin tiloja reippaasti uusiksi. Voisiko jostakin nurkkauksesta tehdä käsityötilan?

Viimeisen vuoden aikana moni on kaivannut kotiin tilaa erityisesti liikunnalle, kun jumppasaleja ei ole voinut hyödyntää koronaviruspandemian vuoksi tavalliseen tapaan.

Kun ylimääräistä aikaa on ollut, moni on aloittanut kotona uuden harrastuksen, kuten käsityöt, taiteilun tai leipomisen.

– Kodeissa kukoistaa tällä hetkellä villiä luovuutta. Se on upeaa, mutta jotta luovuuttaan voi käyttää, sille täytyy olla konkreettisesti tilaa. Tätä tarvetta ei välttämättä palvele esimerkiksi perinteinen olohuone, jossa on telkkari sohvan edessä.

Tukiainen kannustaakin miettimään kodin tiloja reippaasti uusiksi mahdollisuuksien mukaan.

– Sen ei tarvitse mennä niin, että kotona on keittiö, olohuone, makuuhuone ja ehkä lastenhuone. Tärkeintä on se, että jossain kohdassa on tilaa toiminnalle, joka saa aikaan hyvää mieltä.

Olemme keskenämme erilaisia siinä, kuinka paljon epäjärjestystä siedämme.

Käytännössä uudenlainen tilanjako voi toteutua esimerkiksi niin, että olohuoneesta rajaa verholla tai sermillä tilan taiteen tekemiselle. Kirjaansa Tukiainen haastatteli joogaopettaja Kaisa Kärkkäistä, joka oli vienyt ajatuksen vielä askelta pidemmälle.

Yhdessä puolisonsa kanssa Kärkkäinen oli nimittäin sopinut, että yhteisen kodin isoimmista huoneista, olohuoneesta ja ruokasalista, tehdään joogastudio. Kärkkäinen tarvitsi tilaa omille joogaharjoituksilleen ja myös tuntien vetämiseen muille, ja muutokseen ryhdyttiin, sillä ajatus sai puolison siunauksen.

Harjoitusten välissä joogavälineet saivat jäädä esille. Myös esimerkiksi ihanat neulelangat ovat kauniita esineitä jo sellaisenaan, Tukiainen huomauttaa.

Voisiko siis kodin huoneesta tai nurkkauksesta tehdä käsityötilan joogahuoneen tapaan? Siellä langat ja kankaat voisivat olla jatkuvasti näkyvillä.

Lasta ei voi vaatia miettimään vain siisteyttä.

Harrastuksen tuominen kotiin ei tarkoita sitä, että säilytystilaa erilaisille tarvikkeille tarvittaisiin välttämättä lisää. Kirjassa sisustustoimittaja ja kolmen lapsen äiti Seija Killström kertoo, että osa kodin pitkästä ruokapöydästä on vakituiseen varattu tyttären taideprojektille.

– Tärkeän tekemisen elementit kotona tukevat hyvinvointia, sillä ne muistuttavat rakkaasta harrastuksesta. Vähän liian usein meillä on tapana siivota elämä kodista pois, Tukiainen sanoo.

Omassa kodissaan hänellä on tapana kirjoittaa ruokasalin pitkän pöydän ääressä. Kun hän kirjoitti uutta kirjaansa, pöytä oli kuukausitolkulla lähdekirjojen ja muistilappusten peittämä.

– Kasoja oli joka puolella, mutta niiden katseleminen ei haitannut vaan tuki kirjoitusprosessia. Niitä katsellessani tiesin, että voisin seuraavana päivänä jatkaa siitä, mihin olin jäänyt.

Toisaalta olemme keskenämme erilaisia siinä, kuinka paljon epäjärjestystä siedämme. Ei voi antaa yleistä ohjetta, miten siistiä tai sotkuista kotona voi olla.

– Jos asuu yhdessä muiden kanssa, on kuitenkin tärkeä ajatella niin, että kodin jokaisella asukkaalla on oikeus tehdä kotona joskus myös asioita, joista tulee niin sanottua sotkua. Vaikkapa lasta ei voi vaatia miettimään vain siisteyttä, vaan hänen olisi hyvä saada luoda ja tutkia.

Voisiko kotona sopia hiljaisesta tunnista, jollainen on käytössä avokonttoreissa?

Tärkeän tekemisen lisäksi hyvinvointia kotona lisää se, että siellä saa olla säännöllisesti kaikessa rauhassa – vaikka asuisikin yhdessä muiden kanssa.

Helsingin Sanomien korona-aiheisessa kyselyssä kävi ilmi, että moni perheellinen kaipaa juuri nyt kipeästi aikaa yksin nimenomaan kotona. Kävelylenkeillä voi totta kai käydä tuulettamassa päätä, mutta kotona saisi olla halutessaan tekemättä yhtään mitään.

– Voi sopia yhdessä esimerkiksi jonkinlaiset vuorot, jolloin koko koti on yhden perheenjäsenen käytössä, Tukiainen neuvoo.

Sopia voi myös kodin hiljaisesta tunnista, jollainen on ollut normaaliaikaan käytössä avokonttoreissa. Eli vaikka että kahdeksasta yhdeksään joka ilta kotona on hiljaista, ja silloin videopelejä pelataan tai musiikkia kuunnellaan korkeintaan kuulokkeet päässä.

Toisaalta kuuloaistia voi ja kannattaa helliä muullakin kuin hiljaisuudella, jos kokee, että sellainen lisää omaa hyvin­vointia. Lempimusiikin lisäksi kotona voi soittaa esimerkiksi luonnon ääniä, joita löytyy musiikkipalveluista.

Tukiaisen kolmas neuvo hyvinvoinnin lisäämiseen kotona on varmistaa, että näkö- ja kuuloaistin lisäksi tunto­aisti saa ärsykkeitä.

– Kun on tutkittu Alzheimer-potilaita, on todettu, että he voivat sitä paremmin mitä moniaistillisemmassa tilassa he asuvat. Käytännössä moniaistillisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tunto­aisti saa stimulointia siitä, että vaikka tekstiileissä, kuten matoissa ja koristetyynyissä, on erilaisia pintoja, kuten karheita, pehmeitä ja sileitä.

Lempitekemiset ja luonnon läsnäolo ­parantavat kodin ­v­iihtyisyyttä. ”Sitä voi ­lisätä vaikkapa minipuutarhalla tai luonto­aiheisilla kuvilla”, ­Maaretta Tukiainen ­sanoo. Hän puhuu ­aiheesta myös Hyvän mielen ­koti -podcas­tissaan.

Millaista vaikutusta pandemian tuomilla poikkeus­oloilla sitten on ollut kodin tuntuun? Tiedetään ainakin, että mökki­kauppa on käynyt tavallista kuumempana, mikä puolestaan kertonee siitä, että ihmiset kaipaavat poikkeuksellisissa oloissa ympärilleen paitsi tilaa myös luonnon rauhoittavaa vaikutusta.

Meillä kotona -sivuston kysely paljasti, että kodin sijainti lähellä luontoa on iso vetovoima­tekijä. Vastaajista 72 prosenttia piti sitä merkityksellisenä asiana. 93 prosenttia taas piti omaa pihaa tai parveketta entistä tärkeämpänä asiana korona­tilanteen vuoksi.

Työelämätutkimuksen puolella on huomattu, että työssä viihtymiseen vaikuttaa työ­kavereiden ja työn mielekkyyden lisäksi kokemus luonnon läheisyydestä, kuten vaikka kiva maisema konttorin ikkunoista. Työssään Tukiainen on pannut merkille, että juuri nyt monet kaipaavat kotiinkin aiempaa vahvemmin luonnon läsnäoloa.

– Käytännössä sitä voi lisätä esimerkiksi luontoaiheisilla kuvilla, valtavalla viherkasvilla tai vaikka sillä, että rakentaa ikkunalaudalle miniatyyripuutarhan, jota ryhtyy vaalimaan.

Entä miten tuoda kodin tuntua kakkosasuntoon tai mökille? Ainakaan kaikilla ei ole varaa tehdä vapaa-ajan kodin sisustuksesta täysin mieleistään joko rahan takia tai siksi, että mökki on vuokralla eikä oma.

– Mutta voisiko johonkin kohtaan luoda pienen ihanan tilan, jossa näyttää ja tuntuu itsestä miellyttävältä? Kodin tuntua saa myös sillä, että vie mökille itselleen merkityksellisiä esineitä. Tärkeät muistot kulkevat niiden mukana.

Kommentoi »