Villiyrttiguru: ”Ravinteikas nokkonen tulisi nimetä kansallisvilliyrtiksemme”
Villiyrtteihin erikoistunut kirjailija ja keittiömestari Sami Tallberg kannustaa kansalaisia etsimään kadonneen luontoyhteydensä.
”Kulinaarisesta vinkkelistä katsottuna villiruoka on suomalaisen gastronomian kulmakiviä. Villiyrtit, luonnonmarjat, sienet, luonnonkalat ja riista ovat maamme erityispiirre. Jokaisenoikeudet takaavat, että kuka tahansa meistä voi hyödyntää niitä halutessaan.
Metsästys, kalastus ja keräily ovat tärkeä osa kansanperinnettä. Kaupungistumisen ja tehotuotannon lisääntymisen myötä luonnossa liikkuminen on jäänyt monelta. Se on inhimillistä, eikä siinä ole mitään väärää. Ne, jotka jaksavat nähdä vaivan, palkitaan ruhtinaallisesti.
Villiyrttien kerääminen edellyttää toimivaa luontoyhteyttä ja uskallusta. Kasveja ei sovi suin päin mennä maistelemaan, mutta kokeneen kanssa niihin tutustuminen on turvallista. Villiyrttikursseja järjestetään nykyään pääkaupunkiseudulla paljon. Käyttöön oppii vaiheittain: ensin viritellään mieli avoimeksi, sitten mennään luontoon, tunnistetaan avustuksella, kerätään itse ja lopulta tehdään antimista ruokaa.
Moni villiyrtti muistuttaa maultaan jotain tuttua mausteyrttiä. Mustaherukan lehtiä voi käyttää kuten tuoretta basilikaa esimerkiksi salaateissa ja tomaattikastikkeissa. Jälkiruoissa niitä käytetään kuten sitruunamelissaa esimerkiksi kakun koristeina tai kreemin mausteena. Myös kurtturuusun terälehdet sopivat jälkiruokiin vaniljan sijaan. Pihlajansilmut maistuvat karvasmantelilta.
”Kaupungistumisen ja tehotuotannon lisääntymisen myötä luonnossa liikkuminen on jäänyt monelta. Se on inhimillistä, eikä siinä ole mitään väärää.”
Ravinteikas nokkonen tulisi nimetä kansallisvilliyrtiksemme. Se kasvaa laajasti, on helppo tunnistaa eikä sillä ole myrkyllisiä näköislajeja.
Villiyrteillä on tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia. Niiden sisältämät ravinteet ja ensiluokkainen kuitu vaikuttavat suoliston kautta hyvinvointiin. Yhdessä kasvissa voi olla 50–75 ihmisen terveyttä tukevaa yhdistettä. Lisäksi luonnossa käyskentely parantaa tasapainoaistia, alentaa sykettä ja laskee verenpainetta.
Parasta on, etteivät villiyrtit ole ohimenevä trendi, vaan sesonki toistuu vuosittain. Kultakausi on toukokuun alusta juhannukseen, osa kukkii heinäkuussa. Varoituksen sana: jos syötävistä luonnonyrteistä tekee harrastuksen tai elämäntavan, oma hyvinvointi voi kohentua dramaattisesti.”
Juttusarjassa asiantuntijat kertovat näkemyksensä oman alansa aiheesta.
