
Salaojittava eriste lattiaan – näin sen asennus onnistuu
Kun kotona tuoksahtaa maakellarille ja betonilattiassa näkyy kosteita kohtia, on aika tarttua toimeen. Ari Lahti näyttää, kuinka asennat maapohjalle eristelevyn, joka salaojittaa ja toimii kapillaarikatkona.
Rintamamiestalon kellarissa tuoksahti maakellarille, ja betonilattiaan muodostui aina välillä kosteita kohtia. Taloon oli jo aikaisemmin asennettu salaojat, routaeristys ja sadevesijärjestelmät, mutta ne eivät riittäneet kuivattamaan kellaria.
Selvityksen jälkeen ongelmaksi paljastui vanha rakennustapa. Talon perustukset oli valettu hienon hiekan päälle ilman kunnollista sepelikerrosta tai muuta kapillaarikatkoa. Hieno hiekka nosti maakosteuden kapillaarisesti betonilaattaan, joka imi kosteutta itseensä. Siksi kellarin lattia oli jatkuvasti enemmän tai vähemmän märkä.
Kapillaarikatko ja lattian eristäminen olisi voitu tehdä monin tavoin. Tavallisesti alle asennetaan ensin riittävän paksu kerros sepeliä. Eristys voidaan tehdä sepelin päälle monella eri tuotteella.
Tässä kohteessa kellari haluttiin kuitenkin aiempaa tehokkaampaan käyttöön. Ongelma oli tilan vanha huonekorkeus, joka oli vain 195 senttimetriä. Jokainen ylimääräinen sentti huonekorkeuteen olisi tervetullut.
Remontista tuli vaativa, koska kellarin vanhat kantavat väliseinät jouduttiin purkamaan. Kellarin katto piti tukea väliseinien kohdilta holvituilla. Tuet koteloitiin valuun ja poistettiin sen jälkeen, kun väliseinät oli muurattu uudelleen.
Kohteeseen valittiin lämmöneristeeksi Isodrän-levy, joka koostuu pienistä yhteenliimatuista EPS-solumuovipalloista. Solumuovi eristää tehokkaasti, ja levyn huokoinen rakenne muodostaa kunnollisen kapillaarikatkon.
Koska eristeen alle ei enää tarvittu paksua sepelikerrosta, huonekorkeus nousi 205 senttiin.
Tämän kaltaisessa remontissa kannattaa aina käyttää apuna rakennesuunnittelijaa, jotta lattiarakenne saadaan toimimaan oikein.







