Meidän talo

Riskirakenne kuntoon: kellarin kosteus kuriin

Riskirakenne kuntoon: kellarin kosteus kuriin

Rintamamiestalon kellarissa saattaa muhia homevaurio. Oikein toteutettu remontti takaa tilaan toimivat olosuhteet.
Teksti Timo Pääsky
Kuvat Petri Kivinen
Mainos

Mistä kellarin kosteusongelmat johtuvat?

Perussyy 1950-luvun talojen kellareiden kosteusongelmiin on se, että taloista puuttuvat anturoiden ja laatan alle tehdyt kapillaarikatkokerrokset. Kosteus pääsee nousemaan maaperästä kapillaarisesti perustuksiin ja alapohjarakenteisiin. Korjauksissa kapillaarikatkot ja pystysalaojat järjestyvät sepelillä tai salaojittavalla lämmöneristeellä.

Rintamamiestalojen kellareita ei alun perin tarkoitettu asuintiloiksi. Tuohon aikaan sauna ja pesutilat sijaitsivat piharakennuksessa, ja talon kellarikerros toimi varastotilana. Ongelmia on syntynyt sen myötä, kun kellareita on otettu asuinkäyttöön. Remonteissa seinät on tyypillisesti eristetty sisäpuolelta, mistä on aiheutunut kosteus- ja homevaurioita.

Kun näitä taloja rakennettiin, niiden kellareiden perusmuurin ja lattian sisäpintoihin siveltiin toisinaan bitumia kosteuden torjumiseksi ja ulkopuolelle laitettiin suhteellisen tiivistä maa-ainesta. Perusmuuri kuivui ilmeisesti ulospäin. Myöhemmin ulkopuolella yleistyivät bitumisivelyt, kermieristykset ja muut menettelyt sekä sisäpinnoissa Toja-levy, jolloin perusmuurin kuivuminen kääntyi sisäänpäin. Se toimi, kunnes kellareita alettiin ottaa asuinkäyttöön ja lämmöneristää seiniä sisäpuolelta ja lattialaatan yläpuolelta. Uhkaavat tai jo olemassa olevat kosteus- ja homeongelmat ajavat remonttiin.

Kustannuksista tingitään

Vanhojen pientalojen korjaamiseen erikoistuneen rakennusinsinööri Marjatta Heikkilän mukaan talojen korjaus on aina tapauskohtaista. Suunnittelija tekee ehdotukset, ja talon omistaja päättää toteutetaanko ne.

– Koska kustannuksista tingitään, päätös ei aina osu tärkeimpään. Pahinta on, jos korjataan vain näkyviä pintoja. Haisevat sahanpurueristeet tai eristevillat eivät peittelemällä muuksi muutu, Marjatta Heikkilä kertoo.

Kellariremontissa sisäpuolisten puu- ja kivirakenteiden sekä betonilaatan lisäksi ulkopuolelta pitää kunnostaa toimiviksi perusmuuri, salaojat ja sadevesijärjestelmä.

Omistajat eivät aina osaa odottaa, miten laajaan projektiin kuntotarkastajan kellarista ottama näyte tai itse huomattu kosteusjälki voi johtaa. Korjauslasku kasvaa helposti 25 000–50 000 euroon.

Sisäseinä betonipinnalle

Marjatta Heikkilän mukaan home- ja kosteusongelmien kannalta ongelmattominta on jättää kellarin ulkoseinät sisäpuolelta betonipinnalle. Haluttaessa pinta vain tasoitetaan kosteutta kestävällä laastilla ja maalataan vesihöyryä läpäisevästi. Lisäksi pitää huolehtia kellarin tehokkaasta ilmanvaihdosta.

Olennainen tekijä remontissa on salaojittava lämmöneristyslevy perusmuurin ulkopinnassa. Pikeä tai muuta tiivistä eristystä ei laiteta, sillä salaojittava lämmöneriste palvelee myös kosteuseristyksenä ja kapillaarikatkona. Eriste koostuu bitumilateksiliimalla yhteen liimatuista paisutetuista polystyreenimuovikuulista, ja se on vettymätön. Eriste erotetaan aina ympäröivästä täyttöaineksesta suodatinkankaalla, jotta sen ominaisuudet säilyvät.

Heikkilä esittelee korjaussuunnitelman, jossa perusmuurin ulkopuolisena maanalaisena lämmöneristeenä on 50–100 millin salaojittava eristelevy. Kaivanto täytetään 8–16 millin sepelillä, joka tuottaa tehokkaan pystysalaojan. Routaeristeeksi asennetaan kaksi 50 millimetrin vahvuista EPS- eristelevyä ja niiden yläpuolelle ohuen sepelikerroksen päälle veden pidättäjäksi muovikalvo. Maanpinnan yläpuolelle hän määrittää perusmuuriin 30 millin vahvuisen Finnfoam-eristeen. Alapohjassa betonilaatan alapuolella on 100 millin XPS-eriste ja sen alla paksu kerros 8–16 millin sepeliä. Sepeliin sijoitetaan perustuksen sisäpuolinen salaojaputki.

Kastuneen rakenteen kuivuttava

Salaojittavaa lämmöneristettä Suomessa edustava Matti Alander neuvoo toteuttamaan rakenteet siten, että jos ne jostain syystä kastuvat, ne pääsevät myös kuivumaan.

Hän käyttäisi perusmuurin ulkopinnassa kahta 75 millin paksuista salaojittavaa eristelevyä. Niillä toteutuu myös pystysalaoja, joten kaivannon voi lopuksi täyttää kaivumassoilla. Sepeliä kasataan runsaammin vain kaivannon pohjalle salaojaputken ja anturan alueelle ja sepeli erotetaan kaivumassasta suodatinkankaalla. Jos routaeristettä tarvitaan, senkin Alander asennuttaisi salaojan tuntumaan. Perusmuuriin maanpinnan yläpuolelle hän ehdottaa 50 millin Thermisol Platina Rappari -eristelevyä.

Alander esittää betonilaatan alle 50 millin vahvuista EPS-lattialevyä ja sen alle kapillaarikatkoksi kahta 70 millin salaojittavaa eristelevyä. Näin sepeliä tarvitaan vain ohut tasoitekerros.

Vanha rakenne

1. betonilaatta, 2. koolaus, 3. lämmöneriste, 4. mahdollinen salaojaputki. Sisäpuolisen eristeen homehtumista ovat tehostaneet talon seinustalle valuvat sadevedet ja taloa päin viettävä maanpinta.

Korjattu rakenne

1. sepeli, 2. EPS-eriste, 3. betonilaatta, 4. laatoitus, 5. patolevy, 6. EPS -eriste, 7. vedeneriste, 8. bitumihuopa, 9. sepeli, 10. sadevesiputki, 11. salaojaputki, 12. suodatinkangas.

Rakenne harvenee ulospäin

Kun salaojittavaa lämmöneristettä (Fuktisol, IsoDrän) käytetään perusmuurin ulkopinnassa ja maanvaraisen laatan alapuolella, rakenne harvenee ulospäin. Kuivaava ominaisuus perustuu siihen, että kun lämpimän betoniseinän tai -lattian höyrynpaine nousee, kosteus kulkee viileän suuntaan, jossa höyrynpaine on matalampi eli ulospäin. Eristelevyssä kosteus tiivistyy vedeksi ja valuu alas salaojaan tai maapohjaan.

Seinänvierustat kaivetaan anturoiden alapuolelle asti auki, jolloin päästään kunnostamaan ja tasoittamaan perusmuurin pinta sekä asentamaan salaojittavat eristelevyt. Myös salaojat ja sadevesiviemärit kaivoineen asennetaan.

Kellarin uusi lattialaatta valetaan kelluvaksi EPS lattia -eristeen päälle. Eristeen ja laatan väliin tulee suodatinkangas. Laatan reuna-alueet tiivistetään vedeneristeellä ja tukiverkolla. Alimmaksi sepelin ja suodatinkankaan päälle asennetaan kaksi kerrosta salaojittavaa eristettä.

Jotta isotöisellä remontilla saadaan toimiva lopputulos, kannattaa korjauksen suunnittelu jättää pätevän suunnittelijan työksi.

Jätä purkutyöt ammattilaiselle

Kun sisäpuolisia eristerakenteita puretaan, on otettava huomioon ohjeet suojautumisesta mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöissä. Lisäksi kellarin seinissä saattaa olla vedeneristeenä kreosiittiä sisältävää kivihiilitervaa. Kreosiitin sisältämät PAH-yhdisteet aiheuttavat syöpää. Sen havaitsee ratapölkkymäisestä hajusta.

Lisäksi alkuperäiskunnossa olevan 50-luvun talon vesiputkien ja lämpöjohtojen lämpöeristeissä on asbestia.

Kaikki nämä purkutyöt on annettava home- ja asbestipurkuihin erikoistuneelle yritykselle.

Lue lisää:

Korjaa oikein 50-luvun talo

8 kysymystä salaojista: lue ammattilaisen vastaukset

Näin tunnistat kosteusvaurion mökissä

Julkaistu: 20.1.2017
Katso myös nämä