Villelle ja Saanalle vuosi 2009 oli todellinen ruuhkavuosi: he saivat ensimmäisen lapsensa, Ville opiskeli toisella paikkakunnalla ja teki töitä oman yrityksensä kautta. Kaiken tämän päälle pari aloitti lapsen syntymän aikoihin vanhan talon peruskorjauksen.

Pariskunnan toinen lapsi syntyi vuonna 2010. Niihin aikoihin heille jäi iltaisin yhteistä aikaa puolesta tunnista tuntiin. Sekin kului syömiseen ja firman laskujen kirjoittamiseen. Rahakin oli tiukalla, kun talo- ja remonttilainan lisäksi oli maksettavana vuokra. Saanan täytyi välillä käydä töissä, ja lapset olivat sen ajan joko isovanhemmilla tai päiväkodissa. Kaiken lisäksi isovanhempien hoitotavoista tuli kinaa.

Villen ja Saanan kaltaisia tomeria ja toiveikkaita rakentajia riittää. Suomessa aloitetaan vuosittain noin 6000 omakotitalon rakennushanketta, joista lähes kaikissa rakennuttajia ovat pariskunnat. Mittavia remonttejakin käynnistyy vuosittain tuhansia. Vuonna 2012 vähintään 8000 euron hintaisia remontteja aloitettiin omakotitaloissa 130 000. Keskimäärin käytettiin rahaa 25 000 euroa.

Rakentamisen ja parisuhteen yhteydestä ei ole saatavilla tilastotietoa. Eroilmiö on silti olemassa, sen voi huomata pelkästään lukemalla asuntojen myynti-ilmoituksia ja katselemalla ympärilleen. Lähes joka asuntoalueella tiedetään pariskuntia, joilla ero on tullut pian talon valmistumisen jälkeen.

Asia on tuttu myös kiinteistönvälittäjille. Yli kymmenen vuotta alalla ollut kiinteistönvälittäjä Timo Karuneva sanoo vastavalmistuneita taloja tulevan myyntiin tasaiseen tahtiin.

Tavallinen tarina lähtee unelmista. 

– Pariskunta on ehkä saanut pienen perinnön. Kun vanhemmat ovat pieninä asuneet omakotitalossa ja lapsia on siunaantunut kolme, he ajattelevat, että hommataan lapsille talo. Aikaisemmin rakentaneet sukulaiset sanovat, että homma käy kuin tanssi. Ikävä kyllä, unelma ja todellisuus eivät aina kohtaa. Useimmiten pieleen mennään siinä, että yritetään rahan säästämiseksi tehdä mahdollisimman paljon itse, Timo Karuneva sanoo.

– Silloin tulee helposti yliarvioitua omat voimavarat ja taidot. Homma venyy, ja joudutaan käyttämään ulkopuolisia tekijöitä. Talous kärsii, ja monesti se vetää välit kireiksi. Vaikka taidot riittäisivätkin, isäntä joutuu viettämään paljon aikaa työmaalla, mikä vaikuttaa perhe-elämään.

Koville joutuneet rakentajat ovat tuttu asia myös pankissa. Tyypillisesti pariskunnan toinen osapuoli ottaa ensin yhteyttä pankkitoimihenkilöön kartoittaakseen eron taloudellista puolta. Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi: jos rahkeet riittävät, toinen voi lunastaa itselleen toisen osapuolen osuuden tai koko talo menee myyntiin.

Kaikkein ikävin tilanne on, jos talo ei ole vielä edes valmistunut, sanoo eteläsuomalainen pankkivirkailija, joka haluaa pysyä nimettömänä.

– Usein talonrakennusaika mennään koroilla, ja sen jälkeen otetaan aikalisä hankkeen kanssa, katsotaan vaikka kahden vuoden kuluttua. Moni ei pysty yksin hoitamaan isoa lainaa, mutta sinä aikana on jo saattanut löytyä uusi kaveri.

Talo pyritään yleensä saattamaan valmiiksi jo senkin takia, että keskeneräisen myyminen on hyvin vaikeaa, Timo Karuneva sanoo.

– Ostaja ajattelee, että taloon menee vielä paljon rahaa. Keskeneräisyyden arviointikin on vaikeaa, ja ihmisillä on huimat näkemyserot talon arvosta. Ostajat unohtavat helposti, että maan allekin menee aika paljon rahaa.

Keskeneräisyydessä voi arveluttaa myös talon rakentamisen laatu. Jos talo on ollut keskeneräisenä pitkään, voi herätä epäilys, onko esimerkiksi suojaukset tehty kunnolla.  

Mikä rakentamisessa ja isoissa peruskorjausprojekteissa oikein houkuttaa? Väestöliiton Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen sanoo, että taustalla vaikuttaa sosiobiologinen tarve.

– Parisuhde yleensä merkitsee sosiobiologista pesänrakennusta. Ihmislajille tyypillistä on rakentaa suoja perheelle, ja siksi mies ja nainen mielellään tarttuvat rakentamiseen. Siinä voi tehdä suunnattoman parisuhdenäytön – on iso mahdollisuus onnistua tai joutua kovaa kriisiin.

Vaarasen mukaan rakentamis- tai remonttiprojekti sinänsä ei altista parisuhdeongelmille, mutta siihen liittyy tekijöitä, jotka parisuhteita muutenkin eniten kuormittavat: raha, ajankäyttö, lastenhoito, kotityöt ja eroottisuus. Siksi onkin tärkeää arvioida omat ja parisuhteen voimavarat ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä.

– Talon rakentamisessa kalahtelevat samat sapelit kuin parisuhteessa muutenkin. Jos on muutenkin vaikea priorisoida yhteistä aikaa ja esimerkiksi seksiä, ne tulevat esiin myös rakentamisen aikana. Yksi kulmakivi rakentamisessa on, muistetaanko antaa toiselle aikaa naisena ja miehenä eikä ainoastaan rakentavana reiskana ja liisana, Vaaranen pohtii.

Villen ja Saanan parisuhde ei kestänyt. Ero tuli syksyllä 2011, mutta pari palasi yhteen puolen vuoden eron jälkeen. Keväällä 2013 remontti on lähes valmis ja pari on muuttanut taloon. Jälkeenpäin he näkevät, että jotain olisi voinut tehdä toisinkin.

– Ehkä olisi pitänyt ennen eroa herätä aikaisemmin ja hoitaa parisuhteen ongelmia kuntoon. Mutta olimme molemmat niin väsyneitä, ettei sellaista jaksanut ajatellakaan, Saana miettii.

Villeä harmittaa opiskeluun käyttämänsä aika.

– Molemmat lapset syntyivät, kun olin vielä koulussa. Jälkeenpäin huomasin, ettei neljän vuoden insinöörikoulutus ollut töiden kannalta tarpeellinen. Olisin ehkä voinut palkata henkilökuntaa omaan firmaan, niin ettei kaikki olisi kaatunut omaan niskaan.

Rakennusalan ammattilaisena Villellä on neuvo peruskorjausta miettiville pariskunnille.

– Älkää purkako kerralla liikaa. Meidänkin olisi kannattanut miettiä, että onko järkevää tehdä se kattavin remontti kaikkiin huoneisiin samaan aikaan. Ilman sitä olisimme päässeet muuttamaan puoli vuotta tai vuosi aikaisemmin, Ville sanoo.

Lähde: psykoterapeutti Heli Vaaranen

Talon rakentamisen kustannukset

Talon rakentaminen alkaa tontin valinnalla

Anopin kanssa saman katon alla – miten sujuu yhteiselo?