Mikä radon on?
- Radon on radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy maa- ja kiviaineksessa.
- Suomessa on paljon radonia, koska graniitti on uraanipitoisempaa kuin muut kivilajit. Radonia esiintyy eniten sora- ja hiekkaharjuilla. Pitoisuudet ovat suurimmillaan talvella. Radon kulkeutuu sisään perustusten raoista tai porakaivoveden mukana.
- Sisäilman radonpitoisuus ilmoitetaan becquereleinä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3).
- Säteilyturvakeskus suosittelee toimenpiteitä radonpitoisuuden pienentämiseksi, jos huoneilman pitoisuus on yli 400 Bq/m3.
- EU-direktiivin seurauksena enimmäisarvo alennetaan vuoteen 2018 mennessä tasolle 300 Bq/m3 tai sen alapuolelle. Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m3.
Näin sujui omakotitalon radonremontti
Savipohjaiselle tontille rakennetun 60-luvun talon asukas tilasi puhtaasta mielenkiinnosta Säteilyturvakeskuksesta (Stuk) kaksi radonmittauspurkkia ja sijoitti ne asuntoon. Parin kuukauden kuluttua hän postitti purkit analysoitavaksi. Kun Stuk ilmoitti asukkaalle mittaustulokset, yllätys oli suuri: Lukema oli alakerrassa yli 1 000 becquerelia (Bq) ja yläkerrassakin päälle 200.
Omakotitalojen radonkorjauksiin erikoistuneen yrityksen vetäjä kävi tutustumassa kohteeseen. Käynnin yhteydessä tähdentyi, että korkea radonpitoisuus vaatii järeää korjausmenetelmää. Niinpä ratkaisuksi hyväksyttiin talon ulkopuolelle asennettava radonkaivo, jossa puhallin imee maaperästä radonpitoista ilmaa.
Pitoisuudet ovat korkeimmillaan talon pohjoispuolella, joten kaivolle valittiin sieltä syrjäinen paikka. Huomioon otettiin myös kaivurin pääsy asennuspaikalle siten, ettei piha pahasti turmellu.
Syvä kuoppa ja imupesä
Työt alkavat, kun työmaalle lavetilla kuljetettu kaivinkone kaivaa talon sisäkulmaukseen noin kolmen metrin kuoppaa. Ennen kaivamisen aloittamista on varmistettu, ettei kohdalle osu sähkökaapelia, vesiputkea tai viemäriputkea. Jotta radon poistuisi talosta tehokkaasti, radonkaivon montun tulee ulottua 3–3,5 metrin syvyyteen.
Talon ympäriltä puuttuvat salaojat, mutta sokkeli ei kuitenkaan vaikuta kovin märältä eikä imupesän kuoppa ala täyttyä vedellä. Siten salaojaremonttia ei ole pakko tehdä ennen radonsaneerausta.
Kuoppa valmistuu, ja sinne alkaa syntyä sepelitäytöllä imupesä. Sepeliä tarvitaan noin kuutiometri. Montun keskelle asennetaan pystyyn rei’itetty, yläpäästään lähelle maan pintaa ulottuva imuputki ja sen vierelle radonsaneerauskaivo, jonka sisällä on kanavapuhallin. Kanavapuhaltimen jälkeistä puhallinputkea varten talon sivustalle kaivetaan viitisen metriä pitkä ja puoli metriä syvä kaivu-ura kapeahkolla kaapelikauhalla.
Puhallinputki ulotetaan alaviistosti kaivolta puhallinpaalulle, joka on asennettu pystyyn talon nurkalle. Puhallinpaalun alapäähän porataan kondenssivedelle poistoreikä.
Talvella maksimipuhallus
Sähkönsyöttöä varten tarvittava kaapeli pujotetaan sokkeliin poratun reiän läpi taloon sisälle. Sisäpuolelle seinään kiinnitetään säädin, jolla puhaltimen pyörintänopeus saadaan talvella maksimiin ja kesällä pienemmäksi.
Vielä pitää suojata radonkaivo roudalta ja puhallinputki kondenssiveden vähentämiseksi. Lopuksi routaeristeiden päälle kauhotaan kerros multaa, joka tasataan.
Kun sähköt saadaan kytkettyä ja radonkaivon kanavapuhallin täyteen toimintaan, huoneilman 48 tunnin vähimmäismittausjakson jälkeen radonmittari osoittaa lukemaa 83 Bq/m3, eli noin tuhat becquerelia vähemmän kuin lähtötilanteessa.
Laitteisto on suhteellisen huoltovapaa, talvisin nostetaan puhallinpaalu välillä ylös ja se puhdistetaan jäästä. Kanavapuhaltimen käyttöikä on 15–20 vuotta, minkä jälkeen se vaihdetaan uuteen.
Radonkaivon toimintaperiaate:
1. puhallinputki, 2. kanavapuhallin, 3. puhallinpaalu, 4. routaeristys, 5. radonkaivo, 6. imuputki, 7. imupesä.
