Puutarhavalokuvaaja esittelee pihansa 9 parasta puuta: ”Muuttuu alkukesästä tummanpunaiseksi kukkapilveksi”
Eksotiikkaa, voimakkaita tuoksuja ja upeita ruskan sävyjä. Puutarhavalokuvaaja Teija Tuisku esittelee lempipuunsa, joista osa mahtuu pieneenkin pihaan.
”Reilun tuhannen neliön tontillamme kasvaa parisenkymmentä erilaista puuta. Isokokoiset lajit sijaitsevat puutarhan laitamilla ja pienet sisäosissa. Puut loihtivat puutarhaan viherseinät ja -katon sekä äänistä kauneimman – lintujen laulun.”
1. Ruusuorapihlaja ’Paul’s Scarlet’
Crataegus × media on kukkapuiden klassikko, jonka latvus muuttuu alkukesästä tummanpunaiseksi kukkapilveksi, kun kerrannaiset kukat avautuvat. Puu viihtyy suojaisassa ja lämpimässä paikassa.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 3–4 m
Kukinta: kesäkuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–II
2. Pikkulehtikatsura
Sydämenmuotoiset lehdet punaisine lehtiruotineen sekä säännöllisessä kulmassa rungosta kasvavat oksat antavat Cercidiphyllum japonicumille tunnistettavan ilmeen. Ruskan värittämät lehdet tuoksuvat ihanasti piparkakulta.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 6–8 m
Kukinta: toukokuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–II(–V)
3. Kaljukultasade
Tämä Välimeren kasvi rakastaa lämpöä, mutta viihtyy köyhässäkin maassa. Keltaisten tuoksuvien ja jopa 30 cm pitkien kukkaterttujen ansiosta Laburnum alpinum on puutarhani eksoottisin kasvi. Vaikka kasvi on myrkyllinen, se maistuu jyrsijöille.
Valon tarve: aurinkoon
Korkeus: 3–4 m
Kukinta: kesäkuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–II
4. Jalosyreeni ’Mme Lemoine’
Avatessaan muhkeat kerrannaiset kukintonsa kiiltävälehtinen rungollinen pikkupuu on puutarhani todellinen katseenvangitsija. Voimakkaasti tuoksuva Syringa Vulgaris-Ryhmän lajike on Ranskasta 1800-luvulta.
Valon tarve: aurinkoon
Korkeus: 2–3 m
Kukinta: huhti–toukokuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–II(–III)
5. Samettisumakki
Luonnostaan haaroittuvan pikkupuun koristearvo perustuu leveään latvukseen, suuriin pihlajamaisiin lehdyköihin, punaisiin emikukintoihin sekä komeaan ruskaan. Rhus typhinaa on mukavan helppo lisätä juurivesoista.
Valon tarve: aurinkoon
Korkeus: 2–3 m
Kukinta: kesäkuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–II
6. Tuurenpihlaja
Rungollinen pikkupuu puhkaisee silmunsa keväällä ensimmäisten puuvartisten joukossa. Siro lehdistö, suuret kukinnot sekä hehkuva oranssinpunainen syysväritys antavat Sorbus ulleungensis ’Dodongille’ lähes trooppisen ilmeen.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 3–12 m
Kukinta: kesäkuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–V(–VI)
7. Japaninsiipipähkinä
Näyttävä Pterocarya rhoifolia palkitsee kärsivällisen tarhurin: se kasvattaa koristeelliset, pitkät ja riippuvat kukinnot ja hedelmänorkot vasta noin 10-vuotiaana. Kookkaat lehdet muodostuvat useista pitkulaisista lehdyköistä.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 6–20 m
Kukinta: kesäkuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–II(–III)
8. Korupihlaja
Tämä hidaskasvuinen, myös helmipihlajana tunnettu rungollinen pikkupuu on kauneimmillaan syksyllä. Silloin Sorbus koehneanan oksien päässä nuokkuvat isohkot, helmenvalkoiset marjat tulevat upeasti esiin pitkien ja kapeiden, viininpunaisten lehdyköiden lomasta.
Valon tarve: aurinkoon
Korkeus: 2–3 m
Kukinta: kesäkuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–IV(–V)
9. Mustaselja
Usein pensaana myytävä Sambucus nigra on helppo ja nopea kasvattaa rungolliseksi pikkupuuksi poistamalla ylimääräisiä alaoksia. Puusta on iloa koko kasvukauden: kesällä se täyttyy valkoisista kukkatertuista ja syksyllä sitä koristavat syötävät, mustat marjat. Laji ei kasvata juurivesoja.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 2–3 m
Kukinta: heinäkuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–II(–III)
Kommentit