Meidän Talo

Pulpettikattojen paluu ja rakentamista ilmaston ehdoilla – näin pientalorakentamisen trendit näkyvät Lohjan asuntomessuilla

Pulpettikattojen paluu ja rakentamista ilmaston ehdoilla – näin pientalorakentamisen trendit näkyvät Lohjan asuntomessuilla
Asuntomessut toimivat mainiona näyteikkunana pientalorakentamisen nykytrendeille. Tämän vuoden messukohteissa on huomioitu ilmastoasiat monin tavoin.
Julkaistu: 26.7.2021

Sähköinen tulevaisuutemme

Messukortteleiden rakentamistapaohjeissa Lohjan kaupunki kehottaa oma­kotitalojen rakennuttajia huolehtimaan taloihinsa riittävät sähköliittymät erityisesti sähköautojen lataamista ajatellen.

Omakotitalojen yleisin pääsulakkeen koko on 3 × 25 A. Se tarkoittaa laskennallisesti noin 17 kW:n kuormituksen kestoa. Asukkaiden pitää vähän jo miettiä, kannattaako napsauttaa 8 kW:n sähkökiuas lämpiämään, kun lämpöpumpun 6 kW:n vastus lämmittää patteriverkostoa paukkupakkasella. Kun tuohon yhtälöön lisätään täyssähköauton 11 kW:n latauspiste, nallit voivat oikeasti ruveta paukkumaan.

Ratkaisu on 3 × 35 A:n pääsulake ja älykäs kuormanhallinta. Hallintalaite ei päästä talon sähköjärjestelmää ylikuormittumaan. Jos asukas panee kiukaan lämpiämään, laite vähentää auton lataamiseen käytettävää virtaa. Tällainen järjestelmä on lähes jokaisessa messutalossa. Isompi pääsulake antaa vielä lisää pelivaraa, mutta liittymismaksu on 500–1 500 euroa kalliimpi kuin 3 × 25 -ampeerisella. Lisäksi liittymän perusmaksusta tulee lisähintaa noin 150 euroa vuodessa.

Sähköauton osalta on hyvä muistaa, että akku ladataan tyhjästä täydeksi vain harvoin. Jos autolla ajetaan esimerkiksi 100 km vuorokaudessa, lataussähköä tarvitaan vain noin 20 kWh.

Pulpettikatot tulevat takaisin

1970-luvulla pulpettikatto oli suosittu omakotitalojen kattomalli. Sitten harjakatot eri muodoissaan tulivat takaisin. Jos asuntomessut peilaavat pientalorakentamisen alati vaihtuvia trendejä, pitänee uskoa, että pulpettikatot ovat täällä taas. Yli puolet messujen omakotitaloista on pulpettikattoisia.

Kattotyypin etuna on se, että sisäkatto voidaan tehdä samaan kaltevuuteen kuin lape yläpohjan tuuletuksen kärsimättä. Vinolla sisäkatolla saadaan lisää huonekorkeutta esimerkiksi olohuoneeseen. Pienellä hiilijalanjäljellä ylpeilevät messut suosivat aurinkosähköä, ja tuo yksi ainoa lape tarjoaa mainion alustan isollekin aurinkopaneelipatteristolle.

Mutta valosähkön vangitsemiseksi lape pitäisi saada viettämään etelän ja lännen välille. Sama suunta antaisi valoa ja lämpöä myös talon korkean julkisivun isoihin ikkunoihin, mutta tällöin paneelit osoittaisivat tasan väärään suuntaan. Messutalojen rakennuttajat ovat selvästi valinneet luonnonvalon. Aurinkosähkö joutuu pärjäämään vähemmällä.

Rakentaminen ei pilaa ilmastoa

Lohjan asuntomessuilla pientalojen suunnittelun lähtökohtana on ollut A-energia­luokitus, mutta ilman matalaenergia- tai passiivitalon rakenteita. A-luokkaan voidaan yltää sopivalla rakennuksen koon, eristystason, ilmanvaihto- ja lämmitysratkaisun sekä oman uusiutuvan energiantuotannon yhdistelmällä. Kaikista messutaloista lasketaan koko elinkaaren kattava hiilijalan- ja -kädenjälki.

Rakentajia on ohjeistettu kiinnittämään huomiota rakentamisen, asumisen ja liikkumisen päästöjen vähentämiseen. Monet ovat sitoutuneet myös hiilijalanjäljen hyvittämiseen. Kokonaishiilijalanjäljestä vähennetään hiilikädenjälki eli ilmastohyödyt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Jäljelle jäänyt hiili­jalan­jälki kompensoidaan EU:n päästökaupan avulla.

Ota talo mukaan

Ruuvipaaluperustus on tuttu monelle terassinrakentajalle. Tuulettuva alapohja eli rossipohja on hyväksi havaittu perustus omakotitalolle. Tuulettuvan alapohjan tekeminen ruuvipaaluilla tuntuu yksinkertaisen nerokkaalta idealta.

Ei tarvita routaeristystä, paalut ruuvataan routarajan alapuolelle. Ei tarvita valu- tai muottitöitä, ei salaojitusta. Radonista ei tarvitse kantaa huolta. Ja kun rakennuksen elinkaari on päättymässä, purkamisen jälkeen siistittäväksi jäävät vain ruuvinreiät ja kunnallistekniikan liittymät. Ja kun talo rakennetaan valmiista moduuleista, sen voi ihan oikeasti ottaa mukaan muutettaessa toiselle paikkakunnalle.

Lohjalaisen Aulis Lundell Oy:n rakentamat messutalot ProModi ja Pyörre ovat ensimmäiset teräsruuvipaaluille perustetut omakotitalot Suomessa. Paaluperustuksen tekee mahdolliseksi teräsprofiileista rakennettu alapohja, joka on huomattavasti kevyempi kuin betoniperustus. Pyörre on rakennettu 42 ruuvipaalulle, jotka on ruuvattu 2,5 metrin syvyyteen.

Vaihtoehto maalämmölle

Maalämpöpumppu energiakaivoineen on suosituin uusien omakotitalojen lämmönlähde. Mutta aina sellaisen rakentaminen ei ole mahdollista. Lohjan asuntomessujen pientalot lämpiävät lähes poikkeuksetta joko ilma-vesilämpöpumpulla tai poistoilmalämpöpumpulla. Maalämmön energiakaivon poraaminen on kielletty messualueella, koska läheinen Tytyrin kaivos louhii kalsiittia räjäyttämällä. Maahan porattu 200-metrinen pilli voisi vahingoittua tärähdyksistä. Messualueen tontit ovat liian pieniä vaakatasoon asennettaville keruupiireille.

Toinen melko yleinen syy porauskieltoon on sijainti pohjavesialueella. On myös alkanut esiintyä epäilyjä siitä, että tiukasti mitoitetut tai lähelle toisiaan poratut energiakaivot voisivat ehtyä ennen aikojaan. Maalämpö on erinomainen lämmönlähde, mutta aina se ei ole sopivin. Onneksi ilma-vesilämpöpumput ovat kehittyneet viime vuosina huimasti. Lämpöä voi louhia ilmasta varsin kireälläkin pakkasella.

Talo Sensun katolla on kasveja 40 eri lajia. Pitkien kuivien jaksojen aikana kattoa käydään välillä kastelemassa.

Viherkatto ja miten se tehdään

Omakotitalon viherkatto on Suomessa yhä melko harvinainen ilmestys. Sellainen on rakennettu Talo Sensuun (messukohde 8). Sensun katto ei ole mikään äkkinäisen oivalluksen tulos, vaan se oli mukana suunnittelussa alusta lähtien. Kantavana rakenteena on ontelolaatta, joka kestää ylimääräisen jopa 250 kg:n märkäpainon neliömetrillä.

Sen jälkeen asiat monimutkaistuvat. Laatan päällä on alumiini-bitumihöyrysulku, sitten 450 mm erikoiskovaa kivivillaa, sitten pvc-muovikate, sitten suodatinkangas, patolevyn tapainen vedenpidätyskenno, toinen suodatinkangas, 200 mm kasvatusalusta ja vasta sitten monenlaiset kattokasvit, jotka on valittu kestämään ”preeriatyyppisiä olosuhteita”. Lajit on valittu niin, että ensimmäiset alkavat kukkia keväällä, ja viimeiset lopettavat kukintansa lumentulon aikaan.

Viherkaton suurin etu on hulevesien hallinta; rankkakaan sade ei ryöpsähdä sieltä sadevesiviemäriin kertarysäyksellä, vaan katon eri kerrosten läpäisy vie aikansa. Viherkatto myös suojaa vesikatetta haurastavalta uv-valolta ja toimii tehokkaana äänen ja lämmön eristäjänä. Hoitona on lähinnä kevätlannoitus ja kasvualustasta nousevien puuntaimien kitkeminen.

Muodikkaat lyhyetkin räystäät saadaan toimiviksi, kunhan sadevesien ohjaus tehdään huolellisesti.

Räystäät eivät ole muodissa

Hiidensalmen messu­alueen rakentamistapaohjeet antavat kevyen vinkin oma­koti­talojen kattosuunnitteluun: ”Rakennusten suositellaan olevan räystäällisiä. Räystäiden suositellaan olevan ilmeeltään kevyitä avoräystäitä.”

Neuvot ovat menneet perille aika kehnosti. Lyhyet tai olemattomat räystäät ovat nähtävästi muotia juuri nyt. Jos taloon on piirretty reilut räystäät, ne ovat lähes poikkeuksetta umpeen laudoitettuja.

Räystään tehtävänä on estää veden tunkeutuminen katto- ja seinärakenteisiin sekä järjestää yläpohjaan tarvittava tuuletus. Ne suojaavat seinän ja katon liitosta ja vähentävät ulkoseinän yläosan viisto­sade­rasitusta. Jos räystäät ovat lyhyet, tarvitaan erityinen myrskypelti räystään alapuolelle estämään seinälle sataneen veden nousu kattorakenteisiin kapillaarisesti tai tuulen työntämänä.

Asuntomessut 2021 järjestetään Lohjalla 9.7.–8.8. Tutustu messukävijän oppaaseen sekä muihin messusisältöihimme!

Kommentoi »