Peurankestävä puutarha ilman aitoja – puutarha-alan ammattilaiset Pirjo ja Erkki ovat opetelleet omalla pihallaan yhteiseloa kauriiden kanssa

Kauriit aiheuttavat puutarhakasveille tuhoja ja puutarhureille sydämentykytyksiä. Kirkkonummelaiset Pirjo ja Erkki Reiman eivät kuitenkaan enää jaksa hätkähtää sorkkajalkojen vierailuista. Heidän kotinsa sijaitsee metsäisellä paikalla, ja alueella vaeltaa runsaasti metsä- ja valkohäntäkauriita sekä hirviä. Pirjo ja Erkki eivät ole aidanneet puutarhaansa, vaan rajanneet sen metsää vasten muun muassa alppiruusuilla, jotka pääsääntöisesti saavat kasvaa rauhassa eläinten herkuttelulta. Kauriit voivat tepastella jopa talon portailla, ulko-oven takana.

Paikallista Puutarhaliike Reimania luotsaava pariskunta kertoo, miten puutarhan alkutaipaleella 1980-luvulla kauriista ei ollut tietoakaan. Pirjo pystyi valikoimaan puutarhaan perennoja oman mieltymyksensä mukaan. Kuunliljat, pionit, punahatut, isotähtiputket ja muut komeimmat kukkijat hän sommitteli paraatipaikalle talon sisäänkäynnin yhteyteen.

Sisäänkäynnissä kasvoi aiemmin perennoja, mutta ne ovat pääosin saaneet väistyä kauriita vähemmän kiinnostavien havujen tieltä.

Kanadanhemlokki oli tullut Reimanien puutarhamyymälään runkovaurioisena, joten Pirjo päätti istuttaa taimen omaan pihaan ja aloitti sen muotoilun. Kauriit ovat toisinaan vähän sitä maistelleet, mutta pääsääntöisesti havu saa olla rauhassa.

Oleskelupatio on ladottu graniittinoppakivestä. Sen viereen Pirjo ja Erkki ovat istuttaneet sateenvarjojalavan ja kiinanpioneja.

– Kymmenisen vuotta sitten huomasimme ensimmäiset kauriit, jotka varovaisesti kulkivat pihan laitamilla. En kokenut, että niistä olisi silloin ollut haittaa. Ne kuitenkin tulivat aina vain rohkeammiksi, ja viisi vuotta sitten kauristilanne räjähti nousuun, Pirjo kertoo.

Portaiden molemmin puolen kasvavista perennoista alkoi ensin kadota kukkanuppuja sieltä täältä, mutta pian sarvipäät löysivät kokonaiset istutukset buffetikseen. Pirjo kokeili erilaisia peurakarkotteita, kuten Trico Gardenia ja ripustettavia tuoksupalloja.

– Pallot toimivat vähän aikaa, mutta sitten kauriit tottuivat niihin ja kuljettivat palloja metsään ja pitkin pihaa. Trico Garden sen sijaan oli tehokas, kun sitä levitti uudestaan noin kuukauden välein.

Puutarhamyymälän omistajina Pirjo ja Erkki ovat halunneet kokeilla, miten kauriit suhtautuvat erilaisiin kasveihin. Eläimet eivät ole koskeneet heidän puutarhansa 35-vuotiaaseen muotoiltuun pensassembraan. Myöskään etualan sormivaleangervo ei ole kiinnostanut kauriita.

Valtikkanauhus houkuttaa kimalaisia, mehiläisiä ja päiväperhosia, mutta ei kauriita.

Komeat lehdet kasvattava kilpiangervo saa kasvaa sarvipäiltä rauhassa.

Menestyksekkäimmäksi tuotteeksi osoittautui kuitenkin luujauho, jota Pirjo levitti kasveille keväällä ja toistamiseen myöhemmin kesällä.

– Pulverimainen luujauho, toisin kuin rakeinen, tarttuu hyvin kasveihin, etenkin jos lehdet ovat aamukasteen peitossa. Jauho valuu sateen myötä maahan, jolloin se lannoittaa kasveja sisältämiensä fosforin, typen sekä hivenaineiden turvin.

Tonttia ei rajaa tielle aita, vaan monilajinen istutus, jossa metsäkuusten rinnalla kasvavat muun muassa muotoillut kanadanhemlokit ja pensassembrat. Etualan vuohenkuusama saa rauhassa levitä alalle.

Pirjo on leikannut vuorimäntyä bonsaimaiseen henkeen. Vuosikasvut hän typistää aina juhannukseen mennessä ja poistaa tarvittaessa kokonaisia oksia.

Perennojen jatkuva suojeleminen kauriilta oli kuitenkin työlästä, ja kolmisen vuotta sitten Pirjo ja Erkki alkoivat pohtia etupihalle kasviremonttia. He päättivät myös hävittää puutarhastaan kookkaiksi kasvaneet marjakuuset, joita eläimet kävivät jatkuvasti verottamassa.

– Emme halunneet opettaa kauriita siihen, että täältä löytyy jatkuvasti ruokaa, Erkki kertoo.

– Metsäkauris on ahmatti, ja sille näyttää kelpaavan mikä vain kasvi. Valkohäntäkauris syö pääasiassa kukat ja kukkanuput. Hirvet ovat arempia, vain yksi käy pihallamme saakka. Se saattaa syödä omenia, ja viime talvena se repi pensassembran nuorinta kasvua, Pirjo kuvailee.

Sisäänkäynnin uudistusta miettiessään Pirjo muisteli Saksassa 15 vuotta aiemmin näkemiään bonsaihavuja, jotka olivat tehneet vaikutuksen. Olisiko niissä ratkaisu myös omalle pihalle?

Reimanien talon edessä kasvoi entuudestaan vanhoja, jättimäisiä pensassembroja, joissa oli kauniita käyriä muotoja ja runkoja. Ne tarjosivat hyvän mahdollisuuden muotoiluun. Pirjo karsi niiden oksia ja otti esiin runkoja. Lopputulos oli niin mieluisa, että Pirjo ja Erkki päättivät varata etupihan pääosin muotoilluille havuille.

Korkea ja ilmava isosiniheinä ’Windspiel’ kääntää loppukesällä ja syksyllä katseita. Se kasvaa selkeänä mättäänä eikä ole maistunut kauriille.

Kääpiöpesäkuusi ’Little Gem’ on hidaskasvuinen ja pallomainen lajike valoisalle paikalle.

Rohtosuopayrtti on ilmaantunut itsekseen puutarhaan. Se on saanut kukkia rauhassa kauriilta.

sisäänkäynnin suuri istutusalue siivittää ajatukset seesteiseen japanilaishenkiseen puutarhaan. Bonsaimaisesti muotoillut sembra- ja vuorimännyt sekä katajat tarjoavat ympärivuotista vehreyttä ja katseltavaa. Ne ovat kuin eläviä veistoksia kohotessaan ylös harmaasta sepelikatteesta.

– Muotoilen kaikki kasvit itse. Valitsen puutarhamyymälästämme taimiruukussa riutuneita, loppusijoituspaikkaa etsiviä havuja. Sellaisissa taimissa on sopiva luonne, Pirjo sanoo.

Vaikka bonsaiden kasvatus vaatii säännöllistä leikkaamista ja muotoilua, työmäärä on osoittautunut pienemmäksi kuin aiemmassa isossa kukkapenkissä.

Vuosikasvainten leikkaukset kesäkuussa pitävät pensassembran muodon kuosissa.

Pirjon tavoitteena on kasvattaa puutarhamyymälästään ylijääneestä kartiotuijasta kolmen pallon pienoispuu, joskin on mahdollista, että vain ylin pallo saa jäädä sijoilleen. Tuijat ovat kauriille mieleen, ja Pirjo on mielessään jo hyväksynyt ajatuksen, että kaksi alinta kerrosta saattavat päätyä syötäväksi.

Viime vuosina luonto on alkanut tasapainottaa kauristilannetta, Pirjo kertoo. Ilvekset ja sudet ovat lisääntyneet erityisesti alueilla, joissa ei ole tiivistä asutusta. Mutta vieläkin olisi paljon tehtävissä.

– Valkohäntäkauris on vieraslaji, ja sen hävittämiseen tarvittaisiin samanlaisia toimia kuin kurtturuusun kanssa. Kauriit tuhoavat niittyjen ja ketojen kasvillisuutta ja syövät pölyttäjien ravintokasveja. Se vaikuttaa jo luonnon monimuotoisuuteen.

Tontin alaosassa sijaitsee pihamökki saunoineen ja pieni lampi niiden edustalla. Koivikon takaa pilkistää varsinainen puutarha-alue ja asuinrakennus.

Sateenvarjomaiseksi vartettu kääpiökataja ’Green Carpet’ viihtyy lammen rannalla aurinkoisella paikalla. Runko on tavallista katajaa, joten havu on talvehtinut hyvin.