Onko tässä Suomen satumaisin terassi? Anna kasvattaa upeat kelloköynnökset joka vuosi – "Kehun niitä runsaasti, joka päivä"

5


Onko tässä Suomen satumaisin terassi? Anna kasvattaa upeat kelloköynnökset joka vuosi – "Kehun niitä runsaasti, joka päivä"

Joka kevät Kemiönsaarella asuva Anna Kojonen istuttaa kelloköynnöksen taimet vanhan hirsihuvilan seinustalle. Kesän kuluessa ne kiipeävät seinustalta kuuden metrin korkeudella olevaan kattoon ja luovat terassille satumaisen tunnelman – ja näyttävät upeilta vielä marraskuussa.
Teksti Henna-Kaisa Ranta

Mikä kelloköynnöksessä ihastuttaa?

"Tykkään kovasti sen nopeasta kasvutavasta ja herkkyydestä, puhumattakaan sitkeydestä syksyllä. Pienet lumimyräkätkään eivät tätä kaunotarta lannista (katso kuvat jutun lopusta). Minulla on ollut kelloköynnöksiä vuosikausia.

Nopeakasvuinen köynnös on passeli tälle ulkoilmaolohuoneelle, sillä terassin katto on noin kuudessa metrissä ja seinustan kukkapenkki kahdeksan metriä pitkä. Täällä ei mikään pieni piperrys näyttäisi miltään.

Myös vieraat ovat ihastelleet näitä köynnöksiä ihan valtavasti.

Terassi lokakuussa. Suuri hirsihuvila on vuodelta 1895 ja sijaitsee kauniilla Kemiönsaarella. Kuvat: Anna Kojonen. Köynnökset elokuussa. Kolme vuotta sitten perustettu penkki on kahdeksan metriä leveä ja metrin syvä.

Kuinka monta taimea penkkiin uppoaa?

"Tänä vuonna laitoin 30 taimea. Ostan taimet Kankaanrannan Puutarhasta Sauvosta. Yhdessä purkissa on aina kolme, eli ostin yhteensä 10 purkkia (13,50 e/kpl). En erottele niitä toisistaan, vaan istutan purkillisen aina suoraan, niin lopputulos on runsaampi. Olen aina saanut puutarhalta ensiluokkaiset taimet. Siemenestä en ole koskaan itse kasvattanut.

Istutan penkin aina täyteen. Siinä on myös kesäkukkia ja perennoja. Sellainen ihana ja runsas sekamelska on mieleeni."

Kelloköynnös kukkii myöhään, mutta kukat ovat todella näyttäviä. Köynnökset syyskuussa. Kelloköynnös on yksivuotinen kasvi.

Koska istutat köynnökset ja milloin ne ovat kauneimmillaan?

"Normaalisti istutan köynnökset toukokuun lopussa, mutta tämä vuosi on ollut poikkeus, kun on ollut niin lämmintä. Kasvu on lähtenyt hyvin käyntiin. Köynnökset ovat erittäin kauniita heinä–elokuussa ja siitä eteenpäin. Kukkia en ole koskaan laskenut, mutta niitä tulee satoja."

Onko kasvupaikka aurinkoinen? Miten hoidat köynnöksiä?

"Terassi on etelään, ja suuret tammet antavat mahtavaa varjoa liialta paahteelta.

Lannoitan kerran viikossa Puutarhan kesä -lannoitteella ja kastelen runsaasti. Terassin katto tulee sen verran tuohon penkin päälle, ettei sade ihan riitä tuonne kivijalan viereen.

Köynnökset kasvavat niin pitkiksi, että minun oli pakko vetää terassin kattoon vanhoja jouluvaloja ja kieputtaa köynnöksiä johtojen ympärille."

Suurta kasvatussalaisuutta ei ole?

"Ostan joka vuosi isot, vahvat taimet, kastelen, lannoitan, ohjaan ja sidon huituloita ja kehun niitä runsaasti, joka päivä. Siinä se, ei muuta tarvitse."

Kelloköynnökset lähdössä kasvuun. Kuukausi kasvua takana.

Koska otat köynnökset alas? Jääkö kaiteisiin niistä jälkiä?

"Otan ne alas penkkiin perennojen suojaksi, kun köynnökset paleltuvat. Viime vuonna se oli 10.12. Keväällä kaivan ne pois penkistä.

Köynnöksistä ei ole ollut mitään haittaa. Meillä on valkoinen talo, niin pesen terassin kaiteet syksyllä, jollei ole pakkasta tai viimeistään keväällä."

Marraskuussa köynnökset kaunistavat yhä terassia. Kelloköynnös on upea myös lumisena. Kuva marraskuun lopusta. Joulukuussa köynnöksissä ovat valosarjat.

Millainen pihanne muuten on? Mitä muita lempikasveja sinulla on?

"Meillä on valtava puistomainen piha, jonka kruunaavat vanhat tammet. Suurin osa pihasta on nurmikkoa. Kelloköynnösten kanssa samassa penkissä kasvaa hehkuvan oranssinpunaista päivänliljaa, erilaisia kurjenpolvia, loistosalviaa, ukonhattuja ja syysleimuja. Tänä vuonna istutin vielä mustasilmäsusannaa köynnösten väleihin kiipeilemään. Viime vuonna hämähäkkikukka loisti köynnösten edessä.

Suosikkini puutarhassa on helmiorapihlaja, joka on juuri nyt täynnä kukkia.

Eläkepäivät sujuvat mukavasti näin kauniissa ympäristössä."

Jutun kuvat: Anna Kojonen

Julkaistu: 1.6.2018