Viherpiha

Ohjeet siemenlisäykseen

Ohjeet siemenlisäykseen

Siemenlisäys on edullinen tapa lisätä puutarhan kasvirunsautta. Useimmat kasvit tarvitsevat lepotilan pystyäkseen itämään.
Teksti Anna Aho
Kuvat Johanna Myllymäki
Mainos

Kukkivat kasvit voivat lisääntyä siementensä avulla. Kun siemen itää, juuren ja verson aiheet työntyvät ulos siemenestä ja aloittavat kasvun. Useimmat siemenet eivät pysty itämään heti kypsyttyään, vaan tarvitsevat lepotilan eli dormanssin. Sen tarkoitus on estää siementä itämästä epäsuotuisissa oloissa. Lepotilan aste vaihtelee.

Itämisen edellytyksenä on lepotilan purkautuminen. Sitä voidaan edistää erilaisilla käsittelyillä, jotka jäljittelevät luonnon rytmiä. Esikäsittelyllä siemenet saadaan itämään lähes samanaikaisesti. On kuitenkin tavallista, että osa kylvöksistä itää ensimmäisenä, loput vasta toisena tai kolmantena vuonna. Tämä on luonnon tapa edistää lajin säilymistä. Kun siemenet eivät idä samanaikaisesti, ne eivät myöskään tuhoudu luonnossa yhtä herkästi.

Kaikilla siemenillä ei ole lepotilaa. Esimerkiksi metsäkuusi ja useimmat yksivuotiset ravintokasvit eivät tarvitse erikoiskäsittelyjä itääkseen.

Siemenet säilyvät itämiskelpoisina muutaman vuoden, joskin itävyys heikkenee. Kaikkein säilyvimpiä ovat kovakuoriset siemenet, joita on esimerkiksi palkokasvien heimossa. Esimerkiksi alppiruusujen ja atsaleoiden (Rhododendron) siemenet itävät heti ilman kylmäkäsittelyä. Ne idätetään kuitenkin valossa. Siemenet voi myös kuivata ja säilyttää 3–4 vuotta.

Suurisiemeniset lajit kannattaa kylvää heti keruun jälkeen, koska ne menettävät itävyytensä helposti eivätkä siedä kuivumista. Ainut keino niiden säilyttämiseksi on kylvää ne yksittäin vettä läpäisevään ruukkuun ja kaivaa maahan talven ajaksi.

Kaksoishorros

Joidenkin kovakuoristen lajien, kuten orapihlajien (Crataegus) ja marjakuusten (Taxus), siemenissä on kaksoishorros. Ne tarvitsevat itääkseen 3–4 kuukauden lämpökäsittelyn ennen kylmäkäsittelyä. Kylvä syksyllä kerätyt siemenet seuraavana kesänä maahan. Kesän aikana siemenet saavat lämpökäsittelyn ja syksyn ja talven aikana kylmäkäsittelyn. Kovakuoristen siementen itämistä voi myös edistää hiomalla niitä varovasti hiekkapaperilla.

Isokokoisten siementen kylvö

Kerää siemenet, kun ne putoavat puusta ja irtoavat kannastaan helposti. Kylvä 1–2 siementä pohjareiälliseen ruukkuun tai laatikkoon, puhtaaseen kylvömultaan. Jätä ruukku tai laatikko hieman vajaaksi, jotta siementen päälle mahtuu kerros hienoa, puhdasta hiekkaa. Hiekkakerros siementen päällä pitää sienitauteja loitolla. Kaiva ruukku maahan talven ajaksi. Laita päälle kerros kuivia lehtiä ja suojaa verkolla, etteivät oravat kaiva terhoja ylös.

Säilytä kosteassa ja viileässä, ellet voi heti kylvää:


  • hevoskastanjat Aesculus

  • pähkinäpensaat Corylus

  • tammet Quercus.

Kuivien siementen kylvö

Kerää siemenet, kun ne alkavat tuleentua. Tuleentuneen kasvin tunnistat siitä, että sen lehdet ja siemenkodat ruskettuvat. Kylvä siemenet tuoreeltaan puhtaaseen kylvömultaan. Lisää ruukun tai laatikon pinnalle kerros puhdasta hiekkaa. Kaiva ruukku tai laatikko maahan paikkaan, josta löydät sen keväällä, kun lumi sulaa. Voit laittaa päälle kerroksen kuivia lehtiä. Voit myös säilyttää kuivia siemeniä kuivassa paikassa, esimerkiksi paperipussissa tai lasipurkissa. Kasvitieteellisessä puutarhassa kaikkia siemeniä säilytetään niille tarkoitetussa pakastimessa. Useimmat siemenet hyötyvät 1–2 kuukauden kylmäkäsittelystä.

Kylvä heti keruun jälkeen:


  • jaloritarinkannukset Delphinium-risteymät

  • jouluruusut Helleborus

  • ketokylmänkukka Pulsatilla vulgaris

  • mooseksenpalavapensas Dictamnus albus

  • sinivuokko Hepatica nobilis

  • särkynytsydän Lamprocapnos spectabilis.

Vaativat kylmäkäsittelyn (1–2 kk, 1–5 astetta):


  • esikot Primula

  • isotöyhtöangervo Aruncus dioicus

  • jalokello Platycodon grandiflorum

  • katkerot Gentiana

  • kellokukat Campanula

  • kohokit Silene

  • korallikeijunkukka Heuchera sanguinea

  • kuismat Hypericum

  • kurjenmiekat Iris

  • kuunliljat Hosta

  • kynsimöt Draba

  • laukat Allium

  • rikot Saxifraga

  • tädykkeet Veronica

  • ukonhatut Aconitum

  • valeangervot Rodgersia

  • vuorenkilvet Bergenia.

Siementen erottelu hedelmälihasta

Kerää hedelmät, kun ne ovat kypsiä ja pehmeitä, mutta eivät vielä aivan lötköjä. Pienen määrän marjoja voit muussata astiassa nyrkillä tai sormilla. Varo kuitenkin, ettet vahingoita siemeniä. Huljuttele siemeniä runsaassa viileässä vedessä. Liian lämmin vesi voi tuhota siemenalkion. Vaihda vesi muutaman kerran. Hedelmäliha poistetaan tarkkaan, sillä marjojen käyminen voi nostaa siementen lämpötilaa liikaa. Se puolestaan heikentää itävyyttä voimakkaasti. Luonnossa hedelmäliha poistuu siementen ympäriltä esimerkiksi marjan syöneen eläimen ruuansulatuksessa. Nosta puhtaat siemenet paperin päälle kuivumaan. Jos säilytät siemeniä esimerkiksi kevääseen, tee niille 2–4 kuukauden kylmäkäsittely. Itävyys paranee, kun kylmäkäsittely on riittävän pitkä. Laita sitä varten siemeniä ja puhdasta, kosteaa hiekkaa pakasterasiaan tai tiiviisti suljettavaan muovipussiin (2–3 osaa hiekkaa, 1 osa siemeniä). Pane rasia 1–5 asteen lämpötilaan 8–16 viikoksi. Älä laita siemeniä samaan jääkaappiin hedelmien tai vihannesten kanssa. Tuuleta seosta viikon parin välein. Ajoita kylmäkäsittely niin, että kun siemenet itävät, voit kylvää ne ruukkuihin tai puutarhaan etukäteen suunniteltuun paikkaan.

Pese hedelmäliha pois siemenistä:


  • aroniat Aronia

  • kuusamat Lonicera

  • ruusut Rosa

  • pihlajat Sorbus

  • tuhkapensaat Cotoneaster

  • tuomipihlajat Amelanchier.

Asiantuntijat: intendentti Leo Junikka ja ylipuutarhuri Pertti Pehkonen, Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha

Lue lisää

Talvipistokkaista uusia taimia

Istutussuunnitelma: helppohoitoinen puutarha

9 x lempeän vaaleanpunaiset perennat

Julkaistu: 6.8.2014
Katso myös nämä