Kukkivat kasvit voivat lisääntyä siementensä avulla. Kun siemen itää, juuren ja verson aiheet työntyvät ulos siemenestä ja aloittavat kasvun. Useimmat siemenet eivät pysty itämään heti kypsyttyään, vaan tarvitsevat lepotilan eli dormanssin. Sen tarkoitus on estää siementä itämästä epäsuotuisissa oloissa. Lepotilan aste vaihtelee.
Itämisen edellytyksenä on lepotilan purkautuminen. Sitä voidaan edistää erilaisilla käsittelyillä, jotka jäljittelevät luonnon rytmiä. Esikäsittelyllä siemenet saadaan itämään lähes samanaikaisesti. On kuitenkin tavallista, että osa kylvöksistä itää ensimmäisenä, loput vasta toisena tai kolmantena vuonna. Tämä on luonnon tapa edistää lajin säilymistä. Kun siemenet eivät idä samanaikaisesti, ne eivät myöskään tuhoudu luonnossa yhtä herkästi.
Kaikilla siemenillä ei ole lepotilaa. Esimerkiksi metsäkuusi ja useimmat yksivuotiset ravintokasvit eivät tarvitse erikoiskäsittelyjä itääkseen.
Siemenet säilyvät itämiskelpoisina muutaman vuoden, joskin itävyys heikkenee. Kaikkein säilyvimpiä ovat kovakuoriset siemenet, joita on esimerkiksi palkokasvien heimossa. Esimerkiksi alppiruusujen ja atsaleoiden (Rhododendron) siemenet itävät heti ilman kylmäkäsittelyä. Ne idätetään kuitenkin valossa. Siemenet voi myös kuivata ja säilyttää 3–4 vuotta.
Suurisiemeniset lajit kannattaa kylvää heti keruun jälkeen, koska ne menettävät itävyytensä helposti eivätkä siedä kuivumista. Ainut keino niiden säilyttämiseksi on kylvää ne yksittäin vettä läpäisevään ruukkuun ja kaivaa maahan talven ajaksi.
Kaksoishorros
Joidenkin kovakuoristen lajien, kuten orapihlajien (Crataegus) ja marjakuusten (Taxus), siemenissä on kaksoishorros. Ne tarvitsevat itääkseen 3–4 kuukauden lämpökäsittelyn ennen kylmäkäsittelyä. Kylvä syksyllä kerätyt siemenet seuraavana kesänä maahan. Kesän aikana siemenet saavat lämpökäsittelyn ja syksyn ja talven aikana kylmäkäsittelyn. Kovakuoristen siementen itämistä voi myös edistää hiomalla niitä varovasti hiekkapaperilla.
Isokokoisten siementen kylvö
Säilytä kosteassa ja viileässä, ellet voi heti kylvää:
- hevoskastanjat Aesculus
- pähkinäpensaat Corylus
- tammet Quercus.
Kuivien siementen kylvö
Kylvä heti keruun jälkeen:
- jaloritarinkannukset Delphinium-risteymät
- jouluruusut Helleborus
- ketokylmänkukka Pulsatilla vulgaris
- mooseksenpalavapensas Dictamnus albus
- sinivuokko Hepatica nobilis
- särkynytsydän Lamprocapnos spectabilis.
Vaativat kylmäkäsittelyn (1–2 kk, 1–5 astetta):
- esikot Primula
- isotöyhtöangervo Aruncus dioicus
- jalokello Platycodon grandiflorum
- katkerot Gentiana
- kellokukat Campanula
- kohokit Silene
- korallikeijunkukka Heuchera sanguinea
- kuismat Hypericum
- kurjenmiekat Iris
- kuunliljat Hosta
- kynsimöt Draba
- laukat Allium
- rikot Saxifraga
- tädykkeet Veronica
- ukonhatut Aconitum
- valeangervot Rodgersia
- vuorenkilvet Bergenia.
Siementen erottelu hedelmälihasta
Pese hedelmäliha pois siemenistä:
- aroniat Aronia
- kuusamat Lonicera
- ruusut Rosa
- pihlajat Sorbus
- tuhkapensaat Cotoneaster
- tuomipihlajat Amelanchier.
Asiantuntijat: intendentti Leo Junikka ja ylipuutarhuri Pertti Pehkonen, Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha
