Meidän Talo

Massiivipuu palaa ja älykkäät energiaratkaisut kiinnostavat – näin talotekniikan trendit näkyvät Tuusulan asuntomessuilla

Massiivipuu palaa ja älykkäät energiaratkaisut kiinnostavat – näin talotekniikan trendit näkyvät Tuusulan asuntomessuilla
Talotekniikasta kiinnostuneille löytyy monia hyviä syitä suunnata asuntomessuille tänäkin vuonna. Huomio kannattaa kiinnittää erityisesti hirsirakentamisen ratkaisuihin sekä aurinkosähköjärjestelmiin.

Puurunkoiset talot ovat hissukseen tehneet paluuta omakotirakentamisen valtavirtaan jo vuosien ajan. Nyt näyttää siltä, että puutalon rakentajan ei tarvitse enää selitellä valintaansa millään tavalla. Kantavat CLT- ja MHM-levyt sekä painumattomat lamellihirret säilyttävät puun hyvän kosteudenhallinnan ja eristävyyden, mutta tuovat lisäksi tiili- ja betonimaailmasta tutun kantavuuden ja vakauden.

Painumaton hirsi ratkaisi vanhan ongelman

Hirsi on mainio runkomateriaali, vankka, eristävä ja hengittävä. Hengittävyys ei tässä yhteydessä tarkoita ilmanvaihtoa vaan automaattista kosteuden hallintaa. Sisäilman kosteuden noustessa hirsi imee kosteutta ja luovuttaa sitä takaisin, kun huoneilma on kuiva.

Hirsirakenteen isoin ongelma on painuminen. Sen aiheuttavat hirsien ja saumojen litistyminen rakennuksen massan alla ja puun kuivumisen aiheuttama kutistuminen. Hirsiseinä painuu 10–50 millimetriä seinän korkeusmetriä kohden. Pyöröhirsi painuu eniten. Siksi hirsitalon ovi- ja ikkuna-aukkoihin pitää jättää pehmeällä eristeellä paikatut painumisvarat.

Mitä korkeampi hirsiseinä on, sitä paremmin painuminen pitää huomioida. Koska hirsi ei kutistu pystysuunnassa, ilmiötä on torjuttu rakentamalla korkeat seinät pystyhirsistä, mutta tämä synnyttää muita ongelmia. Vaakahirsien painuminen nimittäin samalla tiivistää rakenteen.

Kumpi on siis parempi, vaaka vai pysty? Ratkaisu on todella yksinkertainen. Tehdään samaan hirteen molemmat. Tuote on nimeltään painumaton lamellihirsi. Se on ollut olemassa parinkymmenen vuoden ajan, mutta nyt rakentamisen vaivattomuus näyttäisi nostavan hirsitalot suoraan omakotiasumisen valtavirtaan.

Asuntomessuilla Villa Fortuna (kohde 3) on iso hirsitalo, jonka huoneistoala on 246 neliömetriä. Jos se olisi tehty tavanomaisena hirsirakenteena, jokaisen oven ja ikkunan päälle olisi pitänyt jättää 100 millimetrin painumisvara.

Mutta painumattomasta lamellihirrestä voi rakentaa huoletta ilman painumisvaroja. Lamellihirsi on liimattu kasaan kolmesta tai useammasta kerroksesta. Uloimmat kerrokset ovat tavanomaisia vaakalamelleja, mutta keskimmäiset lamellit ovat pystysuuntaisia, painumattomia.

Edellä mainittu hengittävyys on myös lamellihirren ominaisuus. Lamellien liimauksessa käytetyt polyuretaaniliimat (PUR) eivät estä kosteuden siirtymistä.

Painumattomasta lamellihirrestä pystytetyn seinän pulttausta ei tarvitse käydä kiristämässä. Pystylamelli ei painu eikä kutistu.

Jiirisalvoksella moderni ulkoasu

Painumaton hirsi on kantavana rakenteena myös messutalosisaruksissa Townhouse Rokka (kohde 22) ja Villa Ormax (kohde 23). ”Vanhan liiton” hirsitaloista nämä nykyaikaiset versiot erottaa jo kaukaa siitä, että… no, että ne eivät varsinaisesti näytä hirsitaloilta lainkaan.

Hirsitalojen nurkkaliitokset eli salvokset ovat osa monisatavuotista rakentamisen perinnettä. Nurkkamalleja on monia ja niiden nimet tulevat kaukaa historian hämärästä. On ämmännurkka, sulkanurkka, satulanurkka, lohenpyrstö, ristinurkka ja monia muita. Yhteistä näille on se, että salvoksen kestävyys edellyttää hirren jatkuvan jonkin matkaa nurkan yli.

Poikkeuksiakin on. Tietynlainen lohenpyrstönurkka ja erittäin tarkkaa työstämistä vaativa lukkonurkka voidaan sahata tasaiseksi kulmaksi. Hirsitaloksi sellaisenkin tosin tunnistaa, sillä hirret rakennuksen ristikkäisillä sivuilla ovat toisiinsa nähden eri koroissa.

Mutta kun käytetään painumatonta lamellihirttä, lohenpyrstöliitokset voidaan tehdä samaan korkoon 45 asteen kulmassa, ja näin rakennuksen seinät jatkuvat kulmien yli tasakorossa, samaan tapaan kuin lautaverhoilua käytettäessä. Rakennelmaa kutsutaan jiirinurkaksi tai citynurkaksi.

Townhouse Rokan ja Villa Ormaxin kokonaisuuden täydentää liuskekiviverhoiltu lauta-aita. Liuskekiviä ei ole muurattu yhteen vaan naulattu lomittain kattotiilien tapaan.

Townhouse Rokan ja sen mustan sisaren, Villa Ormaxin, kantavat seinät ovat jiirisalvoksella kiinnitettyjä lamellihirsiä. Tasakorkoiset sivut sopivat silmään. Liuskekiviaita, tässä vielä keskeneräisenä, täydentää omaperäisen näkymän.

Kantava rakenne ristiin rastiin

CLT eli Cross Laminated Timber tai suomeksi ristiinliimattu massiivipuu on saanut aikaan pienen mullistuksen puurakentamisessa.

Kun CLT-seinäelementti nostetaan paikalleen, siinä ovat periaatteessa valmiina sisäseinä, kantava rakenne ja osa seinän eristysmateriaalista.

CLT-levyssä on 3–7 kerrosta, puun syyt vuorotellen vaaka- ja pystysuunnassa. Levyn paksuus voi olla jopa 400 millimetriä. Korkeutta voi, valmistajasta riippuen, olla jopa 4,8 metriä ja pituutta 20 metriä.

CLT on rakenteena vahva, hengittävä ja kenties hieman yllättäen, erittäin paloturvallinen. Ainoa epäekologinen ominaisuus on kerrokset yhdistävä liima.

Varmaan oli vain ajan kysymys, että tuo viimeinenkin puute korjattaisiin. Messukohteet 28 ja 29 ovat osa Trä Kronorin townhouse-rivistöä. Talojen rungot ovat massiivipuulevyä, mutta levyn kerroksia ei olekaan liimattu toisiinsa. Ne on kiinnitetty alumiininauloilla. Eristysominaisuuksien parantamiseksi jokainen kerros on uritettu puun syiden suuntaisesti.

Levy on tuotenimeltään MHM eli Massiv-Holz Mauer (suomeksi massiivipuuseinä) ja se on kehitetty Saksassa.

Messutalojen ulkoseinien rakenne on: julkisivulaudoitus, koolaus ja tuuletusrako, ilmansulkupaperi, MHM-elementti, ilmansulkupaperi, puukuitulevy ja savirappaus. Ei siis erillistä kuitueristettä lainkaan.

Trä Kronor perustelee liimattoman levyn suosimista sillä, että ”epäorgaaniset materiaalit vaikuttavat suoraan kotien kosteustekniseen toimivuuteen ja hengittävyyteen”.

Myös MHM-levyssä vaaka- ja pystylaudat vuorottelevat. Lautoihin pituussuuntaan jyrsityt urat tehostavat levyn eristyskykyä.

Aurinkosähköä huomaamatta

Aurinkosähkö on monen omakotitalon lisäenergian lähde. Tähän saakka paneelipatteriston asentaminen on sujunut kätevimmin konesaumatulle peltikatolle, koska asennuskorvakkeiden kiinnittämiseen ei tarvita läpivientejä.

Tyypillinen omakotitalon aurinkovoimala on nimellisteholtaan 4–5 kW. Katolla on tuolloin 15–20 isoa aurinkopaneelia siistinä ryppäänä. Ei moinen asetelma varsinaisesti ruma ole, mutta naapurit varmasti huomaavat, että uusiutuvaan energiaan on satsattu. Mutta jos haluaa paneelien olevan mahdollisimman näkymättömiä, uudisrakentajan tai kattoremontin tekijän kannattaa tutustua uusiin tiilikattoihin. Tiilikattojen valmistajat ovat hoksanneet, että heidän tuotteensa ovat kuin aurinkopaneeleja varten tehty.

Messukohteissa 5, VillaVille, ja 24, Omatalo Kulma, on Ormax EVO -laattatiilikatot, joihin on integroitu reilun 4 kW:n aurinkovoimala. Aurinkopaneeleja ei ole asennettu kattojen päälle, vaan osa kattotiilistä on korvattu 100 W:n aurinkopaneeleilla. Paneelien tuottama sähkö muunnetaan invertterissä 240-volttiseksi taloussähköksi, joka on suoraan kaikkien kodin laitteiden käytössä. Ylimääräinen sähkö myydään valtakunnanverkkoon.

Koska Ormax EVOn ruodejako on yhteensopiva SolarStonen aurinkopaneelien kanssa, oman aurinkovoimalan voi asennuttaa helposti myös jälkikäteen.

Aurinkopaneelit ovat varsin kestäviä myös kattoelementteinä. Yksi paneeli on kuuden kattotiilen kokoinen.

Asuntomessut 2020 järjestetään Tuusulassa 3.–30. elokuuta. Tutustu messukävijän oppaaseen sekä muihin messusisältöihimme!

Julkaistu: 7.8.2020
Kommentoi »