”Tingin kaikesta hiukan, jottei tarvitsisi luopua jostain tärkeästä kokonaan” – Kyselymme kertoo: näin vastaajat nipistävät joulukuluista
Jouluna rahaa kuluu erityisesti ruokaan ja läheisten lahjoihin, kertoo Meillä kotonan suuri joulukysely. Suurin osa vastaajista ei halua tinkiä niistä, vaikka rahaa olisi aiempaa vähemmän käytössä. Monella kustannusten nousu kuitenkin vaikuttaa joulunviettoon.
Meillä kotona -sivuston suuren joulukyselyn vastauksista selviää, että hieman yli puolet käyttää rahaa jouluun yhteensä 100–500 euroa. Joka neljäs vastaaja kertoo kuluttavansa jouluun yli 500 euroa. Vain muutama prosentti kertoo, että jouluun kuluu alle 50 euroa.
Noin 60 prosenttia vastaajista kertoo, että aikoo kuluttaa tänä vuonna samaan tapaan kuin aiempina vuosina. Heistä 45 prosenttia kertoo, että on aiemminkin kuluttanut vain kohtuullisesti rahaa jouluun.
Monia kustannusten nousu huolettaa. Muun muassa näin he kertovat jouluun liittyvästä rahankäytöstään:
”Tänä vuonna pelottaa, että saammeko järjestettyä koko joulua.”
”Olen joutunut kiristämään kukkaronnyörejä, koska lainan korot on ihan mahdottomat.”
”Toivoisin, etteivät läheisenikään käyttäisi turhaan rahaa jouluun. Olen toivonut jo aiempina vuosina, että voisimme vain olla rauhallisesti yhdessä, ilman ylimääräisiä koristeita ja tolkutonta herkkumäärää, eikä niitä lahjojakaan tarttis olla kuin pienet. Ylipäätään toivoisin maltillisempaa kulutusta, ja varsinkin toivon, etteivät läheiset kokisi asiasta stressiä.”
”Matkustaminen lähisukulaisille voi olla tiukkaa polttoainehintojen vuoksi.”
”Jouluna kuluu eniten rahaa vuodessa. Joulu on perheemme tärkein juhla, joten ei haittaa, jos rahaa kuluisi vähän enemmänkin. Täytyy kuitenkin muistaa kohtuus.”
70 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, että lahjakaupoilla tärkeää on saajan mieltymysten lisäksi lahjan hinta.
30 prosenttia vastaajista käyttää lahjoihin 150–300 euroa. Joka neljäs vastaaja kuluttaa lahjaostoksilla 300–500 euroa, ja saman verran vastaajia kertoo lahjaostoksiin kuluvan alle 150 euroa. Hieman yli 13 prosenttia vastaajista kertoo ostavansa lahjoja yli 500 eurolla.
Läheisten ihmisten lahjaan satsataan enemmän rahaa kuin vaikkapa työkaverin tai lapsen opettajan lahjaan. Joka kolmas vastaaja maksaa läheisen lahjasta 50–100 euroa, kun taas tuttavan lahjasta ollaan valmiita pulittamaan keskimäärin 10–50 euroa.
”Varsinkin nyt kun on vähän rahaa käytettävissä, on kiva huomata, miten mukavia lahjoja keksiikään ihan ilman rahaakin!”
”Yritän pystyä periaatteessamme yksi lahja per henkilö, vaikka se onkin minulle vaikeaa, kun olen sellainen lahjaihminen.”
Jos raha on tiukalla, yli puolet vastaajista kertoo ostavansa vähemmän lahjoja, hankkivansa lahjat alennusmyynneistä tai tekevänsä lahjoja itse. Noin joka kolmas jättää uudet joulusisustustavarat, kuten sohvatyynyt, kynttilät ja verhot tai uudet joulukoristeet kauppaan. Kymmenesosa vastaajista jättää tiukan paikan tullen matkat väliin, ei tilaa maksullista joulupukkia tai valmistaa jouluruuat itse.
Vastaajat kertovat näin säästösuunnitelmistaan:
”En tingi joulukorttien lähettämisestä.”
”Kinkusta ja kalkkunasta ei tingitä.”
”Tingin kaikesta hiukan, jottei tarvitsisi luopua jostain tärkeästä kokonaan.”
”En osta itselleni kosmetiikkajoulukalenteria, mutta kissoille ostan kyllä joulukalenterit.”
”Tänä vuonna olen sanonut lapselle, että leluja ei tule paljon, koska entisilläkään ei paljon leikitä.”
”Mietin tarkkaan rahankäyttöni; en osta mitään turhaa, mutta en myöskään jätä pois mm. herkkuja, alkoholia, kukkia, työkavereiden muistamisia. Joulukuusen haen metsästä, vaikka ostamalla saisi tuuheamman ja kauniimman.”
”Joulu ei ole kilpavarustelua, vaan silloin osoitetaan läheisille ja ystäville, miten tärkeitä he ovat. Halaus kertoo enemmän kuin kallis lahja.”
70 prosenttia vastaajista kertoo kuluttavansa jouluruokiin 50–300 euroa. Yli 300 euroa menee vain joka kuudennella vastaajista.
Vaikka rahaa olisi vähemmän käytössä, tietyistä asioista ei haluta tinkiä. Yli 80 prosenttia ei tingi jouluna ruoista ja yli puolet ei nipistä läheisten lahjoista. Useampi kuin joka kolmas ei halua tinkiä joulukuusesta, -valoista tai -saunasta.
Mistä et tingi, vaikka rahaa olisi vähemmän käytössä? Muun muassa näin vastaajat kertoivat:
- Ruoasta: 83 %
- Jouluherkuista (kuten konvehdeista ja glögistä): 44 %
- Lahjoista omalle perheelle: 58 %
- Joulukuusesta: 39 %
- Joulukukista: 28 %
- Jouluvaloista: 35 %
- Joulusaunasta: 43 %
Kun kysyimme, miten hintojen nousu näkyy tulevan joulun hankinnoissa, vastaajat kertoivat esimerkiksi näin:
Näin vastaajat säästävät joulukuluissa
- ”Ruokaa on aina paljon ja se on huippu hyvää, mutta hinta on edullinen, kun kaikki tehdään itse.”
- ”Ostan ruuat tarjouksesta.”
- ”Jaksottamalla ostoja, esimerkiksi joulukinkku ostettu jo lokakuussa jouluksi.”
- ”Meillä on tapana tuoda jouluruuat nyyttärimeiningillä.”
- ”Joulukortit vien itse perille ja samalla hoituu joulukyläilyt. Vain kaukaisimmat sukulaiset saavat lähetetyn kortin.”
- ”Aina ei tarvitse ostaa uusia koristeita. Minulla vanhimmat ovat 30 vuotta vanhoja. Kun säilyttää hyvin, niin ne säilyvät vuodesta toiseen.”
- ”Aloitan joululahjojen ostamisen jo lokakuussa, aina kun tarjouksista tulee eteen jotain sopivaa.”
- ”Voin säästää ja venyttää penniä koko vuoden, jotta minulla olisi jouluna mahdollisuus toteuttaa haluamani asiat.”
- ”Aloitin lahjoihin säästämisen aiemmin.”
- ”Ostakaa vähemmän esimerkiksi jouluherkkuja, koska vähemmälläkin pärjää.”
- ”Itse tehty osoittaa, miten toista on ajatellut. Anna aikaasi, anna vaikka lahjakortti, että kyydität autottoman ystäväsi kauppaan.”
- ”Lahjoista sovitaan etukäteen minkä verran maksavat.”
- ”Ostamme puolison kanssa toisillemme vain yhdet lahjat ja siten pidämme budjetin aisoissa ja kykenemme edelleen hankkimaan kaikille läheisille jotkut muistamiset.”
- ”Tärkeintä on rakkaus, ei se, miltä joulu näyttää. Joulu ei ole kilpavarustelua, vaan silloin osoitetaan läheisille ja ystäville, miten tärkeitä he ovat. Halaus kertoo enemmän kuin kallis lahja.”
Lähde: Meillä kotonan Suuri Joulukysely. Kyselyyn vastasi 1183 henkilöä. Vastaajista 95 prosenttia oli naisia.
