Kesä on sitä aikaa, kun monet ahtautuvat mökkiin, veneeseen tai asuntoautoon yhdessä sukulaisten kanssa. On sun perhe, mun perhe, isovanhemmat, lapsenlapset, puolisot, ehkä serkutkin. Aikuisia, vanhuksia, lapsia ja teinejä, joilla kaikilla on erilaisia toiveita ja haluja lomaan liittyen. On suvun historia ja tapa kommunikoida, puhua tai olla puhumatta.
Kysyimme Kotivinkin nettisivuilla lukijoiden kokemuksia lomailusta suvun kanssa. Saimme kertomuksia sekä letkeistä, isolla remmillä tehdyistä ulkomaanmatkoista että ainaisesta eripurasta suvun mökillä. Tyytymättömyys lomaan kumpusi useissa vastauksissa samoista asioista. Jos siis suuntaat sukulomalle, mieti ainakin loman kestoa, majoitustiloja, lapsia, ruokailuja ja sitä, kuinka paljon olet valmis paiskimaan hommia.
Rajattu aika ja oma tila
On mukavaa reissata yhdessä, mutta rajansa siinäkin. Pari päivää menee mukavasti, mutta sitten palaa joltakin hermot. – Karita
Kun yhteistä lomaa suunnitellaan, kannattaa miettiä, kuinka monta päivää aidosti viihdytään porukalla. Siihen taas vaikuttaa se, millaiset tilat on käytössä. Karkeasti ottaen: mitä pienemmät tilat, sitä suurempi mahdollisuus ärtymykselle.
Parhaiten lomat sujuvat, kun jokaiselle perheelle on varattu oma hotellihuone tai kesämökki ja omiin oloihin vetäytyminen on mahdollista ja hyväksyttyä.
Yhteiselo sujui hyvin, kun annettiin oma rauha. Kyläiltiin ja lapset saivat olla molemmilla mökeillä, mutta emme majoittuneet toistemme riesaksi. – Oma tupa, oma lupa
Lomaa koskevista odotuksista on myös tärkeää puhua.
– Ylisuuret odotukset ja toiveet eivät yleensä täyty. Jonkun päässä oleva tarkka ihannekuva yhteisestä ajasta ei ota muita huomioon. Yhdessäoloon liittyvät pelisäännöt kannattaa sopia etukäteen ja yhteiset hetket suunnitella. Samoin kertoa omasta levon tarpeesta, sanoo johtava psykologi Sirpa Seppänen Hämeenlinnan perheneuvolasta.
Jos ei puhuta, syntyy helposti paine, että kaikkien pitäisi olla koko ajan yhdessä. Joku ei kehtaa vetäytyä seurasta, ettei loukkaisi muita, toinen taas saattaa tupata tahattomasti häiritsemään jonkun lepohetkeä.
Toisten lapset
Anopin ja hänen naisystävänsä luokse meno on aina yhtä tuskaa. Lapsia vertaillaan, naisystävän lapsenlapset ovat tietysti kauniimpia, taitavampia, eloisampia ja vaikka mitä. – K
Toisten lapsiin tai vanhemmuuteen liittyvät negatiiviset ajatukset kannattaa pitää omana tietonaan. Muista, että lapset ovat aina erilaisia. Toisen kasvatustyyliä pitää kunnioittaa.
– Jos toisen tapa olla vanhempi ärsyttää, haittaa tai huolettaa, kannattaa kysyä ensin itseltä, miksi. Ja ehkä vain todeta, että ollaan erilaisia ja sietää toisen tapaa. Selkeään fyysiseen tai psyykkiseen väkivaltaan pitää tietenkin puuttua heti ja puolustaa lasta.
Jos näyttää siltä, että vanhempi on väsynyt tai ei pärjää lastensa kanssa, voi tarjota apua ilman arvostelua.
Jos toisen tavasta olla vanhempi on tarve keskustella, sitä ei tehdä lasten kuullen. Sama koskee tilannetta, jossa toisen aikuisen toiminta oman lapsen kanssa ei miellytä.
– Vanhempien olisi hyvä sanoa lapselleen muiden aikuisten kuullen, että kaikkia täällä olevia aikuisia sitten uskotaan.
Lapset pitäisi huomioida huonejaossa.
Perintötilalla majoituspaikat jaettiin statusjärjestyksessä, ja meitä oltiin laittamassa pienen vauvan kanssa kylmään puuliiterin vinttiin. Säälistä pääsimme miehen enon ja tämän vaimon sängyn viereen lattialle! – Minni
Huomioi toiset myös juhlimistavoissa, kuten musiikinsoitossa ja viinin nauttimisessa.
– Alkoholinkäyttö ja toiveet rauhasta on helpoin sovittaa yhteen, jos voidaan sopia, mitkä alueet ovat hiljaisia ja missä voi bilettää. Lasten päivärytmiä ja tarvetta turvallisuuteen ja rauhaan pitää kunnioittaa.Niin ihanaa kuin omista lapsista on saada joskus lomaa, ei ole reilua jättää jälkikasvuaan toisten vastuulle, ellei niin ole sovittu.
Lomailimme veneellä mieheni serkun perheen kanssa. Oli kivaa saunoa, uida ja ja grillata, mutta serkun perheen pienistä lapsista huolehtiminen oli välillä tosi raskasta. – Lido
Pihatöissä ja hellan ääressä
Loma appivanhempien uudella mökillä oli kaikkea muuta kuin lomaa. Pari viikkoa aamusta iltaan raatamista: maalaamista, multakasan levittämistä, ikkunanpesua, saunan uusimista, yms. Kun loma oli loppu, arvatkaa, oliko levännyt olo?! – Ei mökkihöperö81
Kun kutsuu mökille vieraita, vaikka omaa sukua, kannattaa miettiä, kuinka paljon on kohtuullista pyytää toisilta apua. Vaikka mökki olisi yhteinen, lomailijoilla voi olla hyvin erilaiset ajatukset, kuinka paljon kunnossapitotöitä tehdään ja mitä loma ylipäätään pitää sisällään. Toisille loma tarkoittaa pelkästään rentoutumista. Jos töitä on luvassa, niistä kannattaa sopia ajoissa ja selkeästi.
– Lomasta kaksi päivää voi olla töitä ja kolme aurinkoa tai niin, että piha haravoidaan ja risut silputaan ja muuten otetaan rennosti. Paikka ei pysy kunnossa ilman työtä, mutta mitkä ovat standardit ja onko kaikki tehtävä itse? Voiko ostaa tai hankkia apua? Lasten hoitaminenkin pitää huomioida työnä.
Joku sukulaisista saattaa nauttia mökin laittamisesta tai puutarhatöistä niin, ettei hän kaipaa muiden osallistumista. Harvoin kaikkien tarvitsee osallistua kaikkeen – eikä toisten tekemiä töitä kannata laskea.
Kunnossapitotöiden lisäksi eripuraa aiheuttavat vastausten perusteella keittiöhommat: kuka hankkii ruoat, kokkaa ja siivoaa jäljet.
Mieheni sisko on kaikkein pahin. Hän on lakimies ja silti tulee kärkkymään ilmaista ruokaa, etsii kaapit ja syö savukalat suihinsa. Pullaa hän ei syö kokonaan, vaan näykkii kuin hiiri ja jättää osan pullavatiin. – Nainen33
Myös ruokahuollossa etukäteen sopiminen auttaa. Jos kaikki tuovat jotakin ja kokkausvuorot jaetaan, jokaiselle jää aikaa lomailuun ja kulut katetaan oikeudenmukaisesti. Toisille kannattaa kertoa myös allergioista, erikoisruokavalioista ja mahdollisista inhokkiruoista, jotta vältytään turhilta pettymyksiltä.
Moni kokee tekevänsä itse enemmän kuin muut, mikä aiheuttaa pahaa mieltä. Jotkut löytävät itsestään – tai toisista – marttyyrin. Seppänen kehottaa kysymään itseltään: Onko tämä kaikki tehtävä? Haluanko tehdä sen itse? Mitä tapahtuisi, jos pyytäisin apua? Olisiko väsymys mahdollista sanoa ääneen toisia syyttämättä, aina- ja ikinä-sanoja käyttämättä?
– Marttyyri ei ota vastuuta omista tunteistaan ja hyvinvoinnistaan. Häneen on hankala suhtautua, koska hän saa toiset tuntemaan epämääräistä pahaa oloa käyttäytymällä yhtä aikaa aggressiivisesti ja vetoavasti.
Vaivan arvoinen suku?
Voisinpa kertoa, mutta lomat suvun kanssa loppuivat, kun irtauduin tiiviistä Jehovan todistajat -lahkosta, enkä enää sen jälkeen ollut tervetullut yhteisille lomille. – Eemari
Moni ei lomaile suvun kanssa laisinkaan. Toisille vastaajille se ei ole syystä tai toisesta mahdollista, useimmilla kyseessä on oma valinta.
En lomaile suvun kanssa. Parempi näin, pysyy välit parempina. – Ella
– Sukua ei voi valita. Joskus siinä toistuvat tuhoisat käyttäytymismallit, joista irti pääseminen voi edellyttää etäisyyden ottamista. Toisaalta: juuri siksi, kun sukua ei voi valita, se voi olla aikamoinen voimavara ja turvaverkko. Sukulaisuutta ei voi sanoa irti.Jos välit sukulaisiin eivät ole helpot, lomaa ei välttämättä haluta käyttää suhteen parantamiseen. Lomalta kaivataan lepoa. Töissä, lapsissa, parisuhteessa ja ystävyyssuhteissa on hoitamista kerrakseen.
– Individualismin nousun myötä on aika yleistä, että epämukavuutta ei siedetä. Jos ei ole kivaa ja helppoa, ei sitten, Sirpa Seppänen sanoo.
Se, että välttää kaikki vaikeat kohtaamiset, johtaa helposti lyhytkestoisiin ihmissuhteisiin, ehkä pinnallisiinkin, kun ei päästä vaikeuksien voittamisen kautta syvempään tuntemiseen.
Ei aina tunnu ihan lomalta, mutta yhdessäolo on tärkeää sekin. – Pii
Moni arvostaa sukua niin paljon, että haluaa käyttää ainakin osan lomastaan suhteiden syventämiseen. Suvun uusiin tulokkaisiin on tärkeää tutustua ja toisaalta opettaa lapsille perinteitä, vaikkapa nuotanvetoa mökillä. Aikuisiksi kasvaneet lapset taas tahtovat kuulla kertomuksia suvun menneisyydestä ja sitä kautta oppia jotakin uutta itsestään.
Tapaamme suvun kesken aivan liian harvoin, joten yhteinen kesäviikonloppu mökillä tai lomareissu tuntuu aina hauskalta. Silloin on aikaa jutella kunnolla tai pelailla ja leikkiä lasten kanssa. Oppii tuntemaan suvun lapset paremmin kuin satunnaisilla kahvikutsuilla. - Tiina
Lukijat kertovat:
”OLEN NIIN HELPOTTUNUT, ettei meillä ole enää mökkiä! Aikaisemmin järkyttävä sukulaisvierailurumba alkoi lähes heti loman alettua. Anoppi oli sitä mieltä, että hän voi hyvin olla mökillä koko loma-ajan, niin hän saa itselleen seuraa ja vaihtelua elämään.
Hän myös kutsui mieheni veljet perheineen mökillemme kysymättä edes lupaa. Huomasimme asian vasta, kun täysi autollinen ihmisiä kaarsi pihaamme. Leivoin, paistoin, kokkasin, katoin, tiskasin, siivosin ja petasin jatkuvalla syötöllä, kun muut nauttivat kesäpäivästä laiturilla. Ja jos uskalsin sanoa jotakin vastaan, anoppi alkoi murjottaa ja valitti ”ilkeyttäni ja suvaitsemattomuuttani” miehelleni. Hän äidin poikana ihmetteli minulle, miksi olen niin kielteinen, etten halua tavata ihmisiä, kun on kerrankin aikaa.
Anoppi hääräsi ohjeineen miljoonassa asiassa, arvosteli kukkamaata, siivouksen tasoa, myöhään nukkumista ja määräsi, mihin aikaan sauna lämmitetään. Loman loppuessa miltei pillahdin itkuun onnesta, kun työt alkoivat.
Kun anopin kuoltua veljekset riitelivät perinnöstä ja mökki jouduttiin myymään, minä avasin salaa kuoharipullon.”– Hermonsa menettänyt kesälomalainen
"OLIMME VIIME KESÄNÄ kuukauden Amerikassa. Mukana menossa olivat avomieheni, molemmat siskoni sekä heidän perheensä. Vaikka olimmekin road tripillä suurimman osan ajasta, eli ahtaassa autossa sekä asuntovaunussa, ei tullut mitään ongelmia. Tietenkin lapsia kiukutti, niin kuin lapsia joskus kiukuttaa. Samalla kokoonpanolla tulemme tekemään vielä useita reissuja!”– Lina
”VAIKKA KUINKA OLEMME sopuisaa porukkaa, eri lomanviettotapojen yhdistäminen alkaa olla hankalaa samalla mökillä. Vuorojen jakaminen tuntuisi naurettavalta, mutta sen vaihtoehtona on nyt kaikkien kannalta vähän turhauttava mökkeily. Yksi ahkeroi ja murjottaa, kun muut ottavat aurinkoa. Muut ahkeroivat viimeksi ja kokevat nyt tarpeelliseksi muistuttaa, että saisivat kerrankin ottaa aurinkoa rauhassa. Talkooviikonloppujen päättäminen on hankalaa, kun kaikilla on menonsa. Osalla on lapsia, osalla ei, ja siksi sekä töihin osallistuminen että ihan yleinen mökkeilytapa (alkoholi yms.) eroavat toisistaan ja toisten tapoja on hankala ymmärtää.” -Anna
”MEILLÄ ON NELJÄN sisaruksen yhteismökki. On kurjaa, kun mökillä ei saa koskaan olla rauhassa, vaan aina on porukkaa. Toiset valvovat ja juhlivat ja toiset tiskaavat aamulla jälkiä. Ruoka alkaa olla siinä vaiheessa valmis, kun toiset alkavat ottaa korjaussarjaa. On myös kivoja hetkiä, jolloin kaikki tekevät yhdessä.”– Tinttura
Juttu on julkaistu Kotivinkissä kesällä 2015.
