Pipsa Hurmerinta, 34, on innoissaan. Top Chef -tuomari ja maailman catwalkit kulkenut huippumalli on tunnistanut lounaskeittiöstä leijuvan imelän rasvaisen tuoksun.

– Nakkikastiketta! Just semmosta perusruokaa, mitä ei ikinä tule tehtyä kotona. Ja näkkileipää ja piimää!

Intoilu jatkuu jälkiruokapöydän äärellä.

– Rakastan vispipuuroa! Himoitsen sitä aina, kun käyn Stokkan Herkussa ostoksilla, Pipsa puhelee ja lastaa kulhoon suuren annoksen vaaleanpunaista herkkuaan.

Päälle vielä kunnon loraus maitoa. Tämä on juuri sellaista tavallista suomalaista ruokaa, jonka puolesta Pipsa puhuu tuoreessa keittokirjassaan.

Pipsan näyttelijä-äiti Kristiina Hurmerinta oli kasvissyöjä jo silloin, kun sitä pidettiin boheemien ihmisten outona haihatteluna. Muiden mielipiteistä välittämättä äiti viljeli itse itunsa, valmisti jogurttia ja mehusti vihanneksia.

Äidiltään Pipsa oppi itse tehdyn ruoan arvostamisen. Äiti oli usein iltaisin töissä, mutta kotona ollessaan hän valmisti kaikki ruoat alusta loppuun itse. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä he söivät yhdessä ja kattoivat pöytään usein paikan ruokavieraillekin. 

Yhteisöllisyys viehättää Pipsaa edelleen. Hän kannustaa ystäviä kokoontumaan yhteen myös arki-iltaisin.

– Ranskassa opin, että ihmisiä voi kutsua kylään ilman, että raataa koko illan keittiössä. Voi tehdä vaikka lasagnea tai ison kulhollisen pestopastaa. Yhdessä syöminen on arkenakin sata kertaa rentouttavampaa kuin raahautua töistä kotiin ja kaatua illaksi telkkarin eteen makaamaan.

Nyt puhuu tiukka kotiruoan puolustaja. Pipsan on kokkina vaikea ymmärtää, että kiireeseen vedoten voisi oikaista einesosastolle ja syödä huonosti.

– En mä voi suositella valmiskastiketta mun kalkkunaohjeen kanssa. Jos et jaksa tehdä kastiketta itse, on parempi syödä kokonaan ilman.

Pipsan mielestä arkea voisi helpottaa vaikkapa niin, että tekee moneksi päiväksi riittävän satsin keittoa kerralla.

– Siihen joku tuore leipä ja hyvää on. Me syötiin lapsena tosi paljon keittoja ja muita yksinkertaisia ja kevyitä ruokia.

Suomalainen arkiruoka on sitä paitsi mitä muodikkainta. Eletään aikaa, jolloin keittokirjoja myydään pinaattilätyn kaltaisilla perusohjeilla, raaka-aineita hankitaan suoraan tuottajilta ja isoäidin suosimat vähempiarvoiset lihanosat ovat tehneet komean paluun kotikeittiöihin.

Pipsa pohtii muutosta tyytyväisenä. 

– Blinit ja samppanja ei oo tätä päivää. Ihmisillä on nyt tiukkaa, mutta elämän ei silti tarvitse olla ankeeta. Kyllä makaronistakin voi tehdä hyvää ruokaa.