Maisema-arkkitehdin villissä ja monimuotoisessa puutarhassa valtaosa kasveista on syötäviä: ”En tee eroa hyöty- ja koristetarhaan”
Maisema-arkkitehti Miina Ant-Wuorinen ei halua, että piha on liian huoliteltu. Hän käyttää satoisassa metsäpuutarhassaan Helsingissä kierrätysmateriaaleja, pitää huolta linnuista ja hyönteisistä sekä käyttää naapurinkin puiden lehdet hyödyksi.
”Ajattelen puutarhaa ekosysteeminä, jossa otan luonnon monimuotoisuuden huomioon. Huolehdin kasvien lisäksi linnuista ja hyönteisistä, jotka puolestaan syövät tuholaisia ja pölyttävät. Maaperän eliöstön annan toimia rauhassa, koska se pitää huolta kasvualustasta.
Hyönteisille on pihassamme lahopuuta, hyönteishotelleja ja pölyttäjien suosimia kasveja. Linnuille ja lepakoille on pönttöjä.
Marjojen suojana emme käytä verkkoja, joihin linnut voisivat takertua. Mansikoille olen tehnyt metallisen verkon, ja punaherukoista ja tyrneistä on aina riittänyt meillekin, vaikkei pensaita ole suojattu. Suklaakirsikat ja hunajamarjat häviävät kyllä nopeasti lintujen suihin, jos en ole niitä heti keräämässä. Viime vuosina olen istuttanut vaaleamarjaisia lajikkeita, kuten nukkakirsikka ’Lumikin’. Toivon, että ne eivät olisi lintujen mieleen.
Vältän maan kääntämistä ja käytän katteita, jotta maaperän eliöstö voi hyvin. Kun kitken rikkaruohoja, katkon vihreät osat katteeksi ja jätän juuret kivien tai puunrunkojen päälle kuivumaan. Kuivuttuaan ne voi heittää takaisin penkkiin. Käytän katteena myös oksista tehtyä haketta ja tuoreita lehtiä pihan reuna-alueiden lehdestetyistä vaahteroista.
En juurikaan haravoi, puista putoavat lehdetkin jätän maahan. Vain kulkuväyliltä sudin niitä joskus sivummalle. Saamme myös naapurin pihalta lehdet kasvimaallemme.
Puutarhamme on muotoutunut vuosikymmeniä hoitamattomana olleen rintamamiestalon pihasta. Aloimme hoitaa sitä kymmenen vuotta sitten, kun muutimme tänne.
Pihalla oli valmiina paljon vanhoja omenapuita ja pioneja, mutta myös valtavia kasvustoja jättitatarta ja pajuangervoa. Raivaaminen kesti monta vuotta.
Hyödynnämme puutarhassamme lähes pelkästään kierrätysmateriaaleja. Kasvihuoneen lavat teimme julkisivuremontista ylijääneistä laudoista. Liuskekivet ovat puretun lapsuudenkotini pihalta. Kulkuväylillä on piharakennuksen seinistä poistettua purua ja penkkien reunuksina naapurista kaadettuja puunrunkoja.
En tee eroa hyöty- ja koristetarhaan. Valtaosa pihani kasveista kelpaa syötäväksi, mutta käytän niitä myös koristekasvin omaisesti. Marjapensaat ja hedelmäpuut ovat tosi kauniita, samoin maksaruohot, kuun- ja päivänliljat, merihalikka, laukat ja kotkansiipi. Maanpeitekasvina meillä on esimerkiksi puolukkaa.
Jos jokin pihani kasvi ei ole ihmiselle syötävä, on sillä yleensä jokin muu funktio. Esimerkiksi valkopallo-ohdakkeet ovat pörriäisten suosiossa.
Joitakin vuosia sitten laskin, että pihallemme on istutettu yli 100 syötävää lajia. Nyt niitä on jo enemmän, ja lisäksi löytyy lukuisia villivihanneksia ja -yrttejä.
Suosin monivuotisia kasveja, jotka tuottavat satoa yksivuotisia helpommin. Monivuotisista vihanneksista suosikkejani ovat parsa, merikaali ja ilmasipuli. Käytän niitä paljon ruoissa.
Miinan monivuotiset (syötävät) suosikkikasvit
Merikaali
Muistuttaa lehtikaalia, mutta kasvaa monivuotisena ja antaa siksi satoa jo varhain. Tuholaisongelmia siinä on Miinan kokemuksen mukaan vähemmän kuin lehtikaalissa.
Köynnöspinaatti
vihanneskasvi on miedon makuinen ja antaa varhain satoa. Se sopii käytettäväksi pinaatin tapaan.
Parsa
Viihtyy auringossa ravinteikkaassa, läpäisevässä maassa, mutta on arka kilpailulle varsinkin nuorena.
Komeamaksaruoho
Miina poimii kasvia salaattiin. sen makua hän kuvailee herneenversomaiseksi.
Kuunlilja
Kasvin nuoria, miedon makuisia versoja voi syödä parsan tapaan. Satokausi pitenee, kun istutat kasvia sekä aurinkoiselle että varjoisalle paikalle.
Puutarhassamme on myös esimerkiksi kirsikkaluumu, persikoita, mustaseljoja ja hunajamarjoja. Viime vuonna hankin shipovan, joka on saksanpihlajan ja päärynän risteymä. Sitruuna- ja kiinanlaikkuköynnöksistä odotamme saavamme marjasatoa, kun kasvit varttuvat.
Yksivuotisista hyötykasveista kasvatan joka vuosi ainakin kesäkurpitsaa, kurpitsaa ja valkosipulia sekä vähän perunaa. Kasvihuoneeseen laitan paprikat ja tomaatit. Kokeilen tänä vuonna myös vesimelonia. Laitan osan ulos ja osan kasvihuoneeseen ja katson, kummassa ne viihtyvät paremmin.
Myös luonnonkasveilla on puutarhassamme paikkansa. En halua sen olevan liian huoliteltu, vaan sopivasti villi ja monimuotoinen.
Etupihallamme on iso hevoskastanjan runko. Puu kaadettiin ystävieni taloyhtiön pihalta, ja sanoin, että sen saa tuoda meille. Siinä on alkanut luontaisesti kasvaa osterivinokkaita.
Sienipedissä olen viljellyt siiliorakasta ja osterivinokasta ja pölkyssä siitaketta. Luonnostaan vanhaan runkoon tullut osterivinokas on ollut tuottoisin. Lähivuosina aion lisätä sieniviljelmien määrää.
Haluaisin myös kokeilla vielä enemmän pähkinäpuulajeja. Esimerkiksi saksanpähkinää ei vielä hirveästi kasvateta Suomessa. Hiljattain meille istutettiin vanhojen euroopanpähkinöiden ja euroopankotapähkinän lisäksi kaksi saksanpähkinää ja valkohikkori. Saa nähdä, miten ne selviävät ensimmäisestä talvestaan.”
Miinan vinkit ekologiseen hyötytarhaan
1. Hoida ekosysteeminä
Puutarha on kokonaisuus, jonka kaikki eri osat toimivat yhdessä. Opettele näkemään, miten luonnon prosessit toimivat pihasi hyödyksi: maatumaan jätetyt lehdet ovat matojen ruokaa, isot puut tuovat suojaa linnuille, jotka syövät tuholaisia, maaperän mykorritsat toimivat paremmin, kun maata ei käännetä turhaan.
2. Vaali vanhoja puita
Ne luovat suotuisaa pienilmastoa, sitovat hiiltä ja tasaavat vesiolosuhteita. Keväällä ja syksyllä isot latvukset pidättävät lämpöä. Vanhat puut tuovat myös tilan ja ajan tuntua.
3. Istuta monivuotisia
Marja- ja hedelmäkasvit ja monivuotiset vihannekset tuottavat satoa ja ovat kivannäköisiä. Hyödynnä niitä aidanteena, tuulensuojana, näköesteenä tai maanpeitekasvina. Monikerroksisuus on osa ekosysteemiajattelua: metsässäkin on monta kerrosta.
4. Hyödynnä erityisyys
Ota ilo irti pihastasi, oli se sitten kallioinen rinne, rehevä metsänreuna tai historiaa haviseva vanha puutarha. Ei kannata yrittää luoda geneeristä peruspihaa, vaan hyödyntää paikan erityisominaisuuksia ja käsillä olevia materiaaleja.
5. Vältä paljasta maata
Maanpeitekasvit ja orgaaniset katteet vähentävät rikkakasveja ja kastelun tarvetta ja parantavat maan ja maaperäeliöstön hyvinvointia.
6. Nauti ja kokeile
Puutarha on osa kotia, joten kannattaa muokata siitä sellainen, jossa itse viihtyy. Ekologisuus ei ole kiinni muotokielestä, vaan sitä voi toteuttaa minkä tyylisessä pihassa tahansa. Aloita pienestä, hanki tietoa ja opi kokemuksen kautta.
Miinan ja Henna Jämsän suomentama kirja Satoisa metsäpuutarha – Kasvata syötävää kaikkialla ilmestyi toukokuussa 2024.
