Mökin ulkomaalausta lykätään monesti vuodesta toiseen, kunnes pinta on tolkuttoman huonossa kunnossa. Jos edellisestä maalauskerrasta on 20 vuotta, pohjatyöt voivat viedä jopa 80 prosenttia urakan kokonaisajasta. Säännöllisellä maalaamisella pääsee huomattavasti vähemmällä.
Mökin ulkomaalaus on tarpeen, jos puuverhoillun julkisivun maalipinta on halkeileva tai ohueksi patinoitunut. Pinnalla voi näkyä myös pistemäistä hometta tai laajemmin likaa, jolloin seinä tarvitsee puhdistuksen tai huoltomaalauksen. Ikkunanpuitteiden ulkopinnat tarvitsevat käsittelyä yleensä seiniä tiheämmin.
Kuinka usein ulkomaalaus pitää tehdä?
Huoltomaalausväli on 10–20 vuotta. Vaihtelu on suurta, koska rasitus on erilainen eri kohdissa. Aurinko paahtaa kuumimmin tietylle puolelle taloa, ja räystäät suojaavat tiettyjä osia. Rannikolla taas suolainen ja kostea tuuli kuluttaa maalipintaa. Ikkunanpuitteiden ulkopinnat tarvitsevat käsittelyä yleensä seiniä tiheämmin.
Tärkeintä on seurata maalipinnan vanhentumista, ja kun haalistumista tai vaurioita havaitaan, korjata ne ajoissa. Ulkoverhouksen maali suojaa uloimman pinnan lisäksi myös ulkoverhouksen muuta rakennetta. Hyvässä kunnossa pidetty maalipinta on edullinen vakuutus myös sisärakenteille ja ehkäisy rakenteiden kosteusvaurioille.
Ohjeelliset ulkomaalauksen uusimivälit:
- Julkisivun maalipinta uusitaan maalin kestävyyden mukaan 3–15 vuoden välein.
- Kyllästeöljyllä käsitellyt ovet ja pinnat huolletaan 2–3 vuoden välein.
- Ikkunan alapuitteet huolletaan 3 tai 4 vuoden välein.
- Suojaavien ja läpikuultavien pintakalvojen muodostamat pinnoitteet uusitaan 5–10 vuoden välein.
Valitse sopiva ulkomaali
Maalit ovat kehittyneet valtavasti viime vuosikymmenten aikana. Vesiohenteiset ovat lähestulkoon vallanneet markkinat, sillä ne ovat helpompia, turvallisempia ja vähemmän haitallisia ympäristölle kuin liuotinohenteiset.
Lähes kaikki suomalaiset mökit ja omakotitalot on maalattu joko alkydiöljymaalilla tai akrylaattimaalilla. Maalin soveltuvuus pinnalle kannattaa aina varmistaa käyttöohjeesta.
- Jos mökin seinät on aiemmin maalattu vesiohenteisella akrylaattimaalilla, niihin ei saa käyttää muun tyyppistä maalia.
- Öljypohjaisella alkydimaalilla käsitelty pinta voidaan maalata öljypohjaisella alkydimaalilla tai vesiohenteisella akrylaattimaalilla.
- Jos vanha maali on niin sanottua keittomaalia, eli yleisimmin punamultaa, huoltomaalaus pitää tehdä samalla aineella.
- Puunsuojalla tehty pintakäsittely voidaan uusia vastaavilla tuotteilla, ja yleensä myös maalata uudelleen sekä vesi- että liuotinohenteisella maalilla.
- Hirsiseiniä ei saa käsitellä tiiviin pintakalvon muodostavalla pinnoitteella, sillä se estäisi rakennuksen sisäpuolisen kosteuden haihtumisen hirren läpi ulkoilmaan. Parhaiten kosteus pääsee poistumaan puun sisään imeytyvien kyllästeöljyjen läpi. Hirsiseinien pinnoitteeksi sopii ohuen hengittävän kalvon muodostava kuultava puunsuoja-aine sekä perinteinen lietemaali, kuten punamulta.
Perinteinen punamulta
Punamullalla voidaan maalata heti keittämisen jälkeen. Sillä voidaan maalata kaikki ennestään punamullalla maalatut seinät ja ennestään käsittelemättömät hirsi- tai lautapinnat. Pohjatöiden teko on helppoa: harjalla irtoava lika ja pöly poistetaan, minkä jälkeen pinnat maalataan kertaallen siveltimellä reilusti sivellen.
Näin erotat erilaiset maalityypit
Jos et muista vanhaa maalityyppiä, tee testi hiomalla seinän pintaa.
- Öljymaali ei tartu hiomapaperiin. Öljymaalin pinnassa on lisäksi yleensä hienojakoinen verkkomainen halkeilu, ja maalipinta irtoaa yleensä kovina pieninä liuskeina.
- Akrylaattimaali tarttuu hiekkapaperiin ja irtoaa usein kalvomaisesti isoina kielekkeinä alustastaan. Lämmitettäessä akrylaattimaali pehmenee ja poltettaessa siitä lähtee kumimainen haju. Akrylaattimaalin on joustavampi ja kestävämpi kuin öljymaalin kalvo: kun puu kutistuu ja laajenee kosteuden vaikutuksesta, joustava kalvo pysyy pinnassa paremmin kiinni.
- Punamultamaali irtoaa seinästä kuivalla rätillä pyyhkimällä ja maali liukenee veteen. Pinta on täysin matta ja ominaisväri syvä punainen.
Jos olet epävarma, pyydä ammattilaisen apua vanhan maalin tunnistukseen. Apua saa esimerkiksi maalitehtaiden palveluista.
Sopivan sävyn valinta
Kun maalikaupassa vertailee värisävyjä pienten puukalikoiden avulla, on vaikea saada varmuutta todellisista sävyistä. Isolla pinnalla, tässä tapauksessa ulkoseinällä, väri näyttää kirkkaammalta ja vaaleammalta kuin pienessä mallipalassa. Lisäksi päivänvalon värilämpötila on kallellaan siniseen päin verrattuna maalikaupan loisteputkien lämpimän valkoiseen sävyyn.
Jos kärsimättömyyksissään tekee väärän valinnan, sen kanssa joutuu elämään jopa kymmeniä vuosia. Siksi kannattaa ostaa muutama pieni maalipurkki eri sävyjä. Yhden on hyvä olla hieman tummempi ja keltaisempi versio eniten miellyttäneestä maalisävystä. Maalaa testipurkeilla seinään kunnon läntit ja katsele niitä vähintään muutaman päivän ajan. Arvioi vasta sen jälkeen, mikä maalisävyistä näyttää mieluisimmalta.
Ammattitaitoiset värisuunnittelijat osaavat antaa hyviä vinkkejä eri värien ja värisävyjen toimivuudesta eri pinnoilla, mutta loppujen lopuksi väri on yksinomaan makuasia.
Hanki sopivat välineet
Maali tarttuu puupinnalle parhaiten siveltimellä. Jos levität maalin telalla, hankaa maali vielä välittömästi siveltimellä alustaansa.
Tavallinen harrastemaalarin sähkö- tai paineilmaruisku ei ole erityisen kätevä työkalu mökin ulkomaalaukseen. Ruiskussa maali on ohuempaa kuin purkista pensselillä sutaistu. Ruiskumaali ei myöskään takerru puun syihin yhtä hyvin, ja lisäksi se leviää huomattavan laajalle alalle, jolloin pinnat tulee suojata erityisen huolellisesti.
Oma lukunsa maalaustyökaluina ovat painesiveltimet, eli ruiskun ja pensselin erilaiset välimuodot. Kun painesivellintä oppii käyttämään, isojen pintojen maalaaminen onnistuu nopesti. Lopputulos on myös yhtä kestävä kuin pensselillä maalatessa.
Tee pohjatyöt huolellisesti
Jokainen maalattava kohde, sisällä tai ulkona, pitää puhdistaa kunnolla ennen maalaamista, sillä maali ei tartu likaiseen pintaan. Joskus verhoukselle riittää kevyt harjaus tai vesihuuhtelu, joskus on hinkattava tosissaan harjan ja pesuaineen kanssa. Jos ulkoverhous on muuten hyvässä kunnossa, puhdistaminen riittää pohjatyöksi.
Pese ja puhdista
- Ulkoseinien pinttynyt lika pestään pois alkalisella tehdasvalmisteisella julkisivujen pesuaineella. Huuhtele pinta puhtaalla vedellä ja anna kuivua.
- Pese pintahomeen likaamat pinnat homeenpesuaineella, jota myyvät maali- ja rautakaupat. Mikäli home on kasvanut maalin sisään, on käytettävä voimakkaampaa homepesuainetta. Sen käyttö vaatii yleensä uusintamaalausta.
- Älä käytä painepesuria ulkoseinien pesuun, sillä liian kova vedenpaine voi rikkoa puun pintarakennetta, ja vettä saattaa tunkeutua ulkoverhouksen taakse.
- Anna seinien kuivua ja poista irtoava maali kaavinraudalla tai teräsharjalla. Hio kiinteä maalipinta himmeäksi ja harjaa pölyt pois.
Tarkista myös ulkoverhouksen kunto!
Ennen maalauksen aloittamista kaikkien puuosien kunto on tarkistettava ja huonokuntoiset vaihdettava. Jos puukon kärki uppoaa puuhun helposti tai jos puusta irtoaa pehmeitä lastuja, puu on maalauskelvotonta.
Pohjusta pohjamaalilla
- Puhdista naulankannoista ruoste pois ja käsittele ne ruosteenestomaalilla. Sinkittyjen naulojen kannat eivät tarvitse eri käsittelyä.
- Poista oksakohdista pihka teräsharjalla tai kaapimella ja sivele niihin oksalakkaa.
- Pohjusta pinnat joko puunsuoja-aineella tai pohjamaalilla käsiteltävästä pinnasta riippuen.
Miksi pohjustaminen on tärkeää?
Uudet, maalaamattomat pinnat sekä pinnat, joilta on poistettu kokonaan maali, pohjustetaan. puunsuoja-aineella tai pohjamaalilla.
Puunsuoja-aineet soveltuvat huoltomaalauksessa vain pinnoille, joilta kaikki vanha maali on poistettu.
Pohjamaalin tarkoitus on suojata puuta ennen pintamaalausta ja vähentää sinistäjä-, home- ja lahottajasienien kasvua puun pinnalla. Pohjamaali parantaa myös pintamaalin tartuntaa, kunhan se on valittu pintamaalin kanssa sopivaksi.
Pohjamaalauksen jälkeen
- Ulkoverhouksessa olevat pienet kolot ja epätasaisuudet voidaan pohjamaalauksen jälkeen täyttää ulkokäyttöön soveltuvalla kitillä tai silotteella. Niiden päälle tehdään pintamaalaus aina vähintään kahteen kertaan.
Ulkomaalaus vaihe vaiheelta
- Maalauspäivän ilmankosteus ei saa ylittää 80 prosenttia, ja lämpötilan tulee olla vähintään +5 astetta vuorokauden ympäri. Paras maalaussää on tyyni pilvipouta.
- Ennen kuin ryhdyt maalaamaan, varmista, että seinät ovat puhtaita ja kuivuneet kunnolla.
- Aloita suurista pinnoista. Etene koko ajan ylhäältä alaspäin ja lauta kerrallaan. Levitä maali ohuina kerroksina, jolloin saat sen tarttumaan hyvin, eikä valumia synny.
- Muista suojata lautojen katkaisupinnat huolellisesti pohjustaen ja maalaten.
- Maalaa ikkunanpielet ja nurkkalaudat vasta lopuksi, jolloin suojaaminen ja rajaaminen on helpompaa.
Kuinka monta kerrosta?
Kertakäsittelyllä syntyy 30–40 mikrometrin paksuinen kalvo. Jos maalikalvon kokonaispaksuus on alle 80 mikrometriä, huoltomaalausväli on 5–10 vuotta. Yli 80 mikrometrin kalvolla päästään 10–20 vuoden huoltomaalausväliin.
Jos haluat mahdollisimman kestävän pinnan, maalaa pinnat kolmeen kertaan. Raakalaudan ja maalaamattoman paneelin osalta tämä tarkoittaa pohjamaalausta ja kahta pintakerrosta. Jos maalaat vanhan maalin päälle, pohjamaalia ei aina tarvita.
Mökin ulkomaalauksen kustannukset
Tavallisen, noin 60 neliön lautamökin ulkoseinien yhteenlaskettu pinta-ala ovi- ja ikkuna-aukoilla vähennettynä on noin sata neliötä.
Pohjamaalauksen tai vanhan maalin päälle maalattuna akrylaattimaalin riittoisuus on 7–9 neliötä per litra. Siten kahteen maalikerrokseen kuluu maalia kolmisenkymmentä litraa. Kaksi 18 litran tonkkaa laadukasta talomaalia maksaa noin 350 euroa.
Lisäksi maalit ikkunakehyksiin ja muihin eri värillä maalattaviin kohtiin maksavat muutaman kympin. Saman verran menee pensseleihin ja muihin tarvikkeisiin.
Jos uskoo pärjäävänsä katonrajassa omilla alumiinitikkailla, maalaamisen kulut ovat siinä. Jos tikkaat tuntuvat hankalilta tai huterilta, pienen henkilönosturin vuokraaminen maksaa noin sata euroa päivältä.
Jos lomalla haluaa tehdä mieluummin jotain muuta kuin sutia väriä mökin seiniin, maalausliike pyytää arviolta noin sadan neliön ulkomaalausurakasta muutaman tonnin.
