Tunnista materiaali
Kuparista on tehty ruokailuvälineitä, keittoastioita ja muita käyttöesineitä jo muinaisista ajoista. Se on punertavaa, pehmeää ja helposti työstettävää metallia. Vaikka kupari sinänsä on myrkytöntä, kaikki sen yhdisteet ovat myrkyllisiä. Siksi kuparipannut ja -kattilat tinataan aina sisäpuolelta. Ruoka-aineet eivät saa muutenkaan päästä kosketuksiin kuparin kanssa. Tinaamattomista kupari- tai kuparisekoiteastioista ei siis voi tarjoilla vaikkapa salaattia.
Kun kupariin sekoitetaan sinkkiä, saadaan messinkiä. Se on kuparia vahvempaa, ja sitä hyödynnetään kovaan käyttöön tulevissa esineisissä, kuten vetimissä, kahvoissa ja lukoissa.
Huomioi, että messinginväriset sisustusesineet voivat olla myös rautaa, joka on pinnoitettu messingin näköiseksi. Jos esine naarmuuntuu, rauta voi tulla näkyviin pinnoituksen alta kiiltävän valkoisena.
Pronssi on messinkiäkin vahvempi kuparisekoite. Siitä on olemassa erilaisia versioita, kuten alumiini- tai fosforipronssia. Yleensä kun puhutaan pelkästä pronssista, viitataan kuitenkin tinapronssiin, jossa kupariin on sekoitettu tinaa. Pronssista tehdään esimerkiksi koruja ja valettuja patsaita.
Pidä aktiivisesti käytössä
Kuparipohjaiset käyttöesineet ovat parhaimmillaan turvallisia, toimivia ja kauniita. Esimerkiksi kokkien suosimat kuparikattilat ovat paitsi hyvännäköisiä myös kauttaaltaan tasaisesti lämpeneviä. Parasta huoltoa on käyttää niitä jatkuvasti. Kun kuparipohjaiset esineet puhdistetaan säännöllisesti, ne pysyvät sen näköisinä ja sävyisinä, kuin valmistaja on tarkoittanut.
Hyväksy pieni patina
Kupari reagoi ilmaan niin, että sen pinnalle muodostuu oksidikerros, joka näkyy tummumisena. Siksi käyttämättömät kupari-, pronssi- ja messinkiesineet patinoituvat, tummuvat lisää ja lopulta mustuvat, jos niitä ei välillä puhdista ja kiillota. Käytössäkin oleviin esineisiin voi tulla joihinkin kohtiin patinaa. Useimmat pitävät sitä kauniina ja asiaankuuluvana.
Vältä karkeita puhdistusaineita
Tee se itse -puhdistusvinkeissä mainitaan usein karkeat aineet, kuten suola, hammastahna ja hernekeitto. Ne ovat nopeita kiillottajia, mutta putsauksen jälkeen esineen pinta tummuu entistä nopeammin. Puhdista kupari, pronssi ja messinki ennemmin juuri niille tarkoitetuilla puhdistusaineilla, joita on hyvin varustetuissa tavarataloissa ja rakennustarvikemyymälöissä. Käyttöesineet, kuten kattilat ja kannut, kannattaa pestä tavallisella käsitiskiaineella ja tarvittaessa kiillottaa ohuella kolmen tai neljän nollan teräsvillalla saippuan kanssa.
Kultasepät ja muut ammattilaiset käyttävät kiillottamiseen lämmintä, kymmenprosenttista sitruunahappoliuosta, jota voit valmistaa kotonakin. Sitruunahappoa saa apteekeista, isoista marketeista ja kotiviinitarvikemyymälöistä. Sillä puhdistaminen vie aikaa, mutta siisti lopputulos palkitsee.
Luota ammattilaisen osaamiseen
Jos oikein koristeellisen tai kallisarvoisen koriste-esineen puhdistus ei onnistu kotikonsteilla, käy suosiolla näyttämässä sitä kultasepänliikkeessä. Röpöläisen pinnan puhdistus voi viedä ammattilaiseltakin tuntitolkulla aikaa. Kysy hinta etukäteen, jotta voit harkita, kannattaako käsittely. Kokonaan tummuneen mutta suoralinjaisen esineen puhdistus taas onnistuu ammattilaisten aineilla hyvinkin nopeasti.
Jos taas toivot esineen olevan nykyistä antiikkisemman näköinen, kultaseppä voi myös patinoida halutut kohdat saman tien. Jos kuparilla tai sen seoksella pinnoitettuun esineeseen tulee haitallisesti näkyvä naarmu, voit pinnoituttaa sen uudelleen niklaamossa tai metallin pinnoittamossa.
Suojaa esineet tummumiselta
Suojaa kupariset ja kuparisekoitteiset koriste-esineet, kuten lyhdyt, valaisimet ja tarjottimet, tummumista vastaan hieromalla niihin ohut kerros autovahaa. Voit tehdä suojapinnan myös sumutettavalla lakalla, mutta silloin esineen naarmuttuminen näkyy ruttuna myös lakkakerroksessa. Autovahaan taas ei jälkiä jää. Metallipinnoille sopivaa lakkaa voi kysyä rautakaupoista. Pinnoitus suojaa myös tummumista nopeuttavilta tekijöiltä, kuten kosketuksessa esineeseen tarttuvalta ihon rasvalta, ilmansaasteilta ja kosteudelta. Jos tavoittelet esineelle antiikkisempaa ja osittain patinoitunutta ilmettä, tee vahaus vasta pinnan jo vähän tummuttua.
Varo värjäytymiä
Kupari ja sen seokset muodostavat kosteuden kanssa sähköparin, joka saa metallin syöpymään. Se näkyy esimerkiksi suojaamattomasta pronssisormuksesta sormeen jäävänä vihreänä renkaana. Väriä voi tarttua myös sisustusesineistä jo ihon oman kosteuden tai vaikka sohvakankaan huoneilmasta imemän kosteuden takia. Älä siksi laita suojakäsittelemättömiä kuparisia, pronssisia ja messinkisiä esineitä suoraan huonekalun päälle vaan pidä välissä vähintään liinaa tai asettia.
Asiantuntija: muotoilu- ja taideinstituutin lehtori Immo Lahtela, Lahden ammattikorkeakoulu
