1. Huolehdi monimuotoisuudesta
Monimuotoinen luontopiha koostuu kasveista, eliöistä ja maaperästä. Pidä niistä kaikista huolta!
2. Vaali pieneliöitä
Älä torju rikkaruohoja millään aineella, sillä ne tuhoavat myös kasvualustan hyödylliset mikrobit ja muut pieneliöt. Nämä maaperän pintakerroksissa elävät runsaslukuiset eliöt vaikuttavat kasvien ravinteiden saantiin, maaperän rakenteeseen sekä tautien leviämiseen. Muista, että hyvä kasvualusta on kasvien hyvinvoinnin perusta.
3. Jätä lehdet maatumaan
Hyödynnä eloperäistä ainesta parantaaksesi kasvualustan kuntoa. Älä haravoi nurmikkoa putipuhtaaksi vaan silppua ruoho ja pudonneet lehdet. Maaperässä elävät lukuisat punkit ja hyppyhäntäiset syövät maatuvaa kasviainesta ja sienirihmastoja. Niiden ansiosta pudonneet lehdet ja nurmikon lakastunut heinä hajoavat nopeasti muhevaksi mullaksi.
4. Huomioi kasvupaikka
Hanki vain sellaista maa-ainesta, jonka ominaisuudet soveltuvat kasvupaikkaan. Paahteiseen rinteeseen sopii hiekkainen kasvualusta. Siinä viihtyvät vaateliaat kasvit, joille märkyys on pahasta. Se tarjoaa erinomaisen talvehtimispaikan muun muassa leppäpirkoille, monille petoluteille ja maakiitäjäisille, jotka auttavat tuholaisten torjunnassa.
5. Mihin ilmansuuntaan pihasi avautuu?
Huomioi kasvupaikan olosuhteet ja elinympäristö, kun suunnittelet kasvillisuutta. Esimerkiksi etelään ja länteen avautuva puutarha muodostaa hyvin erilaisen elinympäristön kuin varjoisa pohjoisen puutarha.
6. Hyödynnä kohopenkkiä
Kevätauringossa lämpenevässä kohopenkissä kasvukausi alkaa aikaisin ja sato valmistuu varmemmin. Kevätaurinko herättää myös kohopenkin reunassa talvehtineet villimehiläiset, jotka ovat tärkeitä aikaisin kukkivien hedelmä- ja marjakasvien pölyttäjiä.
7. Arvosta varjoa
Puutarhan varjoisat paikat ovat monille kovakuoriaisille hyviä elinympäristöjä. Aikuiset perhoset suosivat aurinkoisessa paikassa kukkivia kasveja, sen sijaan perhostoukille kelpaa hieman varjoisampikin alue.
8. Älä kolaa lunta pois
Vaali pihan lumenviipymäpaikkoja. Ne tarjoavat suojaa, vaikka kevätsäät muuttuisivat oikullisemmiksi. Monelle hyönteiselle on haitaksi, jos keväällä on liian aikaisin hyvin lämmintä ja sen jälkeen tulee kylmä jakso.
9. Kasveja perhostoukille
Nämä kasvit ovat perhosten toukille mieleen: heinät, kanankaali, karhunputki, lehtokuusama, maitohorsma, nokkonen, ohdakkeet, orvokit, paatsama, pajut, syreenit, tillit, tuomi ja virnat.
10. Turvaa lajien tasapaino
Mitä enemmän puutarhassa on hyönteisiä ja hämähäkkieläimiä, sitä paremmin säilyy eri eliölajien välinen tasapaino.
11. Ovatko torjuntajoukot paikalla?
Kirvat imevät kasvien kasvunestettä, jolloin kasvien kasvu häiriintyy. Kasvit erittävät aineita, jotka houkuttelevat paikalle kirvoja syöviä petoja, kuten leppäpirkkoja, harsokorentoja, kukkakärpästen toukkia ja kirvavainokaisen toukkia. Ennen kuin alat torjua kirvoja kemiallisesti, varmista etteivät luonnon omat torjuntajoukot ole jo saapuneet paikalle. Mikään torjunta-aine ei valikoi kohteitaan, vaan se tuhoaa myös hyvikset.
12. Houkuttele lintuja pihaan
Suunnittele puutarhasi niin, että myös linnut viihtyvät siellä. Linnut tarvitsevat poikasilleen runsaasti hyönteisravintoa kesällä. Puutarhan pensaiden suojassa pesivät rastaat etsivät ravintoa maasta, ja nilviäiset ovat osa niiden ruokavaliota. Pajulinnut, kertut ja monet muut hyönteissyöjät putsaavat kirvaiset puiden oksat tehokkaasti. Linnunpöntöissä pesivät tiaiset taas vähentävät tehokkaasti muun muassa kirvoja ja pistiäistoukkia.
13. Anna hyönteisten kamppailla
Älä turhaan puutu puutarhassa eri hyönteislajien välisiin kamppailuihin, niin kasveille koituvat tuhot jäävät vähäisemmiksi. Muutama syöty tai käpertynyt lehti kasvissa ei kaipaa välittömiä toimenpiteitä. Kosmeettisista syistä tehty torjunta-aineruiskutus on haitallisin luonnon monimuotoisuudelle.
14. Istuta kasveja hyönteisille
Saat puutarhaasi pysyvän ja runsaan hyödyllisten hyönteisten lajiston, kun huomioit kasvivalinnoissa hyönteisten koko elinkaaren munasta toukaksi ja aikuiseksi. Esimerkiksi perhostoukat syövät kasviravintoa, vaikka aikuisina perhoset nauttisivat mettä.
15. Näillä kukkivilla koriste- ja luonnonkasveilla saat kauniin ja monipuolisen hyönteispuutarhan
Monivuotiset perennat
Yksivuotiset lajit
Pensaat
16. Proteiinia leppäkertuille
Aikuisina talvehtivat hyönteislajit, kuten nokkos- ja neitoperhoset, tankkaavat loppukesällä kukkien mettä ja siitepölyä, kun taas leppäpirkot ja muut petohyönteiset popsivat valkuaispitoista hyönteisravintoa. Kesän lopulla aikuistuneet leppikset löytävät ravintoa muun muassa kirvoja täynnä olevasta luumupuusta tai koiranheidestä.
17. Tarjoa keväällä mettä
Keväällä kukkivat pensaat tarjoavat mettä ja siitepölyä talvehtimasta heränneille pölyttäjille. Kimalaiskuningattaret kykenevät kasvattamaan uuden yhdyskunnan sitä paremmin, mitä enemmän ja nopeammin ne saavat keväällä mettä ja siitepölyä. Puutarhan leskenlehdet ja kukkivat pajut ovat arvokkaita ruokalähteitä.
18. Jätä suojavyöhyke
Jätä puutarhaan luonnontilainen alue hyönteisten suoja- ja ravintovyöhykkeeksi. Lehtokotilot pysähtyvät ruokailemaan nokkoskasvustoon, ja nokkonen tarjoaa ravintoa myös nokkos- ja neitoperhosten toukille.
19. Perusta ekokäytävä
Hyödynnä vihannesmaan viljelykasvien väleissä kasveja, jotka houkuttelevat tuholaisia ja niitä syöviä petohyönteisiä. Kiinankaali houkuttelee kaalikoita paremmin kuin lehtikaali. Luonnonvarainen peltokanankaali vetää puoleensa kirppoja, jolloin sen vieressä kasvavassa rukolassa vioitukset jäävät vähäisemmiksi. Samettikukka ei valitettavasti ole kovin hyvä ekokäytävän kasvi, vaikka sitä monesti suositellaan. Se vetää puoleensa vihannespunkkeja ja kirvoja ja kelpaa erittäin hyvin nilviäisille. Sen sijaan samettikukan juurten keräsienimykorritsat parantavat sipulin juurten ravinteiden saantia.
