”Syön vaikka ovenkahvoja” – kiipeily on opettanut Lotta Hintsan syömään sitä, mitä tarjotaan

1. Hidas sytytys

Minulta kesti pari kuukautta huomata, että putkiremontin jäljiltä keittiössäni ei toiminut liesi eikä tiskikone. Mikro sen sijaan on luottovälineeni, jota käytän päivittäin. Parhaimmillani olen erilaisten aamupalojen valmistajana. Bravuurini on banaanipannarit, jotka paistan kookosöljyssä ja tarjoan marjojen, kreikkalaisen jugurtin ja mantelivoin kanssa.

Proteiinijauhe tuo lisäenergiaa Lotta Hintsan bravuuriaamiaiseen. Nappaa Lotan banaanipannareiden resepti täältä.

2. Suolaiset suosikit

Kiipeily on opettanut syömään sitä, mitä tarjotaan. En halua valittaa ruoasta tai esittää toiveita base campin kokille. Mitä korkeammalle kiipeää, sitä paremmalta maistuu suolainen: salmiakki, sipsit ja nuudelit. Suolan saanti on tärkeää, jotta nesteet pysyvät kropassa. Kannan mukanani myös puuropusseja sekä perunamuusi- ja proteiinijauhetta. Vuorilla tuoretta on vain tomaatti ketsuppipurkin kyljessä. Kotiin päästessä tekee mieli kasviksia. Samalla kroppa palautuu energiavajeesta ja loputon nälkä kestää muutaman viikon.

3. Äidin mieliksi

Etiopialainen pitkän matkan juoksija Haile Gebrselassie oli urheilulääkäri-isäni asiakas. Vuonna 2005 olimme koko perhe Hailen luona joulupäivällisellä. Tarjolla oli älytön määrä erilaisia mausteisia liharuokia, joita syötiin yhteisiltä lautasilta. En ollut syönyt punaista lihaa vuosiin. Äitini vilkaisi minua ja siskoani sanoen suomeksi, että tehän syötte sitten kaikkea. Mahaa kivisti viisi päivää, mutta yhteisöllinen kokemus oli sen arvoinen.

4. Bensaa koneeseen

Treenaan jopa 30 tuntia viikossa, välillä kaksi kertaa päivässä. Ruoka on polttoainetta, jota on saatava riittävästi. Syön vaikka ovenkahvoja, kunhan treenit kulkevat. Karkkeja syön joka päivä, sillä niistä saa helposti energiaa. Pelkästään terveellistä, oikeaa ruokaa syömällä en saa kaloreita täyteen.

5. Rautaa lautasella

Olin miltei parikymmentä vuotta syömättä punaista lihaa, enkä osaa vieläkään valmistaa siitä oikein mitään. Poikaystävän tekemiä pihvejä syön mielelläni – jo ihan rauta-arvojenkin takia.