Sadosta tyhjentynyt kasvimaa tai kasvulaatikko on altis rikkaruohottumiselle. Peittele paljas pinta lehtikerroksella tai sekoita lehdet kevyesti maan pintakerrokseen. Parhaita ovat pihlajien, pajujen tai leppien tapaiset pienet ja pehmeät lehdet, jotka maatuvat sukkelaan eivätkä haittaa tulevan kevään kylvötouhuja.

Puutarhajätteiden kompostointi onnistuu hyvin ilman lämpökompostoria. Puunlehdet pakkautuvat kuitenkin helposti tiiviiksi kerrokseksi, joka muuttuu mullaksi hitaasti. Jouduta prosessia sekoittamalla lehtien joukkoon kuivempaa ja karkeampaa materiaalia, kuten haketta tai risuja sekä typpipitoista materiaalia, kuten nurmikon leikkuujätettä tai kanankakkaa. Käännä komposti seuraavan kesän aikana pari kertaa. Valmista!

Ilmava lumipeite on erinomainen pakkassuoja. Jos lunta ei ole riittävästi, kokeile arkojen lajien talvehtimisavuksi lehtisuojaa. Sekoita kovia lehtiä ja oksanpätkiä ilmavaksi seokseksi. On tärkeää, että materiaalit ovat kuivia. Kasaa seos kasvin tyvelle vasta kun maanpinta on jäätynyt. Voit vielä peittää lehtisuojan kevyesti pakkaspeitteellä, joka ehkäisee lehtien kastumista.

Kokeile myös vanhoja niksejä. Frans Salosen ja Arvo Haapasen Uusi puutarhakirja vuodelta 1947 neuvoo valmistamaan huonekasveille multaa puiden ja pensaiden maahan karisseista lehdistä: ”Ne [lehdet] kerätään syksyllä kasaan ja niihin sekoitetaan vähän kalkkia. Kesällä kasaa kastellaan lantavedellä. Vuoden kuluttua kasa käännetään huolellisesti, jotta se multaantuisi tasaisesti. Kahden vuoden kuluttua se tavallisesti on muuttunut käyttökelpoiseksi mullaksi”.

Vedestä ja ravinteista kilpaileva nurmikko on kehnonpuoleinen kumppani sekä marja- että koristepensaille. Vältä nurmea pensaiden juurella, kata sen sijaan juuristoalue maata muhevoittavilla lehdillä. 5–10 sentin kerros ehkäisee niin kosteuden haihtumista kuin siemenrikkaruohojen kasvua. Ulota katekerros vähintään puolen metrin etäisyydelle pensaasta. Jätä kuitenkin pensaan tyvi ilman katetta, jotta kostea lehtimassa ei haudo varsien kuorta.

Tammen ja vaahteran kookkaat ja kovat lehdet hajoavat hitaasti. Silppua nurmikolle putoavat lehdet ajamalla niiden yli ruohonleikkurilla. Lehtisilppu on nurmelle oiva lisä. Se lisää orgaanisen aineen määrää nurmiheinien juurella, kuohkeuttaa pintamaata ja elähdyttää maan pieneliöstöä.

Madot kierrättävät eloperäistä ainesta tehokkaasti syödessään kuolleita kasvinosia. Kastemato kiskoo lahoavia lehtiä maanalaiseen käytäväänsä, sulattaa lehtiaterian koko lieronruumiinsa mittaisessa ruuansulatuskanavassa ja pullauttaa päätteeksi ravinteikkaan ulosteen takaisin maaperään. Ilman lieroja lehdet maatuisivat paljon hitaammin.

Siili viettää puolet vuodesta horroksessa talvipesässään, ja suojaisalle kololle on tarvetta myös poikasten syntyessä sekä kesän päivätorkuilla. Pesäpaikka voi sijaita lehti- ja risukasassa, tiheässä pensaistossa tai vaikkapa ulkovaraston alla. Jos sopivia paikkoja on niukasti, auta siiliä nikkaroimalla sille oma kortteeri. Turvallinen pesä rakennetaan maalaamattomasta laudasta ja sisustetaan hyvin kuivatuilla lehdillä. Ohjeet löydät esimerkiksi täältä.

Kullankeltaiset vaahteranlehdet ovat omiaan syystunnelman kohottajiksi. Tee lehtiköynnös tai kranssi helposti pujottamalla lehtiä vieri viereen rautalankaan joko päällekkäin tai vierekkäin. Lehti kestää repeämättä, kun tuikkaat rautalangan kovan keskisuonen vierestä. Kruunu syntyy ilman lankaa pelkistä vaahteranlehdistä, mutta vaatii näpräystä hieman köynnöstä enemmän. Ohjeita erilaisiin kruunuihin löydät Googlesta helposti haulla vaahteranlehtikruunu.

Havupuiden kovat ja kapeat lehdet eli neulaset maatuvat lehtipuiden pehmeitä lehtiä hitaammin. Levitä puiden karistamat neulaset pihapolun käytävämatoksi. Pehmeä matto suojaa polun kulumisen paljastamia puun juuria vaurioilta ja tuntuu lempeän sileältä jalan alla.