Miten leikkaan, pitääkö suojata ja miten poistan vattumadot? Ammattilainen vastaa 8 kysymykseen vadelman kasvatuksesta

1. Miten voin varmistaa hyvän sadon?

Versojen harventaminen on tärkeää. Vadelma kasvattaa sivuversoja, jotka tuuhentavat kasvuston moninkertaiseksi. Rivimetrille kannattaakin jättää lajikkeesta riippuen vain 10–16 vahvaa versoa, pensasvadelmille riittää aina kymmenkunta versoa. Mitä enemmän versoja poistat, sitä paremmin jäljelle jääneet versot tuottavat satoa ja sitä helpompi marjoja on poimia. Harva kasvusto myös jouduttaa marjojen kypsymistä, helpottaa leikkaamista ja parantaa ilmankiertoa vähentäen tauteja. Täältä löydät juttumme versojen tukemisesta parhaalla tavalla.

’Muskoka’ ja muut runsaasti versovat lajikkeet hyötyvät uusien versojen harvennuksesta myös kesän aikana. Poista hentoja tiheässä kasvavia ja käytävälle karanneita versoja jo varhaisessa vaiheessa. Jätä kasvustoon kuitenkin useita ylimääräisiä versoja.

2. Miten leikkaan versot?

Leikkaa sekä vanhat satoversot että tarpeettomat uudet versot aivan maanrajasta. Jos kasvustoon jää tappeja, niistä kasvaa uusia versoja ja vuosien mittaan vattumaalle kehittyy hankalia kantoja. Ne altistavat vatukon juurilaholle, joka voi lopulta tuhota koko juurakon. Täältä löydät juttumme vadelman leikkauksesta.

3. Minkälaiseen maahan istutan vadelman?

Pintajuuriset vadelmat viihtyvät ilmavassa ja läpäisevässä maassa. Myös hiekkainen maa sopii kasvatukseen, kunhan vatut saavat tarpeeksi vettä. Vedenpuute voi kuivattaa raakileita, pienentää marjakokoa, heikentää versojen pituuskasvua ja lyhentää satoaikaa. Riittävä vedensaanti on erityisen tärkeää kukinnasta satoaikaan. Helpota kastelua lisäämällä hiekkamaahan eloperäistä ainesta ja levittämällä katteeksi oksasilppua, puiden lehtiä tai muuta eloperäistä katetta. Suosi eloperäistä lannoitusta, kuten kompostimultaa ja vihersilppua, jotka lisäävät eloperäisen aineksen määrää. Ihanteellinen pH on 6–6,5. Täältä löydät yksityiskohtaisemman juttumme vadelman kasvatuksesta.

4. Sopiiko savimaa vatuille?

Herkkäjuurinen vattu ei pärjää lainkaan märässä ja tiiviissä maassa, jossa taimi voi tuhoutua jo ensimmäisen syksyn ja talven aikana. Paranna maata eloperäisellä aineksella tai multaseoksella ja istuta taimet harjuun.

5. Pitääkö versoja jotenkin suojata?

Tavallisen vadelman versot saavat yleensä kasvaa rauhassa eläimiltä, mutta karhunvatun uudet satoversot maistuvat jäniseläimille ja myyrille niiden piikkisyydestä huolimatta. Siksi kasvusto kannattaa suojata ainakin verkolla.

Pakkassuojauksen tarve riippuu lajikkeen kestävyydestä. Meillä tavallisimmat siperialaiset karhunvatut selviävät noin 20 miinusasteesta, mutta arat lajikkeet hyötyvät lisäsuojasta kylminä talvina. Pakkaspeite auttaa suojaamaan niin pystyyn jätettyjä kuin maahan laskettujakin versoja.

6. Miten lisään vadelmia itse?

Ota alkuja vain terveestä ja elinvoimaisesta kasvustosta, sillä vadelmalla esiintyy monia virustauteja. Nosta maasta juurivesoja keväällä ennen kasvun alkamista tai vasta syksyllä. Lyhennä ne viiden sentin mittaisiksi ja istuta entiseen kasvusyvyyteen. Verson tyvellä on silmuja, joista uusi kasvu saa alkunsa.

7. Miten pidän vattukasvuston terveenä?

Istuta taimet läpäisevään maahan ja vältä varjoisia ja kosteita paikkoja sekä tiheitä kasvustoja. Kosteus lisää versotaudin riskiä. Sienitauti aiheuttaa versoihin ruskehtavia tai violetteja laikkuja, jolloin niiden kasvu kärsii ja talvivauriot lisääntyvät.

8. Miten erottelen vattumadot marjoista?

Levitä marjat laakealle alustalle ja pidä niitä pöydällä hetken aikaa ennen syömistä. Tällöin vattukuoriaisen toukat kömpivät marjojen pinnalle, josta ne on helppo nyppiä. Voit nopeuttaa vaikutusta laittamalla vadin hetkeksi pakastimeen.

Lähteet: Ismo Ruutiaisen haastattelu sekä Ruutiainen, Ismo: Vadelman viljely (Puutarhaliitto, 2004); taimistoviljelijat.fi; taimien jälleenmyyjät