Eijan kuurapuutarha tarjoaa pakahduttavia näkymiä: ”Tajusin, kuinka tyhmää on olla nauttimatta myös syksystä ja talvesta”
Eija's Garden talviasussa
Eijan kuurapuutarha tarjoaa pakahduttavia näkymiä: ”Tajusin, kuinka tyhmää on olla nauttimatta myös syksystä ja talvesta”
Eija Keckmanin puutarha Ahvenkoskella on talven kynnyksellä täynnä tunnelmaa. Talventörröttäjät helisevät hennosti, ja havujen sävyt saavat uutta syvyyttä.
2.11.2023
 |
Viherpiha

Juttu on julkaistu alun perin Viherpihassa 11/2020.

Tästä jutusta ei olisi tullut mitään vielä jokunen vuosi sitten. Vannoutuneeksi kevätihmiseksi tunnustautuva puutarhuri Eija Keckman ei löytänyt loppusyksyisestä puutarhasta pitkään mitään kaunista sanottavaa. Edes alkusyksyn ruskan räiskyvät värit eivät tehneet häneen vaikutusta.

– Minun on aina ollut hirveän vaikea suhtautua kesän loppumiseen. Lehtien putoillessa puista tuntui, että nyt minullakin alkaa hidas kuolema, vaikka kuinka tappelin sitä vastaan.

Marraskuinen aamu on valjennut raikkaan kirpeänä. Yön aikana pakkasherra on tehnyt tämän syksyn ensimmäisen vierailunsa Loviisan Ahvenkoskella sijaitsevaan elämyspuutarhaan. Eija perusti yleisölle kesäaikaan avoimen puutarhansa vuonna 2008 pientä punaista torppaansa ympäröivälle kivikkoiselle metsämaalle. Sen nimeksi tuli Eija's Garden.

Pakkanen on jättänyt jälkeensä vitivalkean kuuran. Eija kulkee hitaasti nautiskellen ja välillä hiljaa itsekseen hymyillen tutkimassa kohmeisia kasveja, kiviä ja koristeita, jotka näyttävät siltä kuin joku olisi siivilöinyt niiden päälle hienon tomusokerikerroksen.

– Luulin, etten koskaan tunne näin, mutta nykyään ajattelen, että tämä taiteaika syksyn ja talven välillä on todella kiehtova. Loppusyksyllä puutarha näyttäytyy aivan erilaisena kuin muina vuodenaikoina. Siellä on selkeyttä, raikkautta ja runsaasti omanlaistaan riisuttua ja eteeristä kauneutta. Kesällä rehevän kasvillisuuden peittämät rakenteet, tukimuurit ja rajaukset tuovat nyt näkymiin ryhtiä ja rytmiä.

Koikarppien vuoksi lammen veden täytyy pysyä koko talven ajan ainakin osittain sulana. Sen rannalla kahisevat hiljaa isosiniheinä- ja ’Variegata’-siniheinätuppaat.
Eija kokoaa uurnaan alkutalven asetelman komeamaksaruohosta, hurmehappomarjan oksista ja kuusen havuista.
Betonitiilistä ladottu polku kestää hyvin pakkasia. Siitä vasemmalle kasvaa pallotuijia ja ’Lady in Red’ - purppuraheisiangervoja. Toisella puolella törröttävät palavienrakkauksien kasvustot, taustan ’Snow Pavement’ ja ’Pink Pavement’ -ruusuja koristavat kiulukat.
Kuutamohortensian kukat hiutuvat syksyn aikana läpikuultavan ohuiksi.
Kun hurmehappomarjojen lehdet putoavat, pensaita jäävät koristamaan upean väriset marjat.

Kuuran aikaan puutarha tarjoaa Eijasta parhaimmillaan pakahduttavia näkymiä. Kylmä vuodenaika muuttaa niin kasveja kuin niiden välisiä suhteitakin. Kun perennat lakastuvat ja pensaiden sekä puiden lehdet varisevat maahan, kesän ajan takavasemmalla pysytelleet lajit pääsevät parrasvaloihin. Esimerkiksi pallotuijien ja puksipuiden graafiset muodot nousevat Eijasta parhaiten näkyville paljaassa puutarhassa. Vähävärisessä maisemassa ainavihantien kasvien vihreät sävytkin tuntuvat saavan uutta syvyyttä.

– Heinät ovat ehdottomasti tämän ajan kasveja. Niiden ilmavat kukinnot ja kahisevat ohuet lehdet ovat herkkyyden huipentuma. Heinät ovat myös tärkeä osa loppusyksyn puutarhan hienovaraista äänimaailmaa.

Eija hakee syksyllä itseensä luonnon rauhallisen rytmin.

Kun pysähtyy kuuntelemaan, huomaa, että kuihtuneista heinistä lähtee aivan erilainen ääni kuin kesäheinistä. Talventörröttäjiksi jäävät jäykkävartisetperennat helisevät hennosti. Hortensioiden paperinohuiksi hiutuneet kukat havisevat kevyestäkin tuulenvireestä. Eija jättää tarkoituksella kukinnot paikoilleen, sillä ne ovat hänestä lumoavia kuihtuessaan ja kuuran puuteroimina.

Mikä: Eijan puutarha Ahvenkoskella

Vyöhyke: II

Koko: 1,5 ha

Erityistä: Ympäri vuoden elämyksiä tarjoava puutarha.

Eija suosii puutarhakoristeina pakkasenkestäviä betoni- ja valurautaesineitä. Ne saavat olla puutarhassa läpi vuoden.
Alppiruusualueen laidan kuurainen polku johtaa terassille. Sen kivireunus on Eijan mielestä parhaimmillaan tähän aikaan vuodesta. Tiilien päällä on kesäisin kukkaruukkuja.
Koristekastikan hienot lehdet ja kukinnot tuovat keveyttä ja eleganssia loppusyksyn puutarhaan.
Kuura koristelee ruusuangervon kuihtuneet kukat vielä kerran kauniiksi.
Valurautaisen lintujen juoma-altaan vesi on jäätynyt yön aikana.

MATKA TÄHÄN HETKEEN on vaatinut paljon työtä ja aikaa. Alkusysäys Eijan ja loppusyksyn uudelle, entistä lämpimämmälle suhteelle oli dramaattinen. Eija joutui vuonna 2013 miehensä Markun kanssa pahaan moottoripyöräonnettomuuteen Puolassa, kun pariskunta oli palaamassa kotiin lomamatkalta Kroatiasta.

– Onnettomuuden jälkeen aloin hitaasti toipua fyysisten vaivojeni lisäksi myös henkisesti. Elin ennen kovin suorituskeskeisesti, mutta tapahtumat pysähdyttivät minut vihdoin kohtaamaan itseni ja etsimään elämääni armollisuutta, kiitollisuutta ja rauhaa.

Uusi elämänasenne alkoi vähitellen näkyä myös suhtautumisessa puutarhaan. Entinen Eija oli elänyt enimmäkseen vain kevättä ja alkukesää varten ja ihastellut innoissaan kuin lapsi talven jälkeen heräävien kasvien herkän pastellisia kukkia, lehtien heleää vihreyttä, lintujen loputtomia konsertteja ja kaikesta pursuavaa kiihkeää kasvuvoimaa. Silloin hän myös paiski puutarhatöitä innolla kellon ympäri. Kesän jälkeen puutarhaelämä tuntui ankealta pakkopullalta.

– Tajusin, kuinka tyhmää on olla nauttimatta myös syksystä ja talvesta. Ne kuitenkin kestävät monta kuukautta. Aloin miettiä, voisinko hakea luonnon rytmin itseeni myös näinä pimeinä vuodenaikoina. Kun kasvit käpertyvät talvilepoon, on ihmisenkin aika hiljentyä. Sen jälkeen keväällä puutarha tuntuu aina uudelta.

Eijan vinkit kuurapuutarhaan

Lisää muotoja

Istuta monipuolisesti puita ja pensaita, sillä ne tuovat paljaaseen puutarhaan ryhtiä ja mielenkiintoa. Havukasvit ja muut ainavihannat lajit ovat näyttäviä ympäri vuoden, mutta myös monella lehtensä pudottavalla puuvartisella lajilla on kiinnostava habitus eli kasvumuoto.

Jätä jälkeen

Älä kiirehdi poistamaan perennojen kuolleita kasvustoja syksyllä, sen ehtii hyvin tehdä vasta keväällä. Hiljalleen lakastuvissa kasveissa on omalaatuista viehätystä, ja heinät sekä muut talventörröttäjät koristavat puutarhaa jopa kevääseen asti. Kasvien siemenet ja marjat ovat myös linnuille mieluista talvievästä.

Osta kestävää

Valitse puutarhakoristeiksi materiaaleja, jotka voi huoletta jättää talveksi ulos. Kiviset ja metalliset esineet ovat viehättäviä katseenvangitsijoita pakkastenkin aikaan.

Pysähdy hetkeen

Varaa aikaa puutarhassa kiertelyyn ja ihanasta tunnelmasta nauttimiseen. Parhaimmillaan kuura on aamuisin heti auringonnousun jälkeen.

Kommentoi »