Meidän Mökki

Hiekkainen mökkitontti koki muodonmuutoksen rehevästi kukkivaksi kasvimaaksi – täällä kukat ja vihannekset viihtyvät suloisesti rinnakkain


Heikin ja Kalervon mökkipuutarhaan kuuluu koristeellinen kasvimaa, jossa liljat, päivänhatut ja salkoruusut kukoistavat vihannesten rinnalla. Puurunkoinen kasvihuone on puutarhan sydän.
Kuvat Teija Tuisku
Heikin ja Kalevon mökkina toimii vanha torppa, jota ympäröi noin puolen hehtaarin puutarha.

Talo oli vanha, ja se oli ollut pitkään tyhjillään. Tontin vallannut vesakko ylsi portaikolle asti. Tamperelaiset Heikki Vainionpää ja Kalervo Vastinesluoma tunsivat kuitenkin heti, että tästä hiljaisen tien päässä sijaitsevasta piilopaikasta saisi juuri heille sopivan kesämökin.

– Teimme kaupat vappuna vuonna 2000. Ensimmäisenä kesänä teimme sisätiloissa remonttia ja kävimme tuskin tuota talon vierellä kasvavaa koivua pidemmällä, koska piha oli niin umpeen kasvanut. Täällä oli kuitenkin selvästi joskus hoidettu oikeaa puutarhaa. Löysimme kuusiaidan alta kituliaita pionin alkuja ja valkokirjavaa ukonhattua, Heikki muistelee.

Heille tuli halu todistaa, että myös Juupajoella Pohjois-­Pirkanmaalla IV-­vyöhykkeellä voi kasvattaa vaikka millaisia kasviaarteita.

– Ihannoin englantilaisia puutarhoja, ja siksi aloin haalia meille liljoja, salkoruusuja ja harjaneilikoita. Vaikka kasvimaamme on kasvanut alkuperäisistä mitoista yhä isommaksi, kukat tulevat minulle tärkeysjärjestyksessä ensin, sitten vasta sato, Kalervo kertoo.

Kasvihuone on lämmittämätön, mutta siellä voi kasvattaa tomaatin lisäksi myös kurkkua. Kasvihuone on rakennettu kokonaan kierrätysmateriaalista.
Kirsikkatomaatit kypsyvät nopeammin kuin tavalliset tomaatit ja tuottavat varmemman sadon.
Ruusupaputornia kiertää tiheä salaattireunus. Matalakasvuinen ja mätäsmäinen kääpiösamettikukka sopii myös ruukkukasviksi.

Pari on rakentanut kauniin vehreän mökkipihansa alusta asti uusiksi. Reilun puolen hehtaarin tontista noin puolet on tällä hetkellä hoidettua puutarhaa ja loput luonnonvaraista mäntykangasta. Ensimmäiset vuodet merkitsivät raakaa raivaustyötä.

Heikki ja Kalervo karsivat pusikot ja kaatoivat koivuja, sillä ne varjostivat vasta perustettua kasvimaata ja imivät laajalle levittäytyvällä juuristollaan kosteutta vihanneksilta.

Helposti kuivuva hiekkamaa on muuttunut vuosi vuodelta muhevammaksi pihaan kärrättyjen kymmenien ja taas kymmenien multa­ ja hevosenlantakuormien ansiosta.

Kasvimaa ja sen kupeeseen pystytetty puurunkoinen kasvihuone muodostavat puutarhan sydämen. Kalervolle ja Heikille on tärkeää, että myös kasvimaalta saa tuoreen vihannessadon lisäksi esteettisiä elämyksiä.

Kukilla kruunattu kasvimaa muistuttaakin jonkin verran ranskalaistyylistä potageria, jossa vihannestarhaan kuuluu yhdistellä muotopuutarhasta tuttuja hienostuneita kuvioita sekä koristekasveja.

Liljakokoelmaa ovat verottaneet pahat talvet ja myyrät.
Yksi- ja monivuotisia kukkakasveja on kasvimaalla kaikkialla. Päivänhatut viihtyvät hyvin täydessä auringonpaisteessa.

Kalervo haluaa piirtää joka kevät kasvimaan kylvökuviot uusiksi. Niiden mukaan lehtikaalit istutetaan joinakin vuosina vaikkapa ympyrän muotoon köynnöspajutornin ympärille. Toisena vuonna samalla paikalla saattaa kasvaa salaattia sekä kylvökukkia, kuten itsestään leviäviä kehäkukkia tai maloppeja, ruiskukkia, unikkoja, krasseja ja muita suoraan maahan keväällä kylvettäviä yksivuotisia kukkalajeja.

Myös maa pysyy paremmassa kasvukunnossa, kun kasvien paikka vaihtuu vuosittain.

Vihanneslajit ovat säilyneet lähes samoina alusta asti. Kalervo ja Heikki viljelevät lehtikaaleja, kesäkurpitsoja, mangoldeja, krasseja ja keltaisia vahapapuja.

Hauskin kokeilumme on ollut kävelykeppikaali. Varsista todella kasvoi pitkät ja tukevat kepit.

Kaupunkikodin pitkällä lasitetulla parvekkeella on keväällä ensiluokkaiset olosuhteet taimien kasvatukseen. Vakiovalintojen lisäksi he kokeilevat aina jotakin uutta. Tänä vuonna panostetaan auringossa viihtyviin kirkassävyisiin kesähohdekukkiin sekä matalan mättään muodostaviin kääpiösamettiruusuihin.

– Hauskin kokeilumme on ollut kävelykeppikaali. Niiden varsista todella kasvoi pitkät ja tukevat kepit, ja ne olivat meillä pitkään kaapin päällä kuivumassa, Kalervo kertoo.

Nuoret mangoldin lehdet ovat niin mietoja ja pehmeitä, että sopivat sellaisenaan salaattiin.
Heikki harrastaa puutarhanhoidon lisäksi betonitöiden tekemistä.
Uusissa kasvilavoissa on runsaasti multatilaa ja paljon viljelyalaa. Ensi kesänä Heikki ja Kalervo aikovat rakentaa niitä lisääkin.

Kierrätystavarasta rakennetun kasvihuoneen katossa on luukut, jotta ilma pääsee kiertämään. Huone ei kuumene liiaksi, kun lämmin ilma nousee ylös ja ulos. Lämpimällä säällä myös ovi pidetään auki tuuletuksen tehostamiseksi.

Kasvihuone on myös sopivan korkea ja muutenkin tilava, jotta kasvit eivät ole siellä sumpussa. Tämä ehkäisee kasvitauteja, joita usein tulee ahtaasti, kuumassa ja kosteassa kasvaviin kasvihuoneviljelmiin.

Huoneen kasvillisuus on kasvimaalta tuttu sekoitus hyötyä ja kauneutta. Kurkkujen ja tomaattien lisäksi sen ihanteellisissa olosuhteissa kukkivat niin maljaköynnökset, mummonpalsamit kuin liljat, joiden tuoksu hajustaa tilan. Itse asiassa Kalervo on hurahtanut liljoihin, sillä niitä on useita satoja, ja niitä kasvaa kasvihuoneen lisäksi eri puolilla puutarhaa.

– Suosin erityisesti voimakkaasti tuoksuvia idänliljoja ja näyttävästi kukkivia värililjoja.

Liljoja on jopa niin paljon, että niitä voi huoletta poimia kesäisten illanviettojen komistukseksi ja viedä tuliaisiksi ystäville.

Salkoruusut kukoistavat vaaleanpunaisen ja valkoisen sävyissä.
Kalervo kylvää joka kesä uusia unikkoja, mutta kasvimaalta putkahtelee esiin myös siementaimia.

Kasvihuoneen läheisyydessä kohoaa useita viljelylavoja, jotka Kalervo suunnitteli ja Heikki rakensi viime kesänä.

Lavoissa riittää hulppeasti viljelytilaa. Ne ovat kuutisen metriä pitkät ja reilun metrin levyiset. Heikki ja Kalervo levittivät niiden pohjalle ensin hiljalleen maatuvia oksia ja sitten multakerroksen.

Lavoja on heidän mielestään helpompi hoitaa kumartelematta kuin avomaalle perustettua kasvimaata. Yksi etu on myös se, että rikkaruohot eivät leviä maan yläpuolella olevaan multatilaan niin helposti.

Lavoissa on Kalervon mielestä monia kauneusarvoja, koska ne tuovat ryhtiä kasvimaan ilmeeseen. Ainoa huoli puoli lavoissa on, että ne tarvitsevat tavallista enemmän kastelua.

Heikki ja Kalervo toivovat yhteen ääneen, ettei mökkipuutarhassa enää koettaisi viime kesän kaltaista kuivuutta.

– Laskimme, että vettä pitää kantaa 150 kastelukannullista, jos kaiken puutarhassa kasvavan kastelee kerralla. Toisaalta silloin saa hyvää hyötyliikuntaa, Heikki sanoo.

Kasvihuonekausi alkaa Juupajoella aina vappuna. Myöhemmin kesällä osa siellä kasvaneista kukista pääsee ulos, osa jää kaunistamaan ja hajustamaan huonetta.
Julkaistu: 23.7.2019