Eroon lapiosta ja melkein rikkaruohoistakin! Adrian vaalii keittiötarhaansa no dig -menetelmällä eli kompostikateviljelyn opein: "Maa hoitaa itse itseään"
Piha ja puutarha
Eroon lapiosta ja melkein rikkaruohoistakin! Adrian vaalii keittiötarhaansa no dig -menetelmällä eli kompostikateviljelyn opein: "Maa hoitaa itse itseään"
Englantilaissyntyinen Adrian Evans ei ole muutamaan vuoteen tarvinnut lapiota keittiöpuutarhassaan. Helppohoitoinen ja runsassatoinen hyötytarha syntyi antamalla maan hoitaa itse itseään. Englannissa tämä tunnetaan no dig -menetelmänä.
Julkaistu 3.4.2020
Viherpiha

”Sain ensimmäiset oppituntini vihannesten kasvattamisesta isoäitini ja isosetäni puutarhoissa, joissa vietin lapsuuteni kesät. Myös kaikissa työskentelemissäni suurissa englantilaissa puutarhoissa, kuten Ripleyn linnassa ja Hazlewoodissa, oli keittiöpuutarha. Oman ruoan kasvattaminen on minulle tärkeää omassakin puutarhassani Maalahdessa: vihannekset maistuvat paremmilta ja tiedän, että ne ovat sataprosenttisesti luomua.

Viime vuonna kitkin vain kaksi kertaa.

Innostuin hyötyviljelystä toden teolla muutama vuosi sitten, kun siirryin kompostikateviljelyyn ja lakkasin muokkaamasta maata. Englantilaiset kutsuvat tätä No dig -menetelmäksi. Olin lukenut siitä jo aikoinaan puutarhaopiskelijana ja seurannut Charles Dowdingin elämäntyötä aiheen parissa, mutta vasta omakohtainen kokemus teki minusta käännynnäisen.

Nykyään kasvatan marjoja ja vihanneksia 80 neliön keittiöpuutarhassani ilman, että joudun huhkimaan lapion varressa tai käyttämään kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita.

Adrian viljelee vihanneksia itselleen ja Alex-pojalleen.
Kastelu on tärkeää keväällä, jotta taimet juurtuvat nopeasti syvälle maahan. Vesi myös nopeuttaa uuden penkin pohjalla olevien kartonkilevyjen maatumista. Kompostimulta pidättää vettä hyvin, joten myöhemmin kesällä kastelun tarve vähenee.
Kun maata ei muokata, se on keväällä jo valmiiksi täynnä ravinteita ja mykorritsaverkostoja. Tämä antaa esikasvatetuille taimille hyvän lähtöspurtin ja saa ne kasvamaan nopeasti vahvoiksi ja terveiksi satokasveiksi.
Hyvinvoiva maa on kaiken perusta.
Vuoden muhinut komposti on valmis levitettäväksi puutarhaan.
Kompostimulta levitetään kostutettujen kartonkilevyjen päälle.

Kaikki perustuu hyvään maahan, ilman sitä puutarha ei koskaan anna parastaan. Pienenkin maapläntin saa muutettua muokkaamattomaksi yhdessä vuodessa. Se vaatii aluksi vähän ponnistelua, sillä kaikki pahimmat rikkakasvit, kuten ohdakkeet ja karhunköynnökset, täytyy kaivaa ylös huolellisesti. Muut rikat voi katkaista esimerkiksi siimaleikkurilla ja jättää aurinkoon kuivumaan. Kun rikkakasvit on selätetty, lapion voikin jo kantaa varastoon. Nykyään käytän omaani vain puiden ja pensaiden istuttamiseen.

Rikkaruohojen tai vaikkapa nurmikon paikalle on tärkeää levittää kerros kartonkia, sillä se estää rikkaruohoja itämästä maan alta. Seuraavaksi tulee se no dig -viljelyn tärkein: kompostimulta. Se voi olla mitä tahansa vuoden vanhaa kompostoitua eloperäistä materiaalia, joko omasta kompostista tai muualta ostettua. Viime vuonna minulla ei ollut tarpeeksi omaa kompostimultaa, joten ostin sitä muutaman tonnin hyvin edullisesti Stormossenin hyötykäyttöasemalta Vaasasta. Tuoteselosteesta tarkistin, että mullassa on riittävästi ravinteita ja että se on muutenkin turvallista käyttää.

Kompostimultaa kannattaa lisätä kunnon kerros, aluksi 20 senttiä, mutta tulevina vuosina 10 senttiä riittää. Teen kompostipetini valmiiksi syksyllä, sillä näin saan säästettyä arvokasta aikaa kevätkiireiltä. Pääsen istuttamaan taimet heti, kun pahimmat hallat ovat ohi.

Adrian käyttää samoja kennolevyjä useita vuosia peräkkäin.
Adrianin suosikkivihanneksia ovat purjo (kädessä), kaalit kuten kerä- ja lehtikaali (vasemmalla) sekä erilaiset salaattikasvit (alhaalla).
Pottiin kylvetty taimi ei tarvitse koulimista vaan se voi jatkaa kasvuaan samassa potissa, kunnes pääsee ulos kompostimultaan.
Adrian esikasvattaa taimet kennoissa ja poteissa. Hän kylvää kevätsipulin, punajuurikkaan ja retiisin siemenet aina tiheään, 4–5 siementä/kenno. Näin hän saa 8 x 13 -kennon levystä jopa 520 tainta.

Vasta istutettujen taimien kastelu kompostipedeissä on tärkeää. Vesi ja kosteus pehmentävät kartonkilevyt, ja kasvien juuret pääsevät pian kasvamaan niiden läpi maahan. Kompostimulta pidättää kosteutta hyvin, joten jatkossa kastelun tarve vähenee merkittävästi. Siinä on myös rikkakasveja huomattavasti vähemmän kuin tavallisessa mullassa. Ne muutamat kompostimultaan ilmaantuvat rikat nypin pois käsin tai pienellä istutuslapiolla ja jätän kuivumaan aurinkoon.

Kesän aikana kompostikate hajoaa muun muassa maaperän sienten, bakteerien ja hyönteisten avustuksella. Kun kasvualustaa ei muokata, maaperän eliöstö ei häiriinny vaan lisääntyy ja kehittyy. Tulevina vuosina vihannesten juuret kasvavat edellisvuoden juurten jättämiin onkaloihin ja tärkeät mykorritsat eli sienijuuret kiinnittyvät niihin, ja ne muodostavat symbioosin keskenään. Mykorritsa tuo kasville vettä ja ravinteita ja saa vastalahjaksi kasvilta yhteyttämistuotteita, hiilihydraatteja.

No dig -viljelyssä on vain voittajia – siitä hyötyvät kaikki osapuolet. Myös me puutarhurit, jotka voimme viettää enemmän aikaa muissa pihapuuhissa sillä aikaa, kun maa hoitaa itse itseään.”

Mikään ei Adrianin mielestä voita sitä tunnetta, kun voi kerätä koriin omassa maassa kasvatettuja vihanneksia ja herkutella niillä jo muutaman minuutin päästä.

Adrianin vinkit kompostiviljelyyn

  1. Kompostoi kaikki puutarhan ja keittiön jätteet, myös pieniksi pilkotut pensaiden oksat.
  2. Jos mahdollista, käytä kolmea kompostia: yhtä tuoretta jätettä, toista puolikypsää kompostimultaa ja kolmatta valmista kompostimultaa varten. Kun olet tyhjentänyt valmiin kompostin, siirrä puolikypsä multa kolmanteen kompostiin ja tuore jäte toiseen kompostiin.
  3. Käytä vahatonta kartonkia ja poista siitä kaikki teipit ennen kuin käytät sitä puutarhassa.
  4. Esikasvata taimia laadukkaissa kennostoissa, joita voi käyttää useita vuosia. Näin vähennät muovijätteen syntyä.
  5. Muista steriloida vanhat kennot ja potit, jotta pääset eroon mahdollisista taudeista ja tuholaisista.
  6. Kylvä punajuurikkaat ja sipulit tiheään, 4–5 siementä yhteen kennoon tai pottiin. Istuta taimet ulos heti, kun maa on valmis ja hallanvaara ohi.
  7. Hyödynnä viljelyalaa mahdollisimman tehokkaasti. Kylvä nopeakasvuiset lajit, kuten salaatit ja retiisit, hitaampikasvuisten lajien, kuten kaalien, väleihin.
  8. Lisää peteihin 10–15 senttiä uutta kompostimultaa joka vuosi, mieluiten syksyllä.
  9. Lue lisää aiheesta japanilaisen maanviljelijän Masanobu Fukuokan ja brittiläisen Charles Dowdingin teoksista.
Kun Adrian alkoi viljellä kompostimullassa, kasvit kasvoivat ennätysmittoihin.
2 kommenttia